Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin ohje

1 Johdanto

Tässä ohjeessa kerrotaan lainsäädännön vaatimuksista eläinten pitopaikkojen ja eläintenpidon rekisteröimiselle. Tässä ohjeessa on myös ohjeita pitopaikkojen, eläintenpidon sekä haaskaruokintapaikkojen ilmoittamiseksi Ruokaviraston hallinnoimaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Jos sinulla on vastuullasi eläinlajeja, joiden pitopaikat tulee rekisteröidä, tulee sinun ilmoittaa eläinten pidosta ja hallitsemistasi eläinten pitopaikoista. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa mahdollisista muutoksista rekisteritiedoissa ja toiminnan lopettamisesta. Sinun tulee pitää myös kirjaa hallitsemiesi pitopaikkojen eläimistä ja tapahtumista pitopaikkakohtaisesti.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy tarkastelemaan rekisteriin ilmoitettuja tietoja sekä tietojen päivitysoikeus.

Pitopaikkojen ja eläintenpidon rekisteröintivelvollisuus perustuu EU:n eläinterveyssäännöstöön (2016/429) ja sen nojalla annettuihin alemman asteisiin säädöksiin, jotka ovat kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Pitopaikkojen ja eläintenpidon rekisteröintiä ohjaa myös laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) sekä sen nojalla annetut asetukset.

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä pidetään, koska:  

1. Vakavien eläintautien tapauksissa on oleellista tietää niiden pitopaikkojen sijainti, joissa eläintauti on todettu tai joihin sen epäillään levinneen, sekä tartuntapitopaikkaa lähellä sijaitsevat, kyseiselle taudille herkkien eläinlajien pitopaikat. Tämä koskee myös harrastemaisesti pidettäviä eläimiä.
2. Rekisteritietojen avulla seurataan tuotantoeläinten jäljitettävyyttä. Näin voidaan varmentua myös eläinperäisten elintarvikkeen jäljitettävyydestä alkutuotannossa.
3. Rekisterillä edistetään eläinten hyvinvoinnin valvontaa. Kun viranomaisille on selvää missä ja kuka eläimiä tuottaa, pitää ja myy, pystytään tätä toimintaa myös valvomaan.

Rekisteröi eläinten pitopaikat, jos sinulla on seuraavia eläimiä, sukusoluja ja alkioita:

• nautaeläimet (myös vesipuhvelit ja biisonit)
• sikaeläimet (myös villisiat sekä mini- ja mikrosiat)
• lammaseläimet (myös muflonit)
• vuohieläimet (myös kääpiövuohet)
• siipikarja ja vankeudessa pidettävät linnut (tarhattavat riistalinnut, tuotanto- ja harrastelinnut)
• hevoseläimet (hevoset, ponit, aasit, seeprat ja niiden risteytykset)
• hirvieläimet (hirvet, peurat, kauriit ja paliskuntien ulkopuolella pidettävät porot)
• kamelieläimet (kamelit, alpakat ja laamat)
• turkiseläimet (ketut, minkit, supikoirat, soopelit ja hillerit)
• tuotantokanit (turkis- ja lihantuotantokanit)
• mehiläiset ja kimalaiset
• kalat, äyriäiset ja nilviäiset (ilmoitetaan vesiviljelyrekisteriin. Ei koske koristevesieläimiä eli lemmikkikaloja, -äyriäisiä tai -nilviäisiä akvaariossa)
• sukusolujen ja alkioiden varastointi (sukusolujen ja alkioiden pitopaikat, jotka eivät vaadi erillistä hyväksyntää)
• muut maaeläimet (ei koske lemmikkieläimiä* pitäviä kotitalouksia, eläinlääkärien vastaanottoja tai klinikoita)

* Lemmikkieläimellä tarkoitetaan eläinterveyssäännöstön liitteeseen I luetteloitua, kyseiseen eläinlajiin kuuluvaa eläintä, jota pidetään yksityisessä, muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa: koirat, kissat, fretit, selkärangattomat (lukuun ottamatta mehiläisiä, pääjaksoon Mollusca kuuluvia nilviäisiä ja alajaksoon Crustacea kuuluvia äyriäisiä), koristevesieläimet, sammakkoeläimet ja matelijat. Linnuista muiden kuin kanoihin, kalkkunoihin, helmikanoihin, ankkoihin, sorsiin, hanhiin, viiriäisiin, kyyhkysiin, fasaaneihin, peltopyihin ja sileälastaisiin lintuihin (Ratitae) kuuluvien lintulajien yksilöt. Ja nisäkkäistä jyrsijät ja kanit, lukuun ottamatta elintarviketuotantoon tarkoitettuja eläimiä.

Lista Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin rekisteröitävistä eläinlajeista sekä niiden pidon toimintamuodoista (pdf).

Velvollisuus ilmoittaa pitopaikat koskee kaikkia paikkoja, joissa pidetään yllä mainittuja eläimiä - myös vaikka eläimiä olisi vain yksi tai niitä pidettäisiin lyhytaikaisesti ja muutoin kuin kaupallisesti. Kuitenkaan eläinterveyssäännöstön liitteeseen I listattujen, kotona pidettävien lemmikkieläimien pitopaikkoja ei tarvitse rekisteröidä, ellei niiden pito ole ammattimaista tai muutoin laajamittaista seura- ja harrastuseläinten pitoa, josta säädetään eläinten hyvinvointilaissa.

Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta, kotieläinpihan pidosta, avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitolan pidosta sekä luonnonvaraisten eläinlajien tuotantotarhauksesta ja riistanhoidollisesta tarhauksesta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastoon tai ilmoittaa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointisovelluksessa. Lisätietoa ilmoituksenvaraisesta eläintenpidosta kohdassa 5.8.

Myös haaskaruokintapaikat ilmoitetaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Lisää haaskaruokintapaikoista kohdassa 7.

