Tuki hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmille

Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden on mahdollista hakea tukea toimintaohjelmien toteuttamiseen. Tukea on mahdollista hakea toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuneiden kustannusten perusteella. Tässä hakuoppaassa kerromme miten ja millaisiin toimenpiteisiin tukea on mahdollista hakea ja saada. Tuki on kokonaan EU-rahoitteinen. Uusi rahoituskausi alkoi vuoden 2023 alusta.

Tuki hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmille sisältyy uudella rahoituskaudella (CAP 2023-2027) Suomen kansalliseen strategiasuunnitelmaan. Strategiasuunnitelma on käytettävissä maa- ja metsätalousministeriön sivuilla (tuottajaorganisaatioiden tuki käsitellään sivuilla 359-394): https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma 

Tämän tuen hakijana teidän täytyy olla hyväksytty hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatio. Hyväksyntästatuksen voi saada hakemalla hyväksyntää Ruokavirastosta. Hyväksynnän hakemisesta on omat ohjeet hakuoppaassa tuottajaorganisaatioksi. Tuottajaorganisaatio voi kehittää toimintaansa toimintaohjelmien avulla. Toimintaohjelman tavoitteita ovat muun muassa tuotannon suunnittelu, tarjonnan keskittäminen, jäsenten tuotannon markkinointi, tuotantokustannusten alentaminen ja tuottajahintojen vakauttaminen, ympäristötoimenpiteet ja tuotteiden laadun parantaminen. Toimintaohjelma itsessään ei kuitenkaan oikeuta tukeen, vaan tukea haetaan toteutuneiden kustannusten perusteella.

Ruokaviraston markkinaosastolta voi pyytää neuvontaa tuottajaorganisaatioksi hakemisessa, toimintaohjelman laadinnassa ja tukihakemuksen täyttämisessä. Ajantasaiset yhteystiedot, lomakkeet ja oppaat löydät osoitteesta www.ruokavirasto.fi -> Tuet -> Elintarvikkeet

Tietosuoja: Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmiin kerätään henkilötietoja viranomaistehtävien hoitamista varten. Sinulla on oikeus saada tiedot esimerkiksi rekisterinpitäjästä, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä tietojen säännönmukaisista luovutuksista. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä saat internetistä osoitteessa www.ruokavirasto.fi -> Tietoa meistä -> Asiointi -> Tietosuoja

1. Toimintaohjelman toteuttaminen

Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaationa voitte kehittää toimintaanne toteuttamalla toimintaohjelmaa ja hakea toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin tukea. Tukitaso on lähtökohtaisesti 50 prosenttia toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Loppuosa kustannuksista teidän on rahoitettava itse omarahoituksena. Tukitasoon on mahdollista hakea korotusta tietyillä perusteilla. Näistä mahdollisuuksista on oma alalukunsa Tukitason korottamisen mahdollisuus tämän luvun lopussa. Teidän tulee perustaa toimintaohjelman toteuttamista varten toimintarahasto, jolla toimintaohjelma rahoitetaan. Toimintarahastosta on enemmän tietoa oppaan luvussa 2.

Toimintaohjelman on kestettävä vähintään kolme vuotta ja enintään seitsemän vuotta. Toimintaohjelmalla tulee olla määriteltyjä tavoitteita. Toimintaohjelman tulee sisältää ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä sekä tuotantomenetelmien tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden osuus toimintaohjelman kokonaismenoista tulee olla vähintään 15 prosenttia. Toimintaohjelman tulee sisältää vähintään kolme erillistä ympäristö- ja ilmastotoimenpidettä. Toimintaohjelmaan sisältyvän ympäristötoimenpiteen voi korvata maatalouden ympäristösitoumuksella, jos vähintään 80 prosenttia tuottajaorganisaation jäsenistä on tehnyt tietyn maatalouden ympäristösitoumuksen tai luonnonmukaista maataloutta koskevan sitoumuksen. Yhdellä ympäristösitoumuksella voi korvata yhden ympäristötoimenpiteen vaaditusta kolmesta. Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden osuus toimintaohjelman kokonaismenoista tulee silti olla vähintään 15 prosenttia. 

Vähintään kaksi prosenttia toimintaohjelman menoista on kohdistuttava kestävien tuotantomenetelmien tutkimukseen ja kehittämiseen, mukaan lukien tuhoojankestävyys, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä taloudellista kilpailukykyä sekä markkinoiden kehitystä tukeviin innovatiivisiin käytäntöihin ja tuotantotekniikoihin.

Toimintaohjelman kustannuksiin voi sisältyä tuottajaorganisaatiolle tai sen vähintään 90 prosenttisesti omistaman tytäryritykselle syntyneitä omia henkilöstökustannuksia tietyn toimenpiteen toteuttamisesta tosiasiallisesti aiheutuneiden henkilöstökustannusten perusteella.

Toimintaohjelmaan voi sisällyttää hallintokustannusten vakiomääräisen kertakorvauksen hallintokustannuksille, jotka liittyvät toimintarahaston hallinnointiin tai toimintaohjelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan. Tämä kertakorvaus voi olla enintään 2 prosenttia hyväksytystä toimintarahastosta ja -ohjelmasta. Jos toimintaohjelmaan sisällytetään tällainen vuosittainen hallintokustannusten kertakorvaus, kyseisentyyppisiä kustannuseriä ei tule hakea perustuen tosiasiallisiin aiheutuneisiin kustannuksiin.
(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 50, komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 23)

Hakemus toimintaohjelman hyväksymiseksi

Toimintaohjelman hyväksymistä haetaan lomakkeella 354. Hakemus on toimitettava Ruokavirastoon 15. päivä lokakuuta mennessä toimintaohjelman suunniteltua alkamisvuotta edeltävänä vuonna.

Hakemus tarkastetaan Ruokavirastossa. Toimintaohjelman hyväksymistarkastukseen kuuluu myös paikan päällä tuottajaorganisaatiossa toteutettava tarkastuskäynti. Tarkastuskäynnillä käydään läpi toimintaohjelma ja sen toteuttamismahdollisuudet. Toimintaohjelman tullessa hyväksytyksi sen toteuttaminen alkaa 1. päivänä tammikuuta hakemuksen jättöpäivää seuraavana vuonna.

Hakemuslomake tulee täyttää kokonaisuudessaan kaikkien tietojen osalta. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa seuraavat asiakirjat:

• kirjallinen toimintaohjelma-asiakirja sisältäen talousarvion - koko toimintaohjelman kestoa koskeva talousarvio suositellaan laatimaan erikseen taulukkona
• pöytäkirjanote tuottajaorganisaation toimivaltaisen elimen kokouksesta tai kokouksista, jossa toimintaohjelman laatimisesta ja toimintarahaston perustamisesta sekä toimintarahaston kartuttamismenettelystä on päätetty
• luettelo tuottajaorganisaation jäsenistä toimintaohjelman hyväksymistä haettaessa

Teidän tulee ilmoittaa hakulomakkeella toimintaohjelman ensimmäisen toteutusvuoden toimintarahaston määrä, toimintarahaston kartuttamismenettely sekä tuen enimmäismäärän määrittävän kaupan pidetyn tuotannon arvo valitsemallanne viitekaudella. Nämä tiedot ovat keskeisiä toimintaohjelman rahoittamista suunnitellessanne. Toimintarahastosta ja kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekaudesta kerrotaan enemmän hakuoppaan luvussa 2.

Toimintaohjelman toteuttamisen perusteella maksettavan tuen kokonaismäärä voi olla lähtökohtaisesti enintään 4,1 prosenttia tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta viitekaudella tai 50 prosenttia toteutuneista ja hyväksytyistä kustannuksista riippuen siitä kumpi näistä rajoittavista tekijöistä on alempi. Tuen määrä toimintarahastossa on yhtä suuri kuin tuottajaorganisaation oma rahoitusosuus, joten toimintarahaston määrä on tällöin 8,2 prosenttia tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella. Tuen enimmäismäärän määrittävään 4,1 prosenttiin voi hakea 0,5 prosenttiyksikön korotusta tietyin perustein. Tästä mahdollisuudesta kerrotaan tarkemmin oppaan luvussa 2.

On tärkeää huomata myös se, että voitte hakea tukea toteutuneiden kustannusten perusteella vasta jälkikäteen. Teillä on siis oltava tarpeeksi varoja käytössään, jotta pystytte huolehtimaan toimintaohjelman kustannuksista toimintaohjelman toteutusvuoden aikana. Toimintaohjelman toteuttamisen hyväksyttävä ajanjakso on kalenterivuosi.

(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 51-52, komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 31-32, MJL 999/2012 § 19, 22 a, 22 b ja 23, valtioneuvoston asetus 70/2023 2 ja 10 §)

Toimintaohjelman sisällön suunnitteleminen

Teidän tulee laatia kirjallinen kuvaus toimintaohjelmasta ja siinä toteutettavista toimenpiteistä. Toimintaohjelman  hyväksyntää hakiessanne teidän tulee kertoa toimintaohjelmassa toteutettavista toimenpiteistä koko toimintaohjelman keston ajalta.

Toimintaohjelma koostuu toimenpiteistä, jotka ryhmitellään toimenpidetyyppeihin. Toimintaohjelmassa on mahdollista toteuttaa alla omassa luvussaan kerrottuja toimenpidetyyppejä. Muuntyyppisiä toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa toimintaohjelmassa. Toimenpiteitä suunnitellessanne teidän on syytä myös tarkistaa, että toimenpide ja kustannukset ovat tukikelpoisia luvun 4. Tukikelpoisia toimenpiteitä ja kustannuksia mukaisesti. Luvussa 5. kerrotaan, mitkä kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Tuella voidaan korvata tukikelpoisen toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Toimenpiteen tarpeellisuus ja kustannusten kohtuullisuus tulee perustella.

Toimintaohjelmassa on esitettävä kirjallisesti:

• alkutilanteen kuvaus tuottajaorganisaatiossa ennen toimintaohjelman toteuttamista
• toimintaohjelman tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa käytettävät kriteerit
• toimintaohjelman alkamisajankohta ja kesto 
• yksityiskohtainen kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, niiden toteuttamisen kustannuksista sekä rahoittamisesta
• talousarvio jokaiselta toimintaohjelmavuodelta - talousarvio kannattaa esittää erillisenä taulukkona
• selvitys toimintarahaston perustamisesta, toimintarahaston määrä ja sen kartuttamismenettely: tuottajajäsenten mahdolliset maksuosuudet, eritasoisten maksuosuuksien perustelu.

