- Äidin ravitsemustila raskauden alkaessa ja sen aikana sekä lapsen ravitsemus ensimmäisinä elinvuosina vaikuttavat oleellisesti yksilön myöhempään terveyteen. Se millaisia rakennusaineita kehittymistä ja kasvua varten on tarjolla, saattaa vaikuttaa pysyvästi kehon rakenteisiin, toimintaan ja aineenvaihduntaan.
- Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kuukauden iästä lähtien.
- Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta.
- Lapselle annetaan 10 μg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien. D-vitamiinilisän käyttömäärää vähennetään, jos lapsi saa äidinmaidon tilalle tai lisäksi äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta 500 ml tai enemmän (katso erillinen suositus imeväisikäisten yksilöllisestä D-vitamiinilisän annostelusta).
- Kun imettävä äiti käyttää päivittäin margariinia leipärasvana, rypsiöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta ruoanlaitossa, öljyä salaatinkastikkeessa tai syö kalaa 2-3 kertaa viikossa, on äidinmaidon koostumuksessa riittävästi vauvalle välttämättömiä rasvahappoja. Välttämättömien rasvahappojen saanti on tärkeää lapsen hermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Kun äiti syö monipuolisesti ja riittävästi, imetys ei kuluta äidin ravintoainevarastoja.
- Katso lisätietoa imetyksestä ja imetyssuosituksista Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta.
Yhdessä syöminen edistää terveyttä
Säännöllinen ateriarytmi on terveellisen syömisen perusta niin lapsilla kuin aikuisilla. Ruokailu perheissä on osa kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista, johon liittyvät arjen rytmit ja ajankäyttö, uni, lepo, ruutuajan hallinta ja liikkuminen. Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisasti.
Kasvikset lapsen ruokavaliossa
Kasviksia lapsen tulisi syödä vähintään puolet aikuisen määrästä, eli noin 200–250 grammaa vuorokaudessa, esimerkiksi viisi lapsen oman kouran kokoista annosta päivässä. Lapsen annoskoko kasvaa lapsen kasvaessa. Kasviksia ei voi korvata vitamiini- ja kivennäisainevalmisteilla, koska niistä ei tutkimusten mukaan saada yhtä suurta terveyshyötyä kuin syömällä runsaasti kasviksia.
Proteiini
Suosi proteiinin lähteenä kohtuullisesti siipikarjaa ja jonkin verran punaista lihaa. Palkokasveja suositellaan käytettäväksi pääaterioilla viikoittain. Kalaa suositellaan koko perheelle vähintään 2-3 kertaa viikossa kalalajia vaihdellen. Runsasproteiinisia maitovalmisteita ja juomia ei suositella lapsille päivittäiseen käyttöön. Lapsilla ja aikuisilla liiallinen proteiinin saanti kuormittaa munuaisia. Proteiini ei myöskään vahvista lihaksia silloin, jos ravinnosta saadaan vähemmän energiaa kuin mitä kulutetaan
Lisätietoa: Kalan turvallinen käyttö
Maitovalmisteiden merkitys lapsen ruokavaliossa
Kouluiästä lähtien koko perheelle suositellaan 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin. Leikki-iässä riittää 4 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 1 viipale juustoa. Tämä määrä maitovalmisteita (maito, piimä ja muut hapanmaitovalmisteet) tarvitaan, jotta kalsiumia ja jodia saadaan riittävästi. D-vitamiinilla täydennetyt maidot ja piimät ovat myös tärkeitä D-vitamiinin lähteitä. Maitovalmisteet sisältävät luontaisesti runsaasti hyvälaatuista proteiinia sekä kalsiumin ja jodin lisäksi runsaasti myös riboflaviinia (B2-vitamiinia), B12-vitamiinia ja sinkkiä. Kasvisruokavaliossa proteiinin saanti voidaan turvata helposti syömällä maitovalmisteita.