2 Sanasto

• Asiakastunnus: Viranomaisen antama maaseutuelinkeinorekisterin asiakastunnus. Asiakastunnus on käytössä, kun ilmoitetaan pitopaikkoja, eläintenpitoa tai haaskapaikkoja henkilötunnuksella tai y-tunnuksella.
• Asiointisovellus: Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköinen sovellus, jossa toimijat voivat itse ilmoittaa pitopaikat, eläintenpidon sekä haaskaruokintapaikat, tarkastella aiemmin tehtyjä ilmoituksiaan sekä tehdä niihin muutoksia.
• Eläinrekisterit: Atk-poh­jai­set tie­to­kan­nat, jo­ihin on il­moi­tet­ta­va nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläi­mis­tä pe­rus­tie­dot. Nauta-, lammas- ja vuohieläinten osalta eläinrekistereihin tehdään myös tapahtumailmoitukset, kuten poikimis-, poisto-, osto-, myynti- ja siirtoilmoitukset sekä tunnistimien tilaukset. Sikaeläinten osalta eläinrekisteriin tehdään osto-, myynti- ja siirtoilmoitukset sekä eläinmääräilmoitukset. Tiedot naudoista ilmoitetaan nautarekisteriin, tiedot lampaista ja vuohista ilmoitetaan lammas- ja vuohirekisteriin ja tiedot sioista taas sikarekisteriin. Hevoseläinten yksilötietoja ylläpitävät Ruokaviraston valtuuttamat hevosten tunnistusasiakirjoja myöntävät tahot.
• Eläintenpito: Eläinten kasvattaminen, pitäminen ja käsitteleminen pitopaikassa.
• Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri: Rekisteri, jossa ylläpidetään eläintenpito-, pitopaikka- ja haaskaruokintapaikkailmoituksia.
• Haaskatoiminta: Toimintaa, jossa luonnonvaraisia eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle, kun tarkoituksena on valokuvata tai katsella eläimiä, tai metsästää pienpetoja.
• Hyväksytty pitopaikka: Jos maaeläimiä pitävä tai sukusoluja ja alkiota käsittelevä tai varastoiva pitopaikka aiheuttaa erityisen eläinten terveysriskin, pitopaikalle on haettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.
• Ilmoittaja: Luonnollinen tai juridinen henkilö, luonnollisten yksityishenkilöiden yhteenliittymä tai julkisyhteisö, joka tekee ilmoituksen pitopaikasta ja eläintenpidosta rekisteriin. Ilmoituksia voi tehdä henkilötunnuksella, y-tunnuksella ja tilatunnuksella.
• Kaupallinen siirto: Tässä ohjeessa tarkoitetaan koirien, kissojen ja frettien jäsenvaltioiden välistä siirtoa kaupallisessa tarkoituksessa. Siirron tavoitteena on eläimen kauppa tai muunlainen omistusoikeuden siirto. Tällöin siirto ei ole osa eläimen omistajan liikkumista.
• Lemmikkieläinlajit: Lemmikkieläinlajeihin kuuluvat: kissat, koirat, fretit, selkärangattomat (lukuun ottamatta mehiläisiä, pääjaksoon Mollusca kuuluvia nilviäisiä ja alajaksoon Crustacea kuuluvia äyriäisiä) koristevesieläimet (lemmikkivesieläimet) akvaarioissa, matelijat, sammakkoeläimet, linnut (muiden kuin kanoihin, kalkkunoihin, helmikanoihin, ankkoihin, sorsiin, hanhiin, viiriäisiin, kyyhkysiin, fasaaneihin, peltopyihin ja sileälastaisiin lintuihin (Ratitae) kuuluvien lintulajien yksilöt), jyrsijät ja kanit (lukuun ottamatta elintarviketuotantoon tarkoitettuja).
• Maaseutuelinkeinoviranomainen: Kunnan maaseutu- ja maataloushallinnon asiantuntija.
• Maksimikapasiteetti: Pitopaikkaan enintään mahtuva kyseisen eläinlajin eläinmäärä eri lainsäädäntöjen ja tuotantotapojen vaatimukset huomioiden.
• Merkintätunnus: Pito­paik­ka­koh­tai­nen tun­nus. Si­ko­jen mer­kit­se­misessä käytetään merkintätunnusta. Merkintätunnuksesta nähdään esimerkiksi missä pitopaikassa siat ovat syntyneet. Siipikarjalla merkintätunnus tarkoittaa kananmunien leimauksessa käytettävää leimaustunnusta, joka muodostetaan maakoodista FI, yksilöllisestä tuotantolaitosnumerosta ja tuotantotavan koodista.
• Muu kuin kaupallinen siirto: Tässä ohjeessa lemmikkikoira, -kissa tai -fretti kulkee jäsenvaltioiden välisen siirron ajan omistajansa tai valtuutetun henkilön mukana omistajan matkustaessa enintään viisi päivää ennen tai jälkeen lemmikin matkan. Siirron tavoitteena ei ole lemmikkieläimen myynti tai omistajuuden siirto.
• Pitopaikan kirjanpito: Toimijan pito­paik­ka­koh­tai­ses­ti pi­tä­mä kirjanpito, jos­ta käy ilmi mm. eläinten lajit, luokat, lukumäärät, mahdolliset eläin­ten yksilölliset tunnistintiedot, eläinten siirrot pitopaikkaan ja pois pitopaikasta sekä eläinten kuolleisuus. Useilla eläinlajeilla on lisäksi omia eläinlajikohtaisia velvoitteitaan kirjanpidossa. Kirjanpitoa on säi­ly­tet­tä­vä vä­hintään kol­me vuot­ta. Lisätietoa kohdassa 8. Pitopaikan kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite.
• Pitopaikka: Mikä tahansa tila, rakenne, tai ulkotiloissa tapahtuvan tuotannon ollessa kyseessä ympäristö tai paikka, jossa pidetään eläimiä tai sukusoluja ja alkioita joko tilapäisesti tai vakituisesti, lukuun ottamatta lemmikkieläimiä pitäviä kotitalouksia ja eläinlääkärien vastaanottoja ja klinikoita.
• Pitopaikkatunnus: Re­kis­te­röi­dyl­le pito­pai­kal­le an­net­tu tun­nus, jota käy­te­tään pitopaikan identifioinnissa ja esimerkiksi kirjanpidossa. Tun­nus on Suomessa FI-al­kui­nen 12 numeroi­nen merk­ki­sar­ja.
• Siipikarja: Linnut, joita kasvatetaan tai pidetään vankeudessa lihan, kulutukseen tarkoitettujen munien tai muiden tuotteiden tuotantoa varten. Siipikarjaa ovat myös riistalintujen luontoon istuttamista varten sekä siipikarjalintujen jälkeläisten tuotantoa varten pidettävät linnut.
• Sivutuote (haaskanruokintapaikan pidossa): Eläinten kokoruhot, ruhonosat tai muut eläinperäiset sivutuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi.
• Sukusolut ja alkiot: Eläinten keinolliseen lisäämiseen tarkoitettu eläinten siemenneste, munasolut ja alkiot mukaan lukien siitosmunat.
• Tilatunnus: Viranomaisen maatilalle antama maaseutuelinkeinorekisterin tunnus, jota käytetään ilmoitettaessa rekisteriin maatilan pitopaikkoja ja eläintenpitoa.
• Tilatunnuksen eläintenpitäjä: Kun tilatunnukselle tehdään ilmoitus Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin, tulee tilatunnuksen osallista valita yksi eläintenpitäjä. Eläintenpitäjäksi valitaan useimmiten se henkilö, joka on eläimistä vastuussa. Eläintenpitäjäksi valittu henkilö näkyy Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä, sekä nauta- sika-, lammas- ja vuohirekisterissä tilatunnuksen toimijana.
• Toimija: Kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on vastuullaan eläimiä tai eläintuotteita, myös rajoitetun ajan. Lemmikkieläinten pitäjiä ja eläinlääkäreitä ei katsota toimijoiksi. Lemmikkieläimellä tarkoitetaan eläinterveyssäännöstön liitteessä 1 olevassa luettelossa mainittuun lajiin kuuluvaa eläintä, jota pidetään yksityisessä, muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa. Pitopaikka- ja/tai eläintenpitoilmoituksen ilmoittajasta muodostuu toimija rekisteriin.
• Toimintapaikkatunnus: Kun haaskaruokintapaikka on rekisteröity, muodostuu haaskapaikalle yksilöllinen tunnus, joka on FI-alkuinen ja sisältää 12 numeroa.
• Vankeudessa pidettävät linnut: Siipikarjaa lukuun ottamatta, mitkä tahansa muut linnut, joita pidetään vankeudessa muussa kuin tuotantotarkoituksessa, mukaan lukien linnut, joita pidetään esityksiä, lentokilpailuja, näyttelyitä, kilpailuja, uusien lintujen tuottamista tai myyntiä varten. Esimerkkinä laajamittainen undulaattien pito.