Alkutilanteen kuvauksessa tulee käsitellä tilannetta tuottajaorganisaationne tuotannon, markkinoinnin, toimitilojen ja laitteiden osalta lähtötilanteessa ennen toimintaohjelman aloittamista. Kuvauksen tulee kattaa tilanne erityisesti niiden toimintojen osalta, joita toimintaohjelman avulla pyritään kehittämään. Alkutilannekuvauksessa te perustelette, miksi toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat tuottajaorganisaationne toiminnalle välttämättömiä.
(Säädösperusta: Markkinajärjestelylaki 999/2012 19-22 §)

Toimintaohjelman sisältö lyhyesti

Toimintaohjelman tavoitteet

Esittämänne toimintaohjelman tulee sisältää tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla mitattavissa, niin että niiden toteutumista on mahdollista seurata. Toimintaohjelmaan sisältyvät toimenpiteet toteuttamalla on tarkoitus päästä näihin tavoitteisiin. Jokaisella toimenpiteellä on pyrittävä johonkin seuraavista tavoitteista. Yhdellä toimenpiteellä pyritään yhteen tavoitteista.

Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteillä on lisätavoitteita, jotka teidän on myös ilmoitettava toimintaohjelmaesityksessä. Näistä lisätavoitteista kerrotaan jäljempänä erillisessä luvussaan Lisätavoitteet ympäristö- ja ilmastotoimenpiteissä.

Toimintaohjelmassanne teidän on pyrittävä jollakin toimenpiteellä vähintään seuraaviin neljään tavoitteeseen:

1) tuotteiden tarjonnan keskittäminen ja markkinoille saattaminen, myös suoramarkkinoinnin avulla

2) seuraavien edistäminen, kehittäminen ja käyttöönotto (tämä tavoite on mahdollinen vain ympäristötoimenpiteissä):

i) ympäristöä kunnioittavat tuotantomenetelmät ja -tekniikat

ii) tuhoojan- ja taudinkestävät tuotantokäytännöt

iv) jätteen vähentäminen ja sivutuotteiden ympäristöä säästävä käyttö ja hoito, mukaan lukien niiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen

v) luonnon monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, erityisesti vesiensuojelu, maaperän suojelu ja ilmansuojelu.

3) Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen (tämä tavoite on mahdollinen vain ilmastotoimenpiteissä)

4) kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien tuhoojankestävyys, eläintautien vastustus, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä taloudellista kilpailukykyä ja markkinoiden kehitystä tukevat innovatiiviset käytännöt ja tuotantotekniikat (tämä tavoite on mahdollinen vain tutkimus- ja kehittämistoimenpiteissä).

Muita tavoitteita voivat olla riippuen toimintaohjelmaesitykseen sisältyvistä toimenpiteistä:

5) keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantaminen, erityisesti uudenaikaistamisen avulla

6) tuotteiden kaupallisen arvon ja laadun parantaminen, mukaan lukien tuotteiden laadun parantaminen ja sellaisten tuotteiden kehittäminen, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai jotka kuuluvat jäsenvaltioiden hyväksymiin unionin tai kansallisiin laatujärjestelmiin

7) tuotteiden menekinedistäminen ja pitäminen kaupan

8) hedelmä- ja vihannesalan tuoreiden ja jalostettujen tuotteiden kulutuksen lisääminen

9) kriisinehkäisy ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on asianomaisen alan markkinahäiriöiden välttäminen ja ratkaiseminen (mahdollinen vain toimenpidetyyppien 18 ja 19 mukaisissa toimenpiteissä).

(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 46 ja 49-50)

Lisätavoitteet ympäristö- ja ilmastotoimenpiteissä

Euroopan komissio on asettanut toimintaohjelmassa toteutettaville ympäristö- ja ilmastotoimenpiteille lisätavoitteita, joiden saavuttamisesta tukevista vaikutuksista teidän tulee esittää todisteet toimintaohjelmaesityksessä. Seuraavat lisätavoitteet tulee kohdentaa ja ilmoittaa toimintaohjelmassa ympäristö- tai ilmastotoimenpidekohtaisesti. Eri toimenpiteillä voi olla myös sama lisätavoite.

Tavoitteena tulee olla yksi tai useampi tavoite ympäristö- ja ilmastotoimenpidekohtaisesti: 

a) vähentää nykyistä tuotantopanosten käyttöä, ympäristön pilaantumista aiheuttavia päästöjä tai tuotantoprosessissa syntyvää jätettä

b) korvata fossiilisten energialähteiden käyttöä uusiutuvilla energialähteillä

c) vähentää tiettyjen tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden, lannan tai muiden eläinulosteiden käyttöön taikka tiettyjen tähteiden tuotantoon liittyviä ympäristöriskejä

d) vähentää veden käyttöä

e) olla sidoksissa tuottamattomiin investointeihin, joita tarvitaan maatalouden ympäristöön ja ilmastoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti silloin, kun kyseiset tavoitteet liittyvät elinympäristöjen tai luonnon monimuotoisuuden suojeluun

f) saavuttaa tosiasiallisia ja mitattavissa olevia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä tai kestävä hiilensidonta

g) lisätä tuotannon sietokykyä ilmastonmuutokseen liittyvien riskien, kuten maaperän eroosion suhteen

h) saavuttaa geenivarojen säilyttäminen, kestävä käyttö ja kehittäminen

i) johtaa ympäristön suojeluun tai sen tilan paranemiseen.

(komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 12)

Toimenpidetyypit toimintaohjelmassa

Toimenpidetyyppien tarkemmat sisältömahdollisuudet määritellään Suomen strategiasuunnitelmassa, joka on käytettävissä maa- ja metsätalousministeriön sivuilla (tuottajaorganisaatioiden tuki käsitellään sivuilla 359-394): https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma 

Toimintaohjelmassa on mahdollista toteuttaa seuraavanlaisia toimenpidetyyppejä:

1) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät: Maaperän suojelu, mukaan luettuna maaperän hiilensitomiskyvyn ja maaperän laadun parantaminen sekä haitallisten aineiden vähentäminen

Tukea voidaan maksaa esimerkiksi hiiliviljelyä, maaperän kestävää käyttöä, oikeaoppista muokkaamista, pellon pinnan muotoilua, salaojituksia sekä biopetien perustamista edistäviin ja muihin haitallisten aineiden vähentämistä koskeviin toimiin. Toimenpiteitä voivat olla otsikossa mainittujen toiminen lisäksi esimerkiksi sopimusneuvottelut, analyysit, suunnitelmat, kasvukunnon havainnointi ja seuranta tai biopetien perustaminen eli ruiskun täyttö- ja pesupaikalla ruiskun pesussa ja täytössä maahan roiskuvien kasvinsuojeluaineiden keräämiseen, varastoimiseen ja hajottamiseen tarkoitettujen biopetien perustaminen.

2) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät: Vesivarojen käytön ja asianmukaisen hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö, vesien suojelu ja ojitus

Tukea voidaan maksaa esimerkiksi tarkennettua vedenkäyttöä sekä ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa koskeviin toimiin. Kasteluun tehtäviin investointeihin myönnettävän tuen edellytys on, että tosiasiallisen veden kulutuksen on vähennyttävä vähintään 5 prosenttia, sekä potentiaalisesti että myös tehokkaasti. Osana investointia on otettava käyttöön vesimittarijärjestelmä, jonka avulla veden käyttöä voidaan mitata tilan tai asianomaisen tuotantoyksikön tasolla.

Tuki investointeihin, jotka tehdään olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseksi, voidaan sisällyttää seuraavin edellytyksin:
- tuensaajan investoinnista tekemässä ennakkoarvioinnissa oletetaan sen johtavan mahdolliseen vedensäästöön mitattuna olemassa olevien järjestelmien tai infrastruktuurin teknisillä parametreilla
- investointi vaikuttaa pohja- tai pintavesistöihin, joiden tila ei veden määrään liittyvistä syistä saavuta luokittelua ”hyvä” vesienhoitosuunnitelmassa, ja vedenkäyttö vähenee tosiasiallisesti niin, että kyseisten vesistöjen osalta saavutetaan hyvä tila.
Näitä edellytyksiä ei sovelleta investointeihin, jotka tehdään olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseksi ja jotka liittyvät vesisäiliön rakentamiseen tai uusioveden käyttöön mutteivät vaikuta pinta- ja pohjavesistöön.

Tuki, joka johtaa tiettyyn pohja- tai pintavesistöön vaikuttavan kastellun alueen nettolaajentumiseen, voidaan sisällyttää seuraavin edellytyksin:
- vesistön tila on veden määrään liittyvistä syistä saavuttanut luokittelun ”hyvä” asiaankuuluvassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa
- ympäristövaikutusanalyysistä käy ilmi, ettei investoinnilla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia; ympäristövaikutusanalyysin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tekemä tai hyväksymä.

Tuki investointeihin, jotka koskevat uusioveden käyttöä vaihtoehtoisena veden lähteenä, voidaan sisällyttää, jos tällaisen veden tarjonnassa ja käytössä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2020/741 (9).

Tuki kasteluun käytettävän vesisäiliön rakentamista tai laajentamista varten tehtävään investointiin voidaan sisällyttää, jos siitä ei aiheudu merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia.

3) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät:  Epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden lajikkeiden sekä kyseisiin olosuhteisiin sopeutettujen hoitokäytäntöjen kehittämisen ja käytön edistäminen

4) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät: Energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen.

Toimintaohjelmaan voi sisällyttää aineelliseen omaisuuteen tehtäviä investointeja, jotka koostuvat energiaa tuottavista järjestelmistä, jos tuotetun energian määrä ei ylitä energiamäärää, joka voidaan käyttää vuosittain tuensaajan tavanomaisiin toimiin.

Toimenpiteiden on perustuttava energiakatselmukseen tai energiasuunnitelmaan.

5) Tutkimus ja koetuotanto: Ekologinen pakkaaminen (ainoastaan tutkimuksen ja koetuotannon alalla)

6) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät:  Bioturvallisuus

Tukea voidaan maksaa bioturvallisuutta parantaville toimenpiteille. Bioturvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi laatimalla bioturvallisuusohjelma ja sen täytäntöönpanolla. Edelleen toimenpiteitä voivat olla infektoiden ehkäisymenetelmät, hygienian parantaminen, sekä tuottajien ja tuottajaorganisaatioiden henkilökunnan koulutus ja neuvonta.

7) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät: Päästöjen ja jätteen vähentäminen, sivutuotteiden käytön parantaminen, mukaan lukien niiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen, ja jätehuollon parantaminen

Tukea voidaan maksaa esimerkiksi jätteiden käsittelyn ja jätteiden uusiokäytön edistämiseen, jätteiden lajitteluun, jätejakeiden laadun parantamiseen tai uusiokäyttöön liittyviin toimenpiteisiin, jotka vähentävät sekajätteen määrää tai jätevesiverkostoon menevän orgaanisen aineksen tai ravinnekuormituksen määrää. Tukea olisi mahdollista maksaa myös mm. biokaasulaitosinvestointeihin.

8) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät: Tuhoojankestävyyden parantaminen ja torjunta-aineiden käytön riskien ja vaikutusten vähentäminen, mukaan lukien integroidun torjunnan tekniikoiden täytäntöönpano

Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kasvilajikohtaisen integroidun torjunnan yleisiä periaatteita laajemmat toimenpiteet avomaaviljelyssä sekä biologisen torjunnan viljelykasvikohtainen käyttö kasvihuoneissa konventionaalisten torjuntamenetelmien vaihtoehtona. Toimenpiteenä voivat olla myös esimerkiksi otsonointilaitteistojen tai vastaavien laitteiden hankinta.

Kustannusten kiinteät korvaustasot: integroidun torjunnan yleisiä periaatteita laajempien toimenpiteiden avomaaviljelyssä tukikelpoinen korvaustaso on 75 prosenttia toimenpiteestä tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista. Biologisen torjunnan viljelykasvikohtainen käyttö kasvihuoneissa konventionaalisten torjuntamenetelmien vaihtoehtona korvaustaso on 95 prosenttia toimenpiteestä tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista.

9) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät: Tuotteiden laadun parantaminen

Toimenpiteillä voidaan edistää tuotteiden laadun parantamista. Tarkoituksena on edistää erityisesti seuraavanlaisia asioita: hyvästä mausta huolehtiminen, tuoteturvallinen (sisäinen laatu, jäljitettävyys, tuotantohygienia), tuotteella tarkoituksenmukainen laatu (laatu on käyttötarkoituksen mukainen, laatu täyttää asetetut vaatimukset), tuotteella tarkoituksenmukainen kestävyys (viljely- ja korjuutekniikka, lajikevalinnat, käsittely läpi ketjun, varastointi, kauppakunnostus ja pakkaukset, kylmäketjuhallinta, ketjuyhteistyö), tuote täyttää asiakkaan tarpeet, tuote erottuu edukseen, tuote on kannattava. Tuotteiden laadun parantamiseksi tarkoitetut investoinnit.

Toimenpiteitä: tuote- ja pakkauskehityshankkeet, tuotantohygieniaan panostaminen, kone-, laite ja rakennusinvestoinnit (mukaan lukien kylmälaitteet, lajittelijat, varastot, kosteuttajat, termostaatit sekä muut tuotteen käsittelylaitteet ja tilat jne), bench marking, teknologian hyödyntäminen ja älylaitteet.

Investointeja koskevia ehtoja:

Tuensaajan on käytettävä hankittua aineellista tai aineetonta omaisuutta sen luonteen, tavoitteiden ja käyttötarkoituksen mukaisesti, sellaisina kuin ne kuvataan hyväksytyssä toimintaohjelmassa. Hankitun aineellisen tai aineettoman omaisuuden on säilyttävä tuensaajan omistuksessa ja hallinnassa verotuksellisen poistoajan loppuun saakka tai vähintään viiden vuoden ajanjakson, joka vahvistetaan omaisuuden luonne huomioon ottaen. Jokaisen kyseisistä ajanjaksoista lasketaan alkavan omaisuuden hankintapäivänä tai päivänä, jona tuensaaja saa investoinnin käyttönsä.

Aineelliseen omaisuuteen tehtävät investoinnit on toteutettava tuottajaorganisaation tai sen tuottajajäsenten toimitiloissa tai sen 90 prosentin omistusvaatimuksen täyttävien tytäryritysten toimitiloissa.

Investointeihin myönnettävä tuki voidaan rahoittaa yhtenä summana investoinnin kustannusten toteuduttua tai erinä jaettuna usealle toimintaohjelmavuodelle. Teidän tulee esittää toimintaohjelmaesityksessä investoinneittain etukäteen, haluatteko hakea kyseisen investoinnin kustannusten perusteella tukea yhtenä eränä vai jakaa investoinnin kustannukset useaan erään eri toimintaohjelmavuosille. Investoinnin toteutuneet tosiasialliset kustannukset tarkastetaan kustannusten toteuduttua ja ensimmäistä kertaa investoinnin perusteella tukea haettaessa. Jos tietyn investoinnin verotuksellinen poistoaika ylittää toimintaohjelman keston, on investoinnin kustannuseriä mahdollista esittää siirrettäväksi jatkumaan myös seuraavaan toimintaohjelmaan.

Kun omaisuutta, jolle on saatu tukea investointiin, korvataan uudella, investointien jäännösarvo
- lisätään tuottajaorganisaation toimintarahastoon, tai
- vähennetään korvauskustannuksista.

10) Neuvontapalvelut ja tekninen apu, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuhoojien ja tautien torjuntamenetelmiä, kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä, työehtoja, työnantajan velvoitteita ja työterveyttä ja -turvallisuutta

Neuvontapalveluja ja teknistä apua voivat olla myös esimerkiksi ympäristöohjausjärjestelmän tai ympäristökatselmuksen toteuttaminen tai tuotannonohjaukseen liittyvät toimet.

11) Koulutus, mukaan lukien valmennus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuhoojien ja tautien torjuntamenetelmiä, kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ja käteistavarapörssien sekä futuurimarkkinoiden käyttöä

Toimenpidetyypillä edistetään valmennusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Tarkoituksena on vahvan osaamisen edistäminen erityisesti edellä mainituilla aloilla, mutta myös muilla aloilla. Toimenpiteen mukaisesti kouluttajana toimii tuottajaorganisaatio tai vastaava ja koulutuksen vastaanottaja toimii tuottajaorganisaatio tai vastaava.

Tukikelpoisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi neuvonta, kokoukset, webinaarit, koulutusohjelmat ja opintomatkat hedelmä- ja vihannesalan sekä tuottajaorganisaatioiden tiedonvaihtopäivät sekä konferenssit.

12) Luonnonmukainen tai integroitu tuotanto

Toimenpidetyypillä voidaan edistää luonnonmukaista tai integroituun tuotantoa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi neuvonta, koulutusohjelmat ja opintomatkat, kokoukset, webinaarit tai konferenssit. Toimenpidetyypillä voidaan edistää luonnonmukaista tai integroitua tuotantoa myös siirtymäkauden jälkeen. Tukea voidaan maksaa muun muassa nyös siementen tai taimien kustannuksiin. Tukea voidaan maksaa myös muihin vastaaviin kustannuksiin.

13) Toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta

Toimenpiteitä voi olla esimerkiksi kestävyyttä ja tehokkuutta parantavien suunnitelmien laatiminen, neuvonta ja koulutus.

14) Menekinedistäminen, tiedotus ja kaupan pitäminen, mukaan lukien toimet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on erityisesti lisätä kuluttajien tietoisuutta unionin laatujärjestelmistä ja terveellisen ruokavalion merkityksestä sekä monipuolistaa ja vakiinnuttaa markkinoita

Toimenpidetyypillä voidaan edistää menekinedistämistä, tiedotusta ja kaupan pitämistä. Erityisesti mukaan lukien toimet, joiden tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoisuutta unionin laatujärjestelmistä ja terveellisen ruokavalion merkityksestä sekä monipuolistaa ja vakiinnuttaa markkinoita. Tarkoituksena on edistää mm. seuraavanlaisia asioita: kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja tasapaino, sujuva myynti, tuote erottuu markkinoilla ja myyntipaikoilla edukseen, tietoisuus unionin laatujärjestelmistä ja toimet joilla edistetään terveellistä ruokavaliota. Mahdollisia toimia voisivat olla esimerkiksi: tiedotteet, tuote-esittelyt, reseptien ja tuotteiden käytön opastus, geneerinen mainoskampanja, tuotekehitys, markkinointimaksut, menekinedistämisen suunnittelu- ja toteutus, promootiot, brändien rakentaminen, hinnoittelun kehittäminen, asiakas-/tuotesegmentoinnit, asiakastietojärjestelmät, tilaus- ja laskutusjärjestelmät, palautejärjestelmät, myyntineuvottelut, asiakastilaisuudet, asiakassuhteiden vaaliminen (kanta-asiakasjärjestelmät jne.), uusien markkinakanavien etsintä, markkinatutkimukset, myyntiä tai tunnettuutta edistävät kilpailut ja tempaukset, viestintä (verkkosivut ja applikaatiot), logistiikkaratkaisut, bench marking, ympäristön kohentaminen, imagon luominen, menekinedistäminen, kuluttajien tietoisuuden lisääminen kestävästä tuotannosta, tuottajaorganisaatioista, laatujärjestelmistä ja terveellisestä ruokavaliosta.

Yleisluonteisiin menekinedistämistoimiin ja laatumerkkien edistämistoimiin liittyvään menekinedistämisaineistoon on lisättävä Euroopan unionin tunnus ja maininta: ”Euroopan unionin rahoittama”.