3 Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointisovellus

Ilmoita eläintenpidosta, eläinten pitopaikoista ja haaskaruokintapaikoista sähköisesti osoitteessa: https://epr.ruokavirasto.fi

Sähköisen asiointisovelluksen kautta voit myös muokata ja lopettaa aiemmin ilmoittamiasi tietoja. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin käyttöön ei ole erillistä käyttöopasta, vaan rekisteri antaa neuvoja, kun klikkaat sovelluksesta löytyviä kysymysmerkki-ikoneja ja ohjelinkkejä.

Eläintenpitoilmoitus ja pitopaikkailmoitus tehdään erikseen. Vaikka ilmoitukset ovat erilliset, muodostavat ne kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden. Toisin sanoen eläintenpitoilmoitusta ei voi tehdä ilman tietoa pitopaikasta, jossa eläimiä pidetään, ja vastaavasti eläinten pitopaikkaa ei voi ilmoittaa ilman tietoa, millaista eläintenpitoa pitopaikassa harjoitetaan.

Voit halutessasi edelleen ilmoittaa tiedot lomakkeella:

• asuinkuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle (eläintenpito ja pitopaikat)
• kunnaneläinlääkärille (haaskaruokintapaikat)
• aluehallintovirastoon (eläinten hyvinvointilain mukainen ilmoituksenvarainen eläintenpito)

Etsi oman kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaisen yhteystiedot.

Etsi oman alueesi aluehallintoviraston yhteystiedot.

Kuinka pitopaikat ja eläintenpito ilmoitetaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin:

1. Tee pitopaikkailmoitus kaikille käytössäsi oleville eläinten pitopaikoille.
2. Kun eläinten pitopaikka on rekisteröity, ilmoita pitopaikassa pidettävät eläinlajit ja eläintenpidon aloittamispäivämäärä eläintenpitoilmoituksella.

Jos pidät nauta-, sika-, lammas- tai vuohieläimiä, tee tarkemmat tapahtumailmoitukset (muun muassa eläinten ostot, poistot ja siirrot) erillisiin nauta-, sika-, lammas- ja vuohirekistereihin. Ilmoita hevosten tiedot tunnistusasiakirjoja myöntävien tahojen ylläpitämään hevostietokantaan. Lisätietoa eläinlajikohtaisista tunnistamis- ja rekisteröimisohjeista löydät Ruokaviraston nettisivuilta.

Seuraavista kappaleista selviää tarkemmin, mitä tietoja tarvitset pitopaikan, eläintenpidon ja haaskapaikan ilmoittamista varten.

4 Pitopaikka

Pitopaikalla tarkoitetaan yhtenäistä aluetta, joka muodostuu yhdestä tai useammasta siihen kuuluvasta paikasta, joissa eläimiä, sukusoluja tai alkiota pidetään. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennus, saari, tarha, laidun tai muu paikka, jossa eläimiä pidetään. Useimmiten maatila lähilaitumineen ja rakennuksineen muodostaa kokonaisuutena yhden pitopaikan. Esimerkiksi sikalayrittäjän maatila on lähtökohtaisesti yksi pitopaikka, vaikka tilalla olisi useita eri rakennuksia, joissa sikoja pidetään. Pitopaikka voi olla myös toisen toimijan hallinnoima.

Sinulla voi olla useita eri pitopaikkoja, jos ne ovat selkeästi eri paikkoja. Jos pitopaikkojen välissä on toisen toimijan pitopaikka, kuten laidun tai eläintila, tulkitaan alueet kahdeksi eri pitopaikaksi. Jos pitopaikan halki kulkee yleinen tie, pitopaikkaa ei ole pakko rekisteröidä kahdeksi eri pitopaikaksi, vaan aluetta voidaan käsitellä yhtenä pitopaikkana.