15) Unionin ja kansallisten laatujärjestelmien täytäntöönpano

Tukikelpoisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi Euroopan unionin laatujärjestelmään kuuluvat SAN – Suojattu alkuperänimitys tai SMM – Suojattu maantieteellinen merkintä. Tukea voidaan maksaa Euroopan unionin ja kansallisten laatujärjestelmän täytäntöönpanon kustannuksiin.

16) Jäljitettävyys- ja sertifiointijärjestelmien täytäntöönpano, erityisesti loppukuluttajille myytyjen tuotteiden laadun seuranta

Tukea voidaan maksaa esimerkiksi tällaisten tuottajaorganisaatiota koskevien järjestelmien täytäntöönpanon kustannuksiin.

17) Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

Toimenpidetyypillä  toteutetaan toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi toimet, jotka vähentävät tai hillitsevät ilmakehään pääsevien kasvihuonekaasupäästöjä. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi hiilidioksidi- tai vastaavien kasvihuonekaasupäästöjen hyötykäyttö kasvihuoneissa tai hiilen varastoitumista edistävää viljelytapaa eli hiiliviljelyä tukevat toimet.

Hiilidioksidipäästöjen hyötykäyttöä kasvihuoneissa edistävät toimenpiteet, jotka syntyvät siirryttäessä käyttämään hiilidioksidilannoituksessa teollisuuden jätehiilidioksidia tai lämmityksessä käytettävän biopolttoaineen, nestekaasun tai maakaasun palamisessa syntyvää hiilidioksidia. Hiilen varastoitumista edistävää viljelytapaa edistävät toimenpiteet voivat olla esimerkiksi neuvontaa, koulutusta ja vierailuja asiaan liittyen.

18) Aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joiden avulla voidaan tehostaa markkinoille saatettavien määrien hallintaa, yhteinen varastointi mukaan lukien

Tämän tukitoimityypin mukaisten toimenpiteiden tavoitteena tulee olla kriisinehkäisy ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on asianomaisen alan markkinakriisien välttäminen ja ratkaiseminen. Tukea voidaan maksaa esimerkiksi yhteisten varastojen rakentamiseen ja muihin investointeihin, joiden avulla tehostetaan markkinoille saatettavien määrien hallintaa.

19) Sato- ja tuotantovakuutus, jolla autetaan suojaamaan tuottajien tuloja silloin kun luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuhoojavahingot aiheuttavat menetyksiä, varmistaen samalla, että tuensaajat toteuttavat tarvittavat riskienehkäisytoimenpiteet

Tämän tukitoimityypin mukaisten toimenpiteiden tavoitteena tulee olla kriisinehkäisy ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on asianomaisen alan markkinakriisien välttäminen ja ratkaiseminen.

Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden erityisvaatimuksia

Teidän tulee esittää toimintaohjelmaesityksessä tai sen muutosesityksessä todisteet yhden tai useamman ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden lisätavoitteen saavuttamista tukevista vaikutuksista. Toimenpiteet on toteutettava tuottajaorganisaation, sen vähintään 90 prosenttisesti omistaman tytäryhtiön toimitiloissa tai tuottajajäsenen tilalla.

Ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvistä toimenpiteistä odotettu hyöty ja lisävaikutus on osoitettava etukäteen hanke-eritelmillä tai muilla teknisillä asiakirjoilla, jotka teidän on esitettävä samalla, kun esitätte toimintaohjelmaa tai sen muutosta. Samalla tulee esittää tulokset, jotka toimenpiteellä voidaan saavuttaa.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin liittyvistä toimenpiteissä tukikelpoisia ovat aiheutuneet lisäkustannukset ja tulonmenetykset. Investoinneissa kustannukset ovat tukikelpoisia kokonaan.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä toteuttaessanne teillä tulee olla käytettävissänne tarvittavat tietämys ja tiedot tällaisten tukitoimien toteuttamiseksi. Niille tuottajaorganisaation tuottajajäsenille ja työntekijöille, jotka tarvitsevat koulutusta ja asiantuntemusta, tulee näitä tarjota toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin liittyvien tukitoimien puitteissa toteutettavien toimenpiteiden osalta on toimintaohjelmaan sisällytettävä tarkistuslauseke, jolla varmistetaan toimenpiteiden mukauttaminen muutettaessa asiaankuuluvia pakollisia vaatimuksia tai velvollisuuksia. Toimintaohjelman hyväksymisen ehtona siis on, että teidän tulee toimintaohjelmassa ilmoittaa sitoutuvanne siihen, että muutatte ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä, jos näitä toimenpiteitä koskeva sääntely ja säännöt muuttuvat. 

(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 47, komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 11, 12 ja 14, MJL 999/2012 20-22 §, valtioneuvoston asetus 70/2023 3-7 §)

Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä koskevat vaatimukset

Teidän on toimintaohjelman hyväksymisen hakemisen yhteydessä ilmoitettava, mitkä toimintaohjelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutetaan tutkimus- ja kehittämistoimenpiteinä. Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiksi voidaan hyväksyä toimenpiteet, jotka liittyvät tavoitteeseen kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien tuhoojankestävyys, eläintautien vastustus, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä taloudellista kilpailukykyä ja markkinoiden kehitystä tukevat innovatiiviset käytännöt ja tuotantotekniikat.

Tutkimustoimenpide on toteutettava yhteistyössä tutkimusorganisaation kanssa. Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden palveluntarjoajana voi olla yksityinen tai julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. Tutkimustoimenpide voi sisältää myös tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä tutkijoiden kanssa pidettävää yhteydenpitoa. Toimenpiteen hyväksyttävyyden kriteereinä toimintaohjelman tutkimus- ja kehittämistoimenpiteeksi ovat: millainen on tutkimussuunnitelma ja tehtävänanto palveluntarjoajalle, hankinta on kilpailutettu palveluntarjoajilla sekä toimenpiteen lopputuloksena syntyy jokin tutkimustulos tai kehittämisaloite, joka on todennettavissa. Kehittämistoimenpiteen tulee sisältää kehittämisen kohdetta ohjaavaa arviointia ja parannusehdotusten laatimista. ​

Kaikista toimintaohjelman menoista on sen voimassaoloaikana käytettävä vuosittain vähintään kaksi prosenttia tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin. Edellä mainittu prosenttiosuus saa seuraavina toimintaohjelman voimassaolovuosina olla kuitenkin mainittua määrää alempi enintään yhtä paljon kuin kyseisen toimintaohjelman tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin on edellisinä vuosina käytetty korkeampaa prosenttiosuutta.

(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 46 ja 50, MJL 999/2012 § 21, valtioneuvoston asetus 70/2023 6 §)

(Säädösperusta: MJL 999/2012 § 22, valtioneuvoston asetus 70/2023 8 §, hankintalaki (1397/2016) 5 §)

Tukitason korottamisen mahdollisuus

Tukitaso on lähtökohtaisesti 50 prosenttia toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Tähän tukitasoon on mahdollista hakea korotusta toimintaohjelman hyväksymisen hakemisen yhteydessä seuraavissa tapauksissa:

50 prosentin tukitasoa voidaan korottaa 60 prosenttiin toimintaohjelman tai sen osan osalta, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

• yksi tai useampi tuottajaorganisaatio harjoittaa toimialakohtaisesti toteutettavia toimenpiteitä
• toimintaohjelma kattaa yksinomaan luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuotannon erityisen tuen
• tuottajaorganisaatio hakee toimintaohjelman hyväksymistä ensimmäistä kertaa
• tuottajaorganisaatioiden markkina on alle 20 prosenttia hedelmien ja vihannesten tuotannosta Suomessa
• toimintaohjelma sisältää kaikkiin seuraaviin tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä: kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin liittyvät tavoitteet, hedelmä- ja vihannesalan tuoreiden ja jalostettujen tuotteiden kulutuksen lisääminen sekä kriisinehkäisy ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on asianomaisen alan markkinahäiriöiden välttäminen ja ratkaiseminen
• toimintaohjelman hyväksymistä hakee ensimmäistä kertaa kahden tai useamman hyväksytyn tuottajaorganisaation sulautumisesta syntynyt hyväksytty tuottajaorganisaatio.

50 prosentin tukitasoa voidaan korottaa 80 prosenttiin niistä menoista, jotka liittyvät tavoitteeseen kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, jos kyseisen tavoitteen mukaiset menot kattavat vähintään 5 prosenttia toimintaohjelman menoista.

50 prosentin tukitasoa voidaan korottaa 80 prosenttiin niistä menoista, jotka liittyvät ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin liittyviin tavoitteisiin, jos kyseiset menot kattavat vähintään 20 prosenttia toimintaohjelman menoista.

50 prosentin tukitasoa voidaan korottaa 100 prosenttiin niistä menoista, jotka liittyvät muiden hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai yksittäisten tuottajien valmennukseen, edellyttäen että tuottajaorganisaatioiden markkina on alle 20 prosenttia hedelmien ja vihannesten tuotannosta jäsenvaltiossa.

Korotetun tukitason hakemista harkitessanne teidän on syytä ottaa huomioon, että kaikki edellä mainitut tukitason korottamisen vaihtoehdot nostavat toimintaohjelman kokonaistukitason yli puoleen (yli 50 prosenttiin) toimintaohjelman kustannuksista. Kun toimintaohjelman toteuttamisen suunniteltu julkisen tuen osuus ylittää puolet toimintaohjelman kustannuksista, sovelletaan toimintaohjelmaan sisältyviin hankintoihin kaikin osin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016).

(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 52, hankintalaki (1397/2016) 5 §)

Seuraavat toimintaohjelman toteuttamisvuodet: arvio toimintarahaston määrästä ja muutokset toimintaohjelmaan

Toimintaohjelman käynnistyttyä teidän tulee ilmoittaa vuosittain 15. lokakuuta mennessä Ruokavirastoon seuraavaa toimintaohjelmavuotta koskeva hakemus toimintarahaston määrää koskevan arvion vahvistamisesta (Lnro 354A). Toimintarahastosta ja sen enimmäismäärän määrittävästä kaupan pidetyn tuotannon arvosta on enemmän tietoa tämän hakuoppaan luvussa 2. Tämä hakemuslomake 354A koskien seuraavan vuoden toimintarahastoa tulee siis toimittaa vuosittain, vaikka ette muuttaisikaan toimintaohjelmaa sisällöllisesti.

Voitte hakea vuosittain toimintaohjelmaan muutoksia toimintaohjelman toteuttamisvuotta edeltävänä vuonna 15. lokakuuta mennessä. Hakemus voimassa olevan toimintaohjelman jatkamiseksi tulee toimittaa viimeistään toteuttamisvuotta edeltävän vuoden lokakuun 15. päivänä. Toimintaohjelman muutosta tai jatkamista haetaan Ruokavirastoon toimitettavalla lomakkeella 354B.  Muutoshakemuksen mukana on oltava asiakirjat, joissa perustellaan muutosten syy, luonne ja vaikutukset.

(Säädösperusta: MJL 999/2012 § 25, valtioneuvoston asetus 70/2023 § 11, 12 ja 13 )

Toimintaohjelman muuttaminen kesken toteuttamisvuotta

Voitte hakea toimintaohjelmaan muutoksia kesken toteuttamisvuoden seuraavissa tapauksissa:

1. Toimintaohjelma toteutetaan vain osittain
2. Toimintaohjelman sisältöä muutetaan tai
3. Toimintarahaston suuruutta nostetaan enintään 25 prosentilla alun perin hyväksytystä määrästä.

Hakemus kesken vuotta tehtäville toimintaohjelman muutoksille on tehtävä viimeistään 15. lokakuuta lomakkeella 354B. Voitte toteuttaa toimintaohjelman ainoastaan osittain, jos alkuperäisen toimintaohjelman täytäntöönpano estyy tai vaikeutuu. Voitte myös muuttaa toimintaohjelman sisältöä ja jatkaa voimassaoloa, kuitenkin niin että toimintaohjelma kestää yhteensä enintään seitsemän vuotta.

Toimintaohjelman muutokselle kesken toteuttamisvuoden on pyydettävä Ruokaviraston ennakkohyväksyntä ennen muutoksen toteuttamista, jos muutos vaikuttaa toimenpiteiden toteutumiseen. Mui­hin toteuttamis­vuon­na toi­min­ta­oh­jel­maan teh­tä­viin pienempiin muu­tok­siin ei tar­vit­se pyy­tää Ruo­ka­vi­ras­ton en­nak­ko­hy­väk­syn­tää. Muu­tok­sis­ta on kui­ten­kin vii­py­mät­tä il­moi­tet­ta­va kir­jal­li­ses­ti Ruo­ka­vi­ras­tol­le.

2. Toimintarahasto

Toimintaohjelmaa valmistellessanne teidän on tehtävä päätös toimintarahaston perustamisesta. Toimintarahasto tarkoittaa käytännössä toimintaohjelmaan vuosittain tarvittavan rahoituksen järjestämistä.

Toimintarahaston tulot muodostuvat puoliksi tuottajaorganisaation omasta rahoitusosuudesta: jäseniltä kerätyistä maksuista tai organisaation toimintaohjelmaa varten osoittamista omista varoista. Toinen puoli toimintarahaston rahoituksesta EU:n rahoitusosuudesta. Käytännössä teillä täytyy olla käytettävissänne rahoitus toimintaohjelman budjetoituihin menoihin kokonaisuudessaan, sillä tuen voi hakea vasta jälkikäteen. Toimintarahaston menot muodostuvat toimintaohjelman aiheuttamista kustannuksista. Tuottajaorganisaation on säännöissään ratkaistava miten nämä varat kerätään.

Toimintarahaston kirjanpito on järjestettävä niin, että ulkoiset tilintarkastajat voivat vuosittain tunnistaa, tarkastaa ja varmentaa toimintarahastoon liittyvät menot. Teidän on siis esimerkiksi kustannuspaikan avulla pystyttävä erottamaan organisaationne kirjanpidosta toimintaohjelmaan liittyvät menot ja tulot. Toimintarastoa varten on myös mahdollista ylläpitää omaa pankkitiliä. Toimintaan liittyvät kuitit ja muut maksutositteet sekä kirjanpito tulee säilyttää valvontaa varten.

Toimintarahastoa hallinnoidaan vuosittaisella periaatteella. Osa toimintarahastoon jäseniltä kerätyistä maksuista voidaan haluttaessa siirtää seuraavalle vuodelle, jos niitä ei ole tarvittu kuluvan vuoden toiminnan rahoittamiseen.

Tuottajaorganisaation rahoitusosuus toimintarahastosta

Teillä on kaksi vaihtoehtoista toimintarahaston kartuttamistapaa: toimintarahaston maksuosuudet kerätään jäseniltä tai käytetään toimintarahaston kartuttamiseen tuottajaorganisaation omia varoja. Kartuttamismenettelystä päättää tuottajaorganisaation toimivaltainen elin. Toimintaohjelmahakemukseen liitetään pöytäkirjanote siitä kokouksesta, jossa menettelystä on päätetty.

Jos organisaatio kerää jäseniltään maksuosuuksia rahastoon, sen on päätettävä maksujen keräämistavasta ja keräysperusteita. Keräämistapana voi olla tietyn osuuden pidättäminen myytyjen tuotteiden arvosta tai maksujen kerääminen ennakkoon arvioperusteisesti ja niiden oikaiseminen myöhemmin. Keräysperusteena voi olla joko kaupan pidetyn tuotannon määrä ja/tai arvo. Tuottajaorganisaatio voi myös vahvistaa tuottajajäsenten jäsenkohtaiset maksut erisuuruisiksi. Näin tuottajat voivat osallistua vain niiden toimenpiteiden rahoittamiseen, joihin he voivat osallistua (esimerkiksi tuoteryhmittäiset toimenpiteet).

Tuen osuus on enintään 4,1 prosenttia tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Kyseistä rajaa voidaan kuitenkin korottaa 0,5 prosenttiyksiköllä 4,6 prosenttiin, edellyttäen että 4,1 prosentin osuuden ylittävä määrä käytetään yksinomaan yhteen tai useampaan toimenpiteeseen, jotka liittyvät seuraaviin tavoitteisiin: tutkimus ja kehittäminen, ympäristötavoitteet, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen soputumisen edistäminen, tuotteiden menekinedistäminen, tuotteiden kulutuksen lisääminen tai kriisinehkäisy ja kriisinhallinta.

Esimerkki toimintarahaston ja tuen määrästä

Kuvitellaan, että tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo viitekaudella on 10 000 000 euroa. Toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen saatavan tuen määrä on 4,1 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta eli 10 000 000 x 4,1 % = 410 000. Tuen määrä yhtä suuri kuin tuottajaorganisaation itsensä toimintarahastoon osoittama rahoitusosuus. Tällöin toimintarahasto voi olla maksimissaan 2 x 410 000 euroa eli 820 000 euroa (8,2 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta eli 10 000 000 x 8,2 % = 820 000 euroa). Tuottajaorganisaation toimintaohjelman kokonaissumma voi siis maksimissaan olla 820 000 euroa. Toimintaohjelman toteutus siis koostuisi maksimissaan 410 000 euron osalta tuottajaorganisaation omista varoista ja 410 000 euron osalta EU:n rahastotuesta.

(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 51-52, komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 30-32, MJL 999/2012 22 a-23 §, valtioneuvoston asetus 85/2023 4 §)

Kaupan pidetyn tuotannon arvo

Kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan tuottajaorganisaationne tuottajajäsenten tuotannon perusteella, siis jäsenten tuottamien tuotteiden arvonlisäverottoman myyntihinnan perusteella. Arvo voi sisältää vain niiden tuotteiden tuotannon, joiden perusteella tuottajaorganisaatio on hyväksytty. Arvoon luetaan kuuluvaksi ainoastaan tuottajaorganisaationne ja/tai sen tuottajajäsenten tuotanto, jonka tuottajaorganisaationne pitää kaupan.

Arvo lasketaan jäsenten tuottamien tuotteiden arvonlisäverottoman myyntihinnan perusteella. Jos myytte tuotteitanne pakattuna ja kauppakunnostettuna, tuotteen arvo on pakatun tai käsitellyn tuotteen arvonlisäveroton myyntihinta. Mahdolliset tuottajaorganisaation sisäiset kuljetuskustannukset tulee vähentää myyntihinnasta kaupan pidetyn tuotannon arvoa laskettaessa.

Kaupan pidetyn tuotannon arvon on perustuttava tuottajaorganisaation kirjanpitotietoihin. Käytännössä yhden vuoden kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan yhden tilikauden myynnin perusteella. Jos tuottajaorganisaatiollanne ei ole käytettävissä kirjanpitotietoja aikaisemmilta vuosilta, tuotteiden arvon ja määrän on perustuttava tuottajaorganisaation jäsenten kirjanpitotietoihin tai niihin verrattaviin tietoihin, jotka ovat vaikeudetta tarkastettavissa.

Tuotannon arvoon ei milloinkaan lasketa tuotteiden kuljetuskustannuksia tuottajaorganisaatiosta ostajalle eli tuotteiden arvo lasketaan noudettuna tuottajaorganisaatiosta (tuottajaorganisaatiosta-vaihe). Mikäli tuotteita myydään kuljetettuna ostajalle, tulee kuljetuskustannukset vähentää myyntihinnasta, kun myynti lasketaan kaupan pidetyn tuotannon arvoon.

Jos hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiollanne on tytäryritys, joka vastaa organisaation tuotteiden pakkaamisesta ja myynnistä, voitte laskea kaupan pidetyn tuotannon arvon tytäryrityksen tuotteille asettaman myyntihinnan perusteella edellyttäen, että tuottajaorganisaatio omistaa vähintään 90 prosenttia tytäryrityksen pääomasta.