Jos olet epävarma, tuleeko sinun rekisteröidä pitopaikkasi yhdeksi vai useammaksi pitopaikaksi tai sinulla on muita vaikeuksia pitopaikan tietojen ilmoittamisessa, ole yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

Lainsäädännön mukaan pitopaikasta tulee rekisteröidä ennen eläintenpidon aloittamista: toimijan nimi ja osoite, pitopaikan ja sen tilojen sijainti ja kuvaus, eläinten lajit, lukumäärät sekä pitopaikan maksimikapasiteetti ja pitopaikan tyyppi. Lisäksi tulee ilmoittaa tiedoissa tapahtuneet muutokset ja toiminnan lopettaminen 30 päivän kuluessa tapahtumasta Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Eläimiä saa siirtää ja ottaa vastaan ainoastaan pitopaikoista, jotka ovat asianmukaisesti rekisteröity tai hyväksytty.

4.1 Pitopaikan ilmoittaja

Voit ilmoittaa eläinten pitopaikat Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä henkilötunnuksellasi, jos toimit yksityishenkilönä. Voit kytkeä pitopaikat myös mahdolliseen tila- tai yritystunnukseesi.

Jos asioit useissa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmissä, käytä kaikissa järjestelmissä samaa asiointimuotoa (tilatunnus, yritystunnus tai henkilötunnus).

• Jos haluat rekisteröidä pitopaikan henkilötunnukselle: Luonnollinen henkilö voi rekisteröidä pitopaikan henkilötunnukselleen. Kirjaudu Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin henkilökohtaisella Suomi.fi - tunnistautumisella, jonka jälkeen voit tehdä pitopaikkailmoituksen. Etusivulla lukee nimesi ja sen alapuolelta löytyy kohta, jossa voit ilmoittaa pitopaikan henkilötunnuksellasi. Ensimmäisen eläintenpito- tai pitopaikkatiedon rekisteröinnin yhteydessä asiointisovellus muodostaa oman asiakastunnuksen.
• Jos haluat rekisteröidä pitopaikan tilatunnukselle: Eläinten pitopaikat voidaan liittää tilatunnukseen, jolloin niiden hallinta on kytketty maatilaan. Kirjaudu ensin henkilökohtaisella Suomi.fi -tunnistautumisella rekisteriin. Asiointisovellus yhdistää henkilötietosi maatilaan, johon henkilötunnuksesi on kytketty. Tämän jälkeen etusivun alalaidasta löytyy osio Maatila, jossa voit tehdä pitopaikkailmoituksen kyseiselle tilatunnukselle. Jos olet maatilan osallinen, voit rekisteröidä eläintenpitoa ja pitopaikkoja tilatunnukselle, jos se on jo yhdistetty omaan henkilötunnukseesi. Maaseutuelinkeinoviranomainen voi yhdistää tilatunnuksen tilanpitäjän ja tilan osallisten henkilötunnuksiin.
• Jos haluat rekisteröidä pitopaikan yritystunnukselle (Y-tunnus): Yritystunnus on käytössä yrityksillä tai yhteisöillä. Henkilötunnus tulee etukäteen yhdistää kyseiseen yritystunnukseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmässä. Valitse Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä Kirjaudu yrityksen puolesta. Kirjaudu seuraavaksi sisään henkilökohtaisella Suomi.fi -tunnistautumisella. Tällöin henkilötunnuksesi yhdistetään yrityksiin, joihin sinulla on yhteys. Etsi yritys, jolle haluat rekisteröidä pitopaikan. Näin pitopaikka voidaan rekisteröidä yritykselle ja siten toimijana on yritys. Ensimmäisen eläintenpito- tai pitopaikkatiedon rekisteröinnin yhteydessä asiointisovellus muodostaa oman asiakastunnuksen.
• Jos haluat rekisteröidä pitopaikan henkilötunnukselle, vaikka tietosi on yhdistetty tilatunnukseen: Vaikka henkilöllisyystietosi olisi yhdistetty tilatunnukseen, voit tehdä ilmoituksia eläinten pitopaikoista henkilötunnuksellasi ilman, että nämä tiedot linkittyvät tilatunnukseen. Kun kirjaudut Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin, etusivulla näkyy ensimmäisenä henkilötietosi, jonka alla voit ilmoittaa pitopaikoista henkilötunnuksellasi. Alempana etusivulla on Maatila-osio, jossa voit taas ilmoittaa maatilaan liittyviä pitopaikkoja.

4.2 Pitopaikkailmoitus

Rekisteröi pitopaikkasi ennen eläintenpidon aloittamista. Uudelle pitopaikalle muodostuu rekisteröimisen myötä oma pitopaikkatunnus, joka on FI-alkuinen ja sisältää 12 numeroa (esimerkiksi FI123456789101). Voit antaa pitopaikallesi halutessasi nimen, joka helpottaa pitopaikkojen erottamista toisistaan. Kukin pitopaikka rekisteröidään vain yhden kerran ja se saa vain yhden pitopaikkatunnuksen, vaikka se olisi yhteisomistuksessa tai -käytössä.

Jos pidät eläimiäsi toisen toimijan pitopaikassa, jota ei ole aiemmin rekisteröity pitopaikaksi, tulee tästä tehdä pitopaikkailmoitus. Jos pitopaikan omistajuus ja/tai haltijuus muuttuu, ole yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Viranomainen voi tehdä pitopaikan haltijamuutoksen edelliseltä haltijalta uudelle haltijalle ja tällöin pitopaikan toimija vaihtuu Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Pitopaikkaa ei lopeteta, jos sinne on tulossa vielä eläintenpitoa. Jos kuitenkin pitopaikka on jo lopetettu, tulee sen tilalle perustaa uusi pitopaikka. Jos taas pitopaikassa ei enää aiota pitää eläimiä, tulee pitopaikka lopettaa 30 päivän kuluessa rekisteristä. Jos et ole varma, onko pitopaikka jo rekisteröity, ota yhteyttä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen selvittääksesi asian.

Kun pitopaikkailmoitus on tallennettu, voit tulostaa pitopaikan rekisteröintitositteen, josta ilmenevät alla ilmoitetut tiedot sekä pitopaikalle luotu yksilöllinen pitopaikkatunnus.