Jalostettaviksi tarkoitettujen sellaisten hedelmien ja vihannesten kaupan pidetyn tuotannon arvo, jotka joko tuottajaorganisaatio, sen tuottajajäsenet tai tytäryritykset ovat itse tai ulkoistamalla muuntaneet hedelmä- ja vihannesjalosteeksi, lasketaan soveltamalla kyseisten jalostettujen tuotteiden laskutusarvoon prosenttiosuutena ilmaistua kiinteää määrää. Kiinteä määrä on

a) 53 prosenttia hedelmämehujen osalta

b) 73 prosenttia mehutiivisteiden osalta

c) 77 prosenttia tomaattitiivisteen osalta

d) 62 prosenttia jäädytettyjen hedelmien ja vihannesten osalta

e) 48 prosenttia hedelmä- ja vihannessäilykkeiden osalta

f) 70 prosenttia säilöttyjen Agaricus bisporus -herkkusienien ja muiden suolaveteen säilöttyjen viljeltyjen sienien osalta

g) 81 prosenttia väliaikaisesti suolaveteen säilöttyjen hedelmien osalta

h) 81 prosenttia kuivattujen hedelmien osalta

i) 27 prosenttia muiden hedelmä- ja vihannesjalosteiden osalta

j) 12 prosenttia jalostettujen mausteyrttien osalta

k) 41 prosenttia paprikajauheen osalta.

Kaupan pidetyn tuotannon arvoa myöhemmin vuosittain laskettaessa mukaan laskettava tuotanto sisältää myös tuottajaorganisaatiostanne lähtevien ja siihen liittyvien jäsenten tuotannon.

Tuottajaorganisaationne pääasiallisen toiminnan on koskettava niiden hyväksyttyjen tuotteiden kaupan pitämistä, jotka ovat organisaationne jäsenten tuottamia. Tuottajaorganisaationne kaupan pidetyn tuotannon arvo ei siis voi olla pienempi kuin muun toiminnan arvo.

Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekausi

Toimintaohjelmaa valmistellessanne teidän tulee esittää tuottajaorganisaationne jonkin aiemman kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekausi, jonka perusteella lasketaan toimintaohjelmalle maksettava vuotuisen tuen enimmäismäärä. Käytännössä viitekausi on jokin aiempi tilikausi.

Viitekausi voi olla tilikausi, joka on alkanut aikaisintaan 1. tammikuuta kolmea vuotta toimintaohjelman toteutusvuotta aiemmin. Viitekauden tulee olla päättynyt toimintaohjelman toteutusvuotta edeltäneenä vuonna 31. joulukuuta mennessä. Viitekaudeksi voi siis esittää jotain 12 kuukauden pituista tilikautta tältä aikaväliltä. Toimintaohjelman toisena ja sitä seuraavina toteutusvuosina sovellettava viitekausi on aina yhtä tilikautta myöhempi kuin edellisenä vuonna sovellettu.

Toimintarahastolle myönnettävän unionin taloudellisen tuen enimmäismäärä lasketaan vuosittain tuottajaorganisaation asianomaisella viitekaudella kaupan pitämän tuotannon tosiasiallisen arvon perusteella.

Viitekauden vahvistamismenetelmä ei voi vaihdella toimintaohjelman aikana kuin perustellusta syystä: kun olette esittäneet jonkin tilikauden toimintaohjelman ensimmäisen toteutusvuoden viitekaudeksi, seuraavina toteutusvuosina viitekautena on aina yhtä tilikautta uudempi tilikausi.

(Säädösperusta: komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 32, valtioneuvoston asetus 85/2023 4 §)

3. Tuen hakeminen

Tukihakemus Nekka-asiointipalvelussa

Toimintaohjelman toteuttamisen hyväksyttävä ajanjakso on kalenterivuosi. Teidän tulee hakea tukea toimintaohjelman toteutuneiden kustannusten perusteella kunkin toteuttamisvuoden jälkeen 15. helmikuuta mennessä. Voitte myös hakea tuen erän maksamista 31. elokuuta mennessä, jolloin tukea haetaan toimintaohjelman toteuttamisvuoden alkuvuotta koskien 1.1.-30.6. välisenä aikana aiheutuneiden kustannusten perusteella.  Tällöin tuen loppuerän maksatusta haetaan toteuttamissvuoden jälkeen 15. helmikuuta mennessä.

Tuen hakemista varten on uudella rahoituskaudella käytössä sähköinen asiointipalvelu Nekka. Tukihakemus on mahdollista laatia vain asiointipalvelussa ja kaikki hakemukseen liitettävät liitteet ladataan Nekka-asiointipalveluun hakemuksen täyttämisen yhteydessä.

Nekka-asiointipalveluun kirjaudutaan internetselaimessa osoitteessa:
https://nekka.ruokavirasto.fi/

Tunnistautuminen Nekka-asiointipalveluun tapahtuu suomi.fi-tunnistautumisen avulla. Suomi.fin kautta teillä on mahdollisuus luoda asiointivaltuuksia yrityksenne henkilöille, jotka laativat tukihakemuksen. Yksityiskohtainen ohje tuottajaorganisaatiotuen (hanketyyppiset tuet) hakijan kirjautumisesta ja  asiointivaltuuksista avautuu tästä

Rekisteröidyttyänne hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotuen hakijaksi teille luodaan Nekkaan tukihakemuspohja hyväksytyn toimintaohjelmanne perusteella. Hakemuslomakkeen vetovalikoista löytyy toimintaohjelmanne toimenpiteet, joille voitte lisätä kustannukset ja tarvittavat liiteaineistot. Nekka-asiointipalvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä, ja palvelu sisältää ohjeita tietokenttien täyttämiseen.
Tästä avautuu käyttöönne erilliset ohjeet tukihakemuksen täyttämistä varten

Tukihakemukseen liitettävät asiakirjat

Hakiessanne tuen maksamista tulee teidän liittää hakemukseen seuraavat liitteet, jotka todentavat aiheutuneet tosiasialliset kustannukset sekä näiden tukikelpoisuuden:

• viitekautta koskevat tilinpäätösasiakirjat ja niiden perusteella tehty laskelma kaupan pidetyn tuotannon arvosta
• selvitys toimintarahaston kartuttamistavasta ja jäsenosuuksien maksuperusteista
• puolivuosikertomus, vuosikertomus tai loppukertomus (toimintaohjelman päättyessä)
• kopio tukipäätöksestä tai kopio hakemuksesta, jos toimintaohjelman toimiin on haettu tai saatu muuta tukea

Nekka-asiointipalvelussa kirjaatte kaikki toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset toimenpidetyypeittäin, toimenpiteittäin ja tavoitteittain jaoteltuna. Kunkin kuluerän kustannuksiin liittyen liitätte kuluerään asiointipalvelussa asiakirjoja sen mukaisesti, mitä kyseiseen kuluerään liittyy:

• jäljennökset laskuista ja menotositteista
• selvitys henkilöstökustannuksista sivukuluineen, jos kyseessä on henkilöstö- tai hallintokustannukset
• matkalasku
• koulutus- tai kurssiohjelma ja luettelo koulutukseen osallistuneista henkilöistä - tuottajaorganisaation jäsenet ja muut mahdolliset osallistujat eroteltuna
• selvitys korvattavan investoinnin jäännösarvosta
• selvitys käytettyinä hankittujen koneiden ja laitteiden alkuperästä ja niiden aiemmin saamasta tuesta
• selvitys rakentamattoman maan hankintahinnasta
• selvitys rakennuksen hankintahinnasta ja siitä ettei rakennus aiemmin ole saanut tukea
• vuokrasopimus, jos investointi tehdään vuokra-alueelle
• selvitys tiloille tehtävistä investoinneista
• kopio leasing-vuokraukseen liittyvistä maksuista
• kopiot tai näytteet kirjallisesta markkinointimateriaalista ja selvitys muista menekinedistämistoimista.

Menotositteiden kopioista ja muista tiettyä kuluerää tai toimenpidettä koskevasta asiakirjasta tulee ilmetä selkeästi mitä kuluerää kyseinen asiakirja koskee ja miten se liittyy toimintaohjelmaan. Tarvittaessa tositteen kopioon on lisättävä tiedot, jolla tosite voidaan vaikeuksitta yhdistää toimintaohjelmassa toteutettuun toimenpiteeseen.

Ennen toimintaohjelman tai sen yksittäisen toteuttamisvuoden alkamista aiheutuneita kustannuksia ei voida sisällyttää tukihakemukseen. Toimintaohjelman yhden kalenterivuoden mittaisen toteuttamisjakson aikana aiheutuneet kustannukset sijoitetaan yhteen tukihakemukseen tai hakemukseen tuen osittaisesta maksamisesta. Jos tietty toimenpide toteutetaan toimintaohjelman kahden tai useamman toteuttamisvuoden aikana, kustannukset voi jakaa eri toimintaohjelmavuosille kustannusten syntymisperusteella.

Investointeihin myönnettävä tuki voidaan rahoittaa yhtenä summana investoinnin kustannusten toteuduttua tai erinä jaettuna usealle toimintaohjelmavuodelle. Investoinnin toteutuneet tosiasialliset kustannukset tarkastetaan kustannusten toteuduttua ja ensimmäistä kertaa investoinnin perusteella tukea haettaessa. Jos tietyn investoinnin verotuksellinen poistoaika ylittää toimintaohjelman keston, on investoinnin kustannuseriä mahdollista esittää siirrettäväksi jatkumaan myös seuraavaan toimintaohjelmaan.

(Säädösperusta: komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 11, MJL 999/2012 22 ja 24 §, valtioneuvoston asetus 70/2023 15 §)

Seurantatiedot tukihakemuksen täyttämisen yhteydessä

Teidän tulee antaa toimintaohjelman toteuttamista koskevia indikaattori- eli seurantatietoja samassa yhteydessä, kun täytätte ja toimitatte Nekka-asiointipalvelussa hakemuksen tuen maksamiseksi. Seurantatiedoille on asiointipalvelussa tietokentät niiden toimenpidetyyppien kohdassa, joita annettavat tiedot koskevat. Erillistä toimintaohjelman toteutumista koskevaa indikaattorilomaketta ei käytetä uudella rahoituskaudella enää lainkaan.