4.3 Rakennus vai maa-alue

Pitopaikka voi olla maa-alue tai rakennus tai näiden yhdistelmä. Rakennuksella tarkoitetaan esimerkiksi navettaa, tallia, kanalaa, sikalaa tai muuta eläinsuojaa. Kun ilmoitat pitopaikaksi rakennuksen, tulee myös rakennusten määrä ilmoittaa. Esimerkiksi sikalayrittäjällä voi olla useita sikalarakennuksia pitopaikassaan, joten kaikkien rakennusten lukumäärä, joissa sikoja pidetään, tulee ilmoittaa. Laitumilla olevia tuulensuojia ja katoksia ei tarvitse huomioida ilmoituksessa.

Maa-alueella voidaan tarkoittaa esimerkiksi laidunta tai saarta. Ilmoita maa-alue omaksi pitopaikakseen, jos se on selkeästi erillään esimerkiksi tilakeskuksen pitopaikasta.

Asiointisovelluksessa voit valita vain joko maa-alueen tai rakennuksen. Jos samassa pitopaikassa on sekä maa-alueita että rakennuksia, ilmoita rekisteriin, että kyseessä on rakennus.

• Varjotalot: Ilmoita rakennusten määräksi kaikkien yksittäisten varjotalojen määrä. Samassa paikassa olevat varjotalot lasketaan yhdeksi pitopaikaksi.
• Laitumet: Tilakeskuksen lähilaitumet ja rakennukset lasketaan pääsääntöisesti yhdeksi pitopaikaksi. Laitumet lasketaan erillisiksi pitopaikoiksi, jos ne ovat selkeästi erillään ja kaukana toisistaan sekä silloin, jos laidunten välissä on toisen toimijan pitopaikka, kuten maatila tai laidun.
• Saaret: Jos pidät eläimiäsi lähekkäisissä saarissa, voit ilmoittaa saaret yhdeksi pitopaikaksi. Jos saarten välissä on toisen toimijan pitopaikka, täytyy erilliset saaret merkitä omiksi pitopaikoikseen.
• Mehiläis- ja kimalaispesät: Kun ilmoitat mehiläis- ja kimalaispesien pitopaikkaa, valitse asiointisovelluksessa Missä eläimiä pidetään -kohdassa maa-alue.

4.4 Pitopaikan sijainti

Merkitse pitopaikka sijaitsemaan siihen paikkaan, jossa eläimiä pidetään. Jos pitopaikalle ei ole tarkkaa osoitetta, voit asiointisovelluksessa merkitä sijainnin kartalle. Tällöin asiointisovellus ehdottaa koordinaatteja tai lähiosoitetta pitopaikalle. Valitse näistä sopivampi vaihtoehto pitopaikan sijainniksi. Pitopaikan tietoihin lisätä myös vapaaehtoisen kuvauksen sijainnista, jos pitopaikalle ei ole tarkkaa osoitetta. Mehiläis- tai kimalaispesien pitopaikkaa ilmoittaessa pesien tarkka sijainti tulee ilmoittaa koordinaateilla.

Jos kyseiseen osoitteeseen tai lähelle (alle 200 metrin säteelle) on jo aiemmin ilmoitettu pitopaikka, samaan osoitteeseen ei asiointisovelluksen kautta voi lisätä uutta pitopaikkaa. Tällöin sinun tulee olla yhteydessä oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen ja selvittää pitopaikan rekisteröinnin tarpeellisuus. Myös esimerkiksi maatilan pitopaikan alueella sijaitseva mehiläistarha voi olla tarpeen rekisteröidä omana pitopaikkanaan, jotta tarhan sijaintikoordinaatit voidaan ilmoittaa riittävällä tarkkuudella.

Toisen toimijan pitopaikka

Jos pidät eläimiäsi toisen toimijan rekisteröimässä pitopaikassa, samaan paikkaan ei tule perustaa uutta päällekkäistä pitopaikkaa. Tällöin ilmoitat eläintenpitoilmoituksessasi pitopaikaksi kyseisen toisen toimijan pitopaikkatunnuksen. Vaikka toisen toimijan pitopaikka olisi vain tilapäisesti sinulla käytössä, tulee sinun silti tehdä eläintenpitoilmoitus kyseiseen pitopaikkaan.

4.5 Pitopaikan eläinlaji

Kerro pitopaikkailmoituksessa eläinlaji/eläinlajit, joita kyseisessä pitopaikassa pidetään tai aiotaan pitää. Jos et ole lisännyt pitopaikkailmoituksessa eläinlajia kyseisen pitopaikan tietoihin, ei sinne voi liittää halutun eläinlajin eläintenpitoilmoitustakaan.

Jos tarvittavaa eläinlajia ei löydy Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin eläinlajiluettelosta, ole yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen ja kysy neuvoa eläinlajin tulkinnassa. Jos käytät eläinlajin ilmoittamiseen muu eläin- tyyppisiä vaihtoehtoja (kuten muu turkiseläin), tulee eläinlajista antaa selvitys asiointisovelluksen Lisätietoa-osiossa. Joidenkin eläinlajien kohdalla eläinlajilistasta löytyy myös tarkempi jaottelu esimerkiksi alalajien perusteella, joten ole huolellinen eläinlajia ilmoittaessasi.

Tarkemmat eläinlajien jaottelut Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä:

• Vuohen lisäksi rekisteriin on listattu kääpiövuohi
• Sian lisäksi rekisteriin on listattu villisika sekä mini- ja mikrosika
• Kanan lisäksi rekisteriin on listattu helmikana
• Muu eläin -eläinlajitiedon lisäksi rekisteriin on listattu:
  • Muu siipikarja, muu vankeudessa pidettävä lintu sekä muu luonnonvarainen lintu
  • Muu hevoseläin, muu turkiseläin, muu jyrsijä sekä muu luonnonvarainen nisäkäs
  • Muu luonnonvarainen eläin (ei nisäkäs) sekä muu selkärangaton eläin

4.6 Olosuhdetieto ja merkintätunnus

Olosuhdetieto

Muniville kanoille kysytään olosuhdetietoa, jonka perusteella muodostetaan pitopaikkakohtainen kananmunien leimaustunnus. Kananmunien leimaustunnus on sama asia kuin merkintätunnus. Olosuhdetiedot ovat: luomukanala, ulkokanala, lattiakanala, häkkikanala tai ei leimaustunnusta. Jos munia ei myydä tai luovuteta kulutukseen valitse ei leimaustunnusta -vaihtoehto.

Leimaustunnus muodostuu FI-maakoodista, yksilöllisestä tuotantolaitosnumerosta ja tuotantotavan koodista. Jos samassa pitopaikassa harjoitetaan useaa erilaista tuotantoa, kuten lattiakanala- ja luomukanalatuotantoa, erottaa eri tuotantotavoilla tuotetut munat eri leimaustunnuksista. Muiden siipikarjalajien, kuten strutsien, broilereiden tai viiriäisten munantuotanto ei edellytä leimaustunnusta.

Jos myyt munia, lue lisätietoa munien myynnistä.

Merkintätunnus

Kun ilmoitat sikaeläinten pitopaikkaa, sovellus muodostaa pitopaikalle merkintätunnuksen tallennuksen jälkeen. Merkintätunnus on pitopaikkakohtainen.

Sikaeläinten merkitsemiseen käytetään enintään viisinumeroista merkintätunnusta, joka tatuoidaan eläimeen tai joka lukee eläimen korvamerkissä. Merkintätunnus muodostuu myös mini-, mikro- ja villisikojen pitopaikalle.

4.7 Maksimikapasiteetti

Maksimikapasiteetilla tarkoitetaan pitopaikkaan enintään mahtuvaa kyseisen eläinlajin eläinmäärää eri lainsäädäntöjen ja tuotantotavan vaatimukset huomioiden. Eli eläinmäärä, jota pitopaikassa voidaan enimmillään pitää. Eläinmäärään lasketaan sekä täyskasvuiset eläimet että jälkeläiset. Yleisimmin eläinmäärää rajaavat eläinten hyvinvointi- ja ympäristölainsäädäntö. Voit tarvittaessa kysyä viranomaisilta (kunnaneläinlääkäri, kunnan ympäristöviranomainen, aluehallintovirasto tai ELY-keskus) neuvoja kunkin pitopaikan maksimikapasiteetin määrittämiseen.

• Lattiakanaloiden (yli 350 kanan kanalat) maksimikapasiteetti-kohdassa ilmoita Ruokaviraston tekemän viimeisimmän rekisteröintitarkastuksen perusteella annettu maksimikanamäärä.
• Mehiläisten ja kimalaisten maksimikapasiteetti-kohtaan ilmoita pitopaikan pesien lukumäärä. Pesillä tarkoitetaan ihmisen tekemiä rakennelmia, joissa mehiläiset ja kimalaiset pesivät.
• Sukusolujen ja alkioiden varastoinnissa ilmoita maksimikapasiteetti-kohtaan pitopaikassa olevien typpisäiliöiden lukumäärä, joita käytetään sukusolujen ja alkioiden varastoimiseen.

4.8 Yhteyshenkilö

Pitopaikan yhteyshenkilönä toimii henkilö, johon viranomaiset voivat tarvittaessa olla yhteydessä pitopaikkaa koskevissa asioissa. Pitopaikan yhteyshenkilö voi olla vain luonnollinen henkilö eli ei esimerkiksi yritys. Yhteyshenkilönä toimii useimmiten pitopaikan ilmoittanut toimija, mutta yhteyshenkilö voi olla joku muu. Esimerkiksi jos hevoset ovat vuokratallilla, voi yhteyshenkilönä toimia tallin pitäjä tai eläimistä vastaava henkilö.

4.9 Pitopaikan aktivointi, passivointi ja lopetus

Eläintenpidon aloitus pitopaikassa eli pitopaikan aktivointi

Kun olet tehnyt pitopaikkailmoituksen ja liittänyt pitopaikkaan myös eläintenpitoilmoituksen, muuttuu pitopaikka aktiiviseksi. Jos eläintenpitoilmoituksen aloituspäivämäärä on asetettu tulevaisuuteen, pitopaikka näkyy ennen eläintenpitoajan alkamista passiivisena. Annettuna eläintenpidon aloituspäivänä pitopaikka muuttuu automaattisesti aktiiviseksi.

Eläintenpidon tauko pitopaikassa eli pitopaikan passivointi

Pitopaikka on passiivinen, jos siellä ei ole voimassa olevaa eläintenpitoilmoitusta. Passivoi pitopaikka, jos eläintenpito keskeytyy yli kuudeksi kuukaudeksi. Jos pidät nauta-, sika-, lammas- tai vuohieläimiä, pitopaikkaa ei tarvitse passivoida, kun pitopaikan eläintenpidossa on tauko. Eläintenpidon tauon voi havaita nauta-, sika-, lammas- ja vuohirekisteristä. Tällöin esimerkiksi erillisiä laidunpitopaikkoja ei tarvitse passivoida talven ajaksi. Muiden eläinlajien osalta pitopaikka tulee passivoida, jos eläintenpito keskeytyy yli kuudeksi kuukaudeksi.

Pitopaikan voi passivoida päättämällä pitopaikkaan kytketyn eläintenpitoilmoituksen tauon ajaksi. Pitopaikkaa ei tarvitse lopettaa, jos sinne on tarkoitus ottaa vielä eläimiä. Kun eläimiä tulee pitopaikkaan uudelleen, aktivoi kyseinen pitopaikka liittämällä sinne eläintenpitoilmoitus/ilmoitukset.

Eläintenpidon lopetus pitopaikassa kokonaan eli pitopaikan lopetus

Lopeta pitopaikka, jos siellä ei ole tarkoitus pitää eläimiä enää ollenkaan. Kun olet lopettanut pitopaikan, et voi ilmoittaa sinne enää eläintenpitoa eikä kyseinen pitopaikka ole enää aktivoitavissa. Tällöin pitopaikkatunnus (FI+12 numeroa) ja siihen mahdollisesti kytketty sikaeläinten merkintätunnus tai kananmunien leimaustunnus eivät ole enää käytettävissä.

Pitopaikan voi lopettaa ainoastaan, jos pitopaikkaan ei ole missään eläinrekisterissä enää kytkettynä voimassa olevaa eläintenpitotoimintaa. Jos pitopaikkaan on liitetty Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä eläintenpitoilmoituksia, tulee kaikki eläintenpitoilmoitukset päättää ennen pitopaikan lopettamista. Jos nauta-, sika-, lammas- tai vuohirekisterissä on vielä eläimiä ilmoitettuna lopetettavaan pitopaikkaan, eläimistä on tehtävä siirto- tai poistoilmoitus ennen kuin pitopaikka voidaan lopettaa.

Jos pitopaikka on lopetettu, voit perustaa uuden pitopaikan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin samoille sijaintitiedoille. Näin toimitaan, jos esimerkiksi tilalle tulee uusi omistaja ja edellinen omistaja on lopettanut pitopaikan aiemmin. Ensisijaisesti pitopaikan haltija kannattaa vaihtaa mieluummin kuin lopettaa pitopaikka. Pitopaikan haltijan vaihdoksessa sinun tulee olla yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen.

5 Eläintenpito

Pitopaikan perustamisen jälkeen pitopaikkaan liitetään eläintenpitoilmoitus niiden eläinlajien osalta, joita pitopaikassa pidetään.

Jos pidät nauta-, sika-, lammas- tai vuohieläimiä, tulee sinun tehdä eläintenpitoilmoituksen lisäksi ilmoitukset kunkin eläinlajin omaan erilliseen eläinrekisteriin. Et voi tehdä nauta-, sika, tai lammas- ja vuohirekisterin ilmoituksia, jos kyseiseen pitopaikkaan ei ole tehty kyseisen eläinlajin eläintenpitoilmoitusta Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä.

Lue lisätietoa eläinrekistereistä Ruokaviraston eläinlajikohtaisilta sivuilta.

5.1 Eläintenpidon ilmoittaja

Voit ilmoittaa eläintenpidon Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä henkilötunnuksellasi, jos toimit yksityishenkilönä. Voit kytkeä eläintenpitoilmoitukset myös mahdolliseen tila- tai yritystunnukseesi.

• Kun haluat rekisteröidä eläintenpidon henkilötunnukselle: Luonnollinen henkilö voi rekisteröidä eläintenpidon henkilötunnukselleen. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterisovelluksen etusivulla lukee nimesi ja sen alapuolelta löytyy kohta, jossa voit ilmoittaa eläintenpidosta henkilötunnuksellasi.
• Kun haluat rekisteröidä eläintenpidon tilatunnukselle: Voit kytkeä eläintenpidon tilatunnukseen eli hallinta on tällöin kytketty maatilaan. Asiointisovelluksen etusivun alalaidasta löytyy osio Maatila, jossa voit tehdä eläintenpitoilmoituksen kyseiselle tilatunnukselle. Jos olet maatilan osallinen, voit rekisteröidä eläintenpitoa tilatunnukselle, jos tilatunnus on yhdistetty henkilötunnukseesi.
• Kun haluat rekisteröidä eläintenpidon yritystunnukselle (Y-tunnus): Yritystunnus on käytössä yrityksillä tai yhteisöillä. Valitse Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä Kirjaudu yrityksen puolesta. Tällöin henkilötunnuksesi yhdistetään yrityksiin, joihin sinulla on yhteys. Henkilötunnuksesi tulee olla etukäteen yhdistettynä kyseiseen yritystunnukseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmässä. Etsi yritys, jolle haluat rekisteröidä eläintenpidon.
• Kun haluat rekisteröidä eläintenpidon henkilötunnukselle, vaikka henkilötietosi on yhdistetty tilatunnukseen: Vaikka henkilötietosi olisi yhdistetty tilatunnukseen, voit ilmoittaa eläintenpitoa henkilötunnuksesi yhteyteen. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin etusivulla näkyy ensimmäisenä nimesi ja sen alla voit ilmoittaa eläinten pidosta henkilötunnuksella. Alempana on Maatila-osio, jossa voit ilmoittaa maatilaan liittyvää eläintenpitoa.

Lähtökohtaisesti maatilalla, jossa on eläimiä tuotantotarkoituksessa sekä eläimiä ns. lemmikkitarkoituksessa, voi kaikki eläintenpitoilmoitukset rekisteröidä tilatunnukselle. Näin sinun ei tarvitse rekisteröidä eläimiä monelle eri tunnukselle. Jos kuitenkin haluat tallentaa jonkin eläintenpidon henkilötunnuksellesi, voit näin tehdä.

Jos haet eläintukia naudoista, sioista, siipikarjasta, lampaista ja/tai vuohista, tulee sinun tehdä eläintenpitoilmoitus tilatunnuksella. Lisätietoa maataloustukien hakemisesta.

5.2 Eläintenpitoilmoitus

Tee eläintenpitoilmoitus Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin ennen eläinten pidon aloittamista. Ilmoita lisäksi eläintenpitotiedoissa tapahtuneet mahdolliset muutokset ja toiminnan lopettaminen 30 päivän kuluessa tapahtumasta.

Eläintenpitoilmoitusten tulee olla tehtynä samalla asiointitunnuksella (tilatunnus tai asiakastunnus), jolla ilmoitukset eläimistä tehdään nauta-, sika-, lammas- ja vuohirekisterissäkin. Esimerkiksi jos teet lampaiden eläintenpitoilmoituksen tilatunnukselle, eläimet tulee rekisteröidä samalle tilatunnukselle lammasrekisteriin. Huomioi myös, että eläintenpitoilmoituksen tulee olla voimassa siinä pitopaikassa, jossa eläimiä pidetään. Nautojen, sikojen, lampaiden ja vuohien eläintenpitoilmoitus Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä antaa käyttöoikeuden nauta-, sika-, lammas- ja vuohirekisteriin.

Kun ilmoitus on tallennettu, voit tulostaa eläintenpidon rekisteröintitositteen, josta ilmenevät eläintenpitoilmoituksessa ilmoitetut tiedot.

5.3 Eläintenpidon eläinlaji

Jotta voit tehdä halutun eläinlajin eläintenpitoilmoituksen pitopaikkaan, tulee kyseiseen pitopaikkaan olla tallennettuna eläinlajin maksimikapasiteetti pitopaikkailmoituksessa. Jokaisesta eläinlajista tehdään vain yksi eläintenpitoilmoitus Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Muokkaa aiemmin tehtyä eläintenpitoilmoitusta, jos kyseisen eläinlajin tiedot muuttuvat.