Jos haette tukea erikseen toimintaohjelmavuoden alkuvuoden ja loppuvuoden osalta, tulee teidän huolehtia ilmoittaessanne seurantatietoja hakemuksella, ettei tietty yksittäinen toimenpide tule lasketuksi seurantatietoihin kahteen kertaan. Esimerkiksi tietty investointi tulee ilmoittaa seurantatietoihin vain kerran yhtenä investointina, vaikka investoinnin kustannuksia aiheutuisi toimintaohjelmavuoden sekä alku- että loppuvuonna. Jos tietty toimenpide sisältää useita pienempiä toimenpiteitä, voitte ilmoittaa toimenpiteen seurantatiedoissa useammaksi toimenpiteeksi. Jos tietystä investoinnista aiheutuu kustannuksia kahtena tai useampana toimintaohjelmavuotena, tulee tämä toimenpide ilmoittaa toimenpiteiden lukumäärässä kunakin toimintaohjelmavuonna: jos toimenpiteestä aiheutuu tiettynä vuonna kustannuksia, tulee syntyä myös seurantaan jokin tulos.

Toimenpiteet, joista teidän tulee antaa erillisiä seurantatietoja:

Toimenpiteen kattama kokonaispinta-ala hehtaareina seuraavantyyppisissä toimenpiteissä:

• Maaperän suojelun parantaminen. Koskee toimenpiteitä toimenpidetyypissä 1) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät: Maaperän suojelu, mukaan luettuna maaperän hiilensitomiskyvyn ja maaperän laadun parantaminen sekä haitallisten aineiden vähentäminen.
  
  
• Kasteluinvestoinnit, jotka johtavat kastellun alueen nettolaajentumiseen. Koskee toimenpiteitä toimenpidetyypissä 2) Investoinnit: Vesivarojen käytön ja asianmukaisen hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö, vesien suojelu ja ojitus.
  
  
• Vesivarojen käytön parantaminen ja moitteeton hoito. Koskee toimenpiteitä toimenpidetyypissä 2) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät: Vesivarojen käytön ja asianmukaisen hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö, vesien suojelu ja ojitus.
  
  
• Luonnonmukainen tuotanto. Koskee toimenpiteitä toimenpidetyypissä 12) Luonnonmukainen tuotanto.

• Integroitu tuotanto. Koskee toimenpiteitä toimenpidetyypissä 12) Integroitu tuotanto.

Prosenttiosuus- ja lukumäärätietoja tulee antaa seuraavantyyppisissä toimenpiteissä:

• Toteutettujen energiahankkeiden tai -toimenpiteiden lukumäärä. Energiahankkeita on mahdollista toteuttaa investointien lisäksi useiden toimenpidetyyppivaihtoehtojen alla, esim. neuvontana, koulutuksena tai toimenpiteenä ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi. Tieto annetaan sähköisessä asioinnissa erillisenä lukumäärätitetona hakemuksen loppuosassa.
  
  
• Uusioveden käytön prosenttiosuus ja määrä. Tiedolla tarkoitetaan uusioveden käyttöä prosentteina suhteessa veden kokonaiskäyttöön kyseisessä yksikössä (esim. pakkaamo tai maatila) sekä uusioveden käyttöä kuutiometreinä. Koskee toimenpiteitä toimenpidetyypissä 2) Investoinnit: Vesivarojen käytön ja asianmukaisen hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö, vesien suojelu ja ojitus.
  
  
• Neuvonta-, koulutus- tai tiedonvälitystoimenpiteeseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärä. Tieto koskee toimenpiteitä toimenpidetyypeissä 1-9) Investoinnit, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät, 10) Neuvontapalvelut ja tekninen apu ja 11) Koulutus, mukaan lukien valmennus ja parhaiden käytäntöjen vaihto.
  
  
• Menekinedistämis-, tiedotus- ja markkinointitoimenpiteiden lukumäärä. Eroteltuna toimenpiteisiin, joilla pyritään tavoitteen tuotteiden menekin edistäminen saavuttamiseen tai tavoitteen tuotteiden kulutuksen lisääminen saavuttamiseen. Jälkimmäisissä toimenpiteissä on siis kyse pyrkimyksestä hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäämiseen yleisesti. Tieto koskee toimenpiteitä toimenpidetyypissä 14) Menekinedistäminen, tiedotus ja kaupan pitäminen.

• Riskienhallintatoimenpiteeseen osallistuvien tuottajajäsenten tilojen lukumäärä. Tieto koskee tavoitteen kriisinehkäisy ja riskienhallinta saavuttamiseksi toteutettuja toimenpiteitä toimenpidetyypeissä 18) Investoinnit markkinoille saatettavien määrien hallintaan ja 19) Sato- ja tuotantovakuutus.

Kasvinviljelyala ja tuotannon määrä toimintaohjelman hakemusta koskevana toteutusvuonna: 

• Tuottajaorganisaation tuottajajäsenten hyväksyttyjen hedelmien ja vihannesten tuotannon kokonaispinta-ala hehtaareina kalenterivuonna.
  
  
• Tuottajaorganisaation tuottajajäsenten hyväksyttyjen hedelmien ja vihannesten tuotettu määrä tonneina kalenterivuonna.
  
  
• Kasvihuonepinta-ala, jolla toteutetaan ympäristötoimenpiteitä toimintaohjelmavuonna, johon hakemus liittyy.

Kaupan pidetyn tuotannon arvo tiettynä toimintaohjelmavuonna (kalenterivuosi) tiedon ollessa käytettävissä:

• Tuottajaorganisaation tuottajajäsenten hyväksyttyjen hedelmien ja vihannesten kaupan pidetyn tuotannon arvo toimintaohjelmavuonna/kalenterivuonna. Nekassa on erillinen toiminto tämän tiedon antamiseen asiakastietojenne puolella asiakastyyppitietojen alla. Kaupan pidetyn tuotannon arvo ei välttämättä ole annettavissa toimintaohjelmavuotta tai sen loppuosaa koskevan tukihakemuksen toimittamisvaiheessa 15. helmikuuta mennessä. Tämän tiedon voi ilmoittaa Nekka-asiointipalvelussa myöhemmin, sitten kun tiettyä kalenterivuotta koskeva tieto on annettavissa. Tätä tietoa antaessanne on huomioitava, että mikäli tuottajaorganisaationne tilikausi on eri jakso kuin kalenterivuosi, tässä kohdassa tulee antaa tilikauden mukaisista tiedoista poiketen tietyn kalenterivuoden mukainen kaupan pidetyn tuotannon arvo. Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekauden tietoja antaessanne hakemuksen kohdassa tukikelpoisuus tulee teidän tästä kohdasta poiketen ilmoittaa aina tilikauden mukainen kaupan pidetyn tuotannon arvo.

(Säädösperusta: komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1475 Art. 12 ja liite V)

Tarkastukset ja tuen maksaminen

Ennen tuen maksamista Ruokavirasto tarkastaa hakemuksen ja kaikkien hakemuksen sisältämien toimenpiteiden ja kustannuserien todentavat asiakirjat. Tukihakemukseen voi kohdistua myös paikan päällä toteutettava tarkastus, jossa tarkastetaan toimenpiteiden tosiasiallinen toteutuminen sekä hakemuksessa esitettyjen kustannusten paikkansapitävyys.

Hyväksyttävästä tuesta annetaan päätös, jossa myös eritellään mahdollisesti hylätyt toimenpiteet tai kuluerät. Toimintaohjelman koko toteuttamisvuotta koskevan hakemuksen osalta tuki maksetaan viimeistään 15. lokakuuta. Osittaisen alkuvuotta koskevan tuen osalta tuki pyritään maksamaan viimeistään 31. joulukuuta.

Ruokavirastolla on oikeus suorittaa ennakolta ilmoittamatta tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyviä tarkastuksia. Tuensaaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastuksia suorittavalle kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat, joilla tarkoitetaan myös automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muulla tavalla luotua tai säilytettyä vastaavaa aineistoa sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastuksia suorittavalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tuen saajan viljelmät, tuotanto- ja jalostuslaitokset, varastot, myynti- ja markkinointitilat sekä muut tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä olevat olot. Tarkastus voi koskea sekä tuen saajaa että tuen välittäjää. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.

Myös EU:n toimielimillä on oikeus tarkastaa tuottajaorganisaation toimintaohjelman hyväksymisen, rahoituksen ja täytäntöönpanon asianmukaisuus.

(Säädösperusta: MJL 999/2012 55 §)

4. Tukikelpoisia toimenpiteitä ja kustannuksia

Tukikelpoisia toimenpiteitä ja menolajeja voivat toimintaohjelmassa olla:

1. Erityiskustannukset, jotka johtuvat seuraavista:

— toimenpiteet laadun parantamiseksi

— luonnonmukainen kasvinsuojeluaineisto (kuten feromonit ja saalistajat) riippumatta siitä, käytetäänkö sitä luonnonmukaisessa, integroidussa vai tavanomaisessa tuotannossa

— maatalouden ympäristö- ja ilmastotukitoimet

— luonnonmukainen, integroitu tai kokeellinen tuotanto, mukaan lukien luonnonmukaisiin siemeniin ja taimiin liittyvät erityiskustannukset

— kasvien terveyttä koskevien sääntöjen ja jäämien enimmäistasojen noudattamisen varmistaminen

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan lisäkustannuksia, jotka lasketaan perinteisten kustannusten ja tosiasiallisesti aiheutuneiden tuotantokustannusten välisenä erotuksena, ja tulonmenetyksiä, jotka aiheutuvat jostakin toimesta, lukuun ottamatta lisätuloja ja kustannussäästöjä.

2. Toimintaohjelmien tai asiaankuuluvien toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvät hallinto- ja henkilöstökustannukset, mukaan lukien raportit, tutkimukset, kirjanpitoon ja tilienhoitoon liittyvät kustannukset sekä palkkoihin liittyvät pakolliset maksut, jos niistä vastaa suoraan tuensaaja, sen tytäryritys tai tytäryhtiöketjun yksikkö tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä oleva osuuskunta.

Henkilökustannuksiin kuuluvat muun muassa tuensaajan palkkaaman henkilöstön kustannukset sekä pysyvän henkilöstön toimenpiteen toteuttamiseen käyttämien työtuntien osuutta vastaavat kustannukset. Toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuneet henkilöstökustannukset voi esittää sivukuluineen. Henkilöstökustannusten sivukulujen laskentaperusteet tulee esittää hakemuksessa.