Joidenkin eläinlajien kohdalla eläinlajilistasta löytyy myös tarkempi jaottelu esimerkiksi alalajien perusteella, kuten vuohi ja kääpiövuohi. Ole mahdollisimman huolellinen eläinlajia ilmoittaessasi. Jos käytät eläinlajin ilmoittamiseen muu eläin- tyyppisiä vaihtoehtoja (kuten muu turkiseläin), tulee tarkennus eläinlajista antaa Lisätietoa-osiossa.

Jos eläinlajin valinnassa on epäselvyyksiä, ole yhteydessä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen Voit saada apua oikean eläinlajin valinnassa myös oheisesta listasta  Eläinlajit ja niiden toimintamuodot (pdf).

5.4 Pitopaikka

Kaikki pitopaikat, joissa pidät kyseistä eläinlajia, tulee ilmoittaa eläintenpitoilmoituksessa.

Useita pitopaikkoja

Pitopaikat voivat olla omia tai toisen toimijan hallitsemia. Jos esimerkiksi pidät lampaita sekä omalla laitumellasi että toisen toimijan laitumella, ilmoita molemmat pitopaikat lampaiden eläintenpitoilmoituksessasi.

Toisen toimijan pitopaikka

Jos pidät eläimiäsi toisen toimijan pitopaikassa, selvitä etukäteen tämän pitopaikan pitopaikkatunnus (FI+12 numeroa). Etsi asiointisovelluksessa toisen toimijan pitopaikka Etsi toisen toimijan pitopaikkaa-kohdasta pitopaikkatunnuksella eläintenpitoilmoitusta tehdessäsi. Vaikka eläimet olisivat vain tilapäisesti toisen toimijan pitopaikassa, tulee sinun ilmoittaa eläintenpito kyseiseen pitopaikkaan eläintenpitoilmoituksella.

Pitopaikkaan ei voi ilmoittaa eläinlajia

Jos haluttuun pitopaikkaan ei voi tehdä eläintenpitoilmoitusta, tarkoittaa se, että pitopaikkaan ei ole rekisteröity kyseisen eläinlajin maksimikapasiteettitietoa. Lisää tällöin pitopaikan tietoihin kyseisen eläinlajin maksimikapasiteetti. Jos toisen toimijan pitopaikkaan ei voi lisätä eläintenpitoilmoitusta, tarkoittaa myös se, ettei eläinlajin maksimikapasiteettitietoa ole rekisteröity kyseiseen pitopaikkaan. Ota yhteyttä pitopaikan toimijaan ja ilmoita hänelle pitopaikan puuttuvasta eläinlajitiedosta.

5.5 Eläinmäärä

Eläinmäärä tarkoittaa, kuinka montaa eläintä tavallisesti pidät pitopaikassa. Eläintenpitoilmoituksessa kyseisen eläinlajin eläinmäärä ilmoitetaan pitopaikkakohtaisesti. Eläinten lukumäärää ei tarvitse ilmoittaa, jos rekisteröit sikojen, nautojen, lampaiden tai vuohien pitoa, sillä näiden eläinten tarkemmat lukumäärät ilmoitetaan sika-, nauta, lammas- ja vuohirekistereihin. Muiden eläinlajien eläinmäärät tulee ilmoittaa.

Jos eläimillä harjoitetaan useita toimintamuotoja, eläinmäärä ilmoitetaan toimintamuotokohtaisesti. Ilmoita toimintamuodon eläinmäärään se eläinten lukumäärä, jota kyseisessä tarkoituksessa pidetään. Esimerkiksi jos laamojen pitopaikassa on 40 laamaa, joista 10 laamaa on jalostuseläimiä ja 30 laamaa villantuotantoeläimiä, merkitse jalostus -toimintamuotoon 10 eläintä ja villantuotanto -toimintamuotoon 30 eläintä eläinmääräksi. Eläinpitoilmoituksessa yhteenlasketun eläinmäärän tulee olla se, mikä todellinen eläinten lukumäärä on.

Eläinmäärien muutokset

Jos eläinmäärään tulee merkittäviä muutoksia, tulee uusi eläinmäärä päivittää rekisteriin. Jos esimerkiksi maatilalla tehdään laajennus ja otat pitopaikkaan lisää eläimiä, tulee sinun muuttaa uusi eläinmäärä aiemmin tehtyyn eläintenpitoilmoitukseen.

5.6 Toimintamuoto

Toimintamuoto-osiossa tarkennetaan, missä tarkoituksessa eläimiä pidetään. Eläintenpidon toimintamuodot ovat eläinlajikohtaisia ja siksi hieman erilaisia kunkin eläinlajin kohdalla.

Ilmoita ensisijainen toimintamuoto, jossa eläimiä pidetään. Jos sinulla kuitenkin on useita toimintamuotoja samalla eläinlajilla, tulee kunkin toimintamuodon osalta ilmoittaa missä pitopaikoissa toimintaa harjoitetaan, eläinten määrä, eläintenpidon aloituspäivämäärä sekä mahdollinen lopetuspäivämäärä.

Jos toimintamuoto on vaikeaa määritellä, kysy neuvoa kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Toiminnan aloitus- ja lopetuspäivä

Aloituspäivämäärä kuvaa eläinlajin pidon ja kyseisen toimintamuodon aloitusta pitopaikassa. Aloituspäivämäärä ei voi olla menneisyydessä. Jos eläintenpitoa jatketaan toistaiseksi, ei lopetuspäivää tarvitse merkitä. Voit tallentaa toiminnalle myös arvioidun lopetuspäivän, jos on tiedossa, että eläimiä pidetään vain tietyn ajan. Jos toiminnan lopetuspäivämäärä tallennetaan, sovellus lopettaa kyseisen toiminnan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä annettuna ajankohtana automaattisesti. 

Selitteitä toimintamuodoille:

• Jalostus: Siitoseläinten tuottaminen.
• Seura- ja harrastuseläinten pito: Eläintenpito muussa kuin tuotantotarkoituksessa. Esimerkiksi kesäkanojen pito on seura- ja harrastuseläintenpitoa.
• Kotieläinpiha: Pysyvä laitos, jossa pidetään yleisölle näytillä yksinomaan sellaisia nisäkäs- ja lintulajeja, joita saadaan eläinten hyvinvointilain mukaan pitää tuotantoeläimenä, sekä lisäksi koiria ja kissoja.
• Tuotantokasvatus: Hiirien, rottien, marsujen