Henkilöstökustannusten perusteeksi tulee toimittaa asiakirjatodisteet, joissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot tietyn toimenpiteen osalta tosiasiallisesti toteutetusta työstä, ja että vastaavien henkilökustannusten arvo voidaan arvioida ja varmentaa riippumattomalla tavalla. Toimenpiteen toteuttamiseen käytettyjen työtuntien kirjaamiseen voi käyttää Ruokaviraston tuntikirjanpitolomaketta 1304. Työtuntien kirjaamiseen ja todentamiseen voi käyttää myös muuta vastaavaa kirjausmenetelmää. Tiettyyn toimenpiteeseen liittyvien henkilökustannusten arvo ei saa ylittää samantyyppisistä palveluista kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia. Menekinedistämiseen, tiedotukseen ja kaupan pitämiseen liittyvät hallinto- ja henkilöstökustannukset eivät saa ylittää 50:tä prosenttia toimenpiteen kokonaiskustannuksista.

Toimintaohjelmaan voi sisällyttää hallintokustannusten vakiomääräisen kertakorvauksen hallintokustannuksille, jotka liittyvät toimintarahaston hallinnointiin tai toimintaohjelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan. Kertakorvaus voi olla enintään 2 prosenttia hyväksytystä toimintarahastosta ja -ohjelmasta. Jos toimintaohjelmaan sisällytetään tällainen vuosittainen hallintokustannusten kertakorvaus, kyseisentyyppisiä kustannuseriä ei tule hakea tosiasiallisiin kustannuksiin perustuen. Jos toimintaohjelmaan ei sisällytetä hallintokustannusten kertakorvausta, voidaan toimintaohjelmaan sisällyttää vastaavia toimintarahaston ja -ohjelman hallinnointiin liittyviä tosiasiallisia asiakirjatodistein esitettäviä kustannuksia enintään neljä prosenttia tietyn tukitoimen toteutukseen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

3. Rakentamattoman maan hankinta, jos hankinta on tarpeen toimintaohjelmaan kuuluvan investoinnin suorittamiseksi, edellyttäen että se maksaa vähemmän kuin 10 prosenttia kyseisen toimenpiteen tukikelpoisista kokonaismenoista. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan vahvistaa korkeampi määrä ympäristön suojelua koskeviin toimenpiteisiin.

4. Aineellisen omaisuuden hankinta tai leasing-vuokraus sen nettomarkkina-arvon rajoissa, mukaan lukien käytetty aineellinen omaisuus, jos sitä ei ole hankittu unionin tai kansallisella tuella hankintaan tai leasing-vuokrausta edeltäneiden viiden vuoden aikana.

5. Aineellisen omaisuuden vuokraus hankinnan vaihtoehtona taloudellisesti perustelluissa tapauksissa, jos jäsenvaltio hyväksyy vuokrauksen.

6. Investoinnit kuljetusajoneuvoihin, jos tuottajaorganisaatio perustelee jäsenvaltiolle asianmukaisesti, että asianomaista kuljetusajoneuvoa käytetään sisäiseen kuljetukseen tuottajaorganisaation tiloissa. Kylmäkuljetus- tai säätöilmakuljetuslaitteeseen liittyviin ajoneuvojen lisälaitteisiin tehtävät investoinnit.

7. Sijoitukset yritysten osakkuuksiin tai pääomaan, jos sijoituksella edistetään suoraan toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(Säädösperusta: komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 23 ja liite III)

5. Tukikelvottomat kustannukset

Tämä on luettelo toimenpiteistä ja kustannuksista, jotka eivät ole tukikelpoisia toimintaohjelmassa. Luetteloa on muokattu sen selventämiseksi:

1. Yleiset tuotantokustannukset ja erityisesti sienirihmastojen, siementen ja ei-monivuotisten kasvien (ei edes varmennettujen) kustannukset, kasvinsuojelutuotteet (mukaan lukien integroituun torjuntaan käytettävä materiaali), lannoitteet ja muut tuotantopanokset, keräys- ja kuljetuskustannukset (sisäiset ja ulkoiset), varastointikustannukset, pakkaamiskustannukset (mukaan lukien pakkausten käyttö ja käsittely), myös osana uusia prosesseja ja toimintakustannukset (erityisesti sähkö, polttoaine ja huolto).

2. Toimenpidettä varten otettujen lainojen takaisinmaksu, jos laina on otettu ennen toimintaohjelman alkamista.

3. Rakentamattoman maan hankinta siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimenpiteen tukikelpoisista kokonaismenoista.

4. Investoinnit kuljetusvälineisiin, joita tuottajaorganisaatio käyttää kaupan pitämiseen tai jakeluun.

5. Vuokrattujen hyödykkeiden käyttökustannukset.

6. Leasing-sopimuksiin liittyvät menot (verot, korko, vakuutusmaksut jne.) ja käyttökustannukset.

7. Tässä luettelossa tukeen kelpaamattomiksi mainittuihin toimenpiteisiin tai menoihin liittyvät alihankinta- tai ulkoistamissopimukset.

8. Kansalliset tai alueelliset verot tai veronluonteiset maksut.

9. Lainojen korot, paitsi jos suoritus tapahtuu muuna kuin takaisinmaksettavana suorana tukena.

10. Sijoitukset yritysten osakkuuksiin tai pääomaan, jos sijoitus on taloudellinen sijoitus.

11. Muiden osapuolten kuin tuensaajan, tuottajaorganisaation tai sen jäsenen, tytäryhtiön tai tytäryhtiöketjun yksikön tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä olevan osuuskunnan kustannukset.

12. Toimenpiteet, jotka toteutetaan muualla kuin tuottajaorganisaation tai niiden tuottajajäsenten, tytäryhtiön tai tytäryhtiöketjun yksikön tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä olevan osuuskunnan tiloilla ja/tai toimitiloissa.

13. Investoinnit, jotka tuensaaja tai tuottajaorganisaatio on ulkoistanut unionin ulkopuolelle tai toteuttaa unionin ulkopuolella.

(Säädösperusta: komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 liite II)

6. Hyväksytyt tuotteet

Hyväksytyt hedelmä- ja vihannesalan tuotteet, joita koskien voi toteuttaa toimenpiteitä toimintaohjelmassa ja joiden myynnin voi laskea mukaan kaupan pidetyn tuotannon arvoon.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 on listattu hyväksytyt hedelmä- ja vihannesalan tuotteet CN-koodien perusteella seuraavasti:

0702 00 00 Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit

0703 Tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium-sukuiset kasvikset

0704 Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen Brassica-sukuinen syötävä kaali (parsakaali, ruusukaali, valko- ja punakaali)

0705 Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa), keräsalaatti sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.), salaattisikuri eli suppusikuri (Cichorium intybus var. foliosum)

0706 Tuoreet tai jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret (käsittää lantut)

0707 00 Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut ja pikkukurkut

0708 Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt (herneet, pavut)

ex 07 09 Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset
0709 20 00 Parsa
0709 30 00 Munakoiso
0709 40 00 Ruoti- eli lehtiselleri ja yrttiselleri eli leikkoselleri
0709 51 00 Agaricus-sukuiset sienet
0709 59 Muut sienet ja multasienet (tryffelit)
0709 60 10 Paprikat
0709 70 00 Pinaatti
0709 91 00 Latva-artisokat
0709 93 10 Kesäkurpitsat
0709 99 10 Salaattikasvit, muut kuin salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.)
0709 99 20 Lehtijuurikkaat (mangoldit) ja kardonit
0709 99 40 Kaprikset
0709 99 60 Sokerimaissi
0709 99 90 Muut (mm. raparperi, tilli, sokerijuuri, persiljat ja kirvelit, rakuuna ja kyntelit, maustemeirami)
ei kuitenkaan alanimikkeiden 0709 60 91 , 0709 60 95, 0709 92 10 ja 0709 92 90 kasvikset ja ex 0709 60 99 Pimenta-sukuiset hedelmät

0714 20 Bataatit

ex 0714 90 90 maa-artisokat

ex 08 02 Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat, ei kuitenkaan alanimikkeen 0802 70 00 , 0802 80 00 areca- eli betelpähkinät ja koolapähkinät (colapähkinät)

0803 10 10 Tuoreet jauhobanaanit

0803 10 90 Kuivatut jauhobanaanit

0804 20 10 Tuoreet viikunat

0804 30 00 Ananakset

0804 40 00 Avokadot

0804 50 00 Guavat, mangot ja mangostanit

0805 Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0806 10 10 Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

0807 Tuoreet melonit (myös vesimelonit) ja papaijat

0808 Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit

0809 Tuoreet aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit), luumut ja oratuomenmarjat

0810 Muut tuoreet hedelmät (viljellyt marjat)
0810 10 10 Mansikat
0810 20 10 Vadelmat
0810 30 10 Mustaherukat
0810 30 30 Punaherukat
0810 90 75 Muut (mm. tyrnimarjat)

0813 50 31, 0813 50 39 Sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 pähkinöitä

0910 20 Sahrami

ex 0910 99 Tuore tai jäähdytetty timjami

ex 1211 90 86 Tuore tai jäähdytetty basilika, sitruunamelissa, minttu, mäkimeirami (Origanum vulgare), rosmariini, salvia

1212 92 00 Johanneksenleipä

7. Lainsäädäntö

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021

Komission delegoitu asetus (EU) 2022/126, annettu 7 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille interventiotyypeille

Komission delegoitu asetus (EU) 2017/891 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta

Komission delegoitu asetus (EU) 2016/232 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä tuottajayhteistyön tiettyjen näkökohtien osalta

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1475 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä YMP:n strategiasuunnitelmien arvioinnin sekä seurantaa ja arviointia varten toimitettavien tietojen osalta

Laki (999/2012) maataloustuotteiden markkinajärjestelystä

Laki (1397/2016) julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista

Korkolaki (633/1982)

Valtioneuvoston asetus (70/2023) hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotuesta

Valtioneuvoston asetus (85/2023) tuottajaorganisaatioista

8. Yhteystiedot

Ruokavirasto
Markkinaosasto
Alvar Aallon katu 5
60100 Seinäjoki

Puhelin: 0295 30 0400 (vaihde)
Sähköposti: kirjaamo@ruokavirasto.fi

Tiedotus ja lomakkeet: www.ruokavirasto.fi

Yhteyshenkilöt löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta kohdasta Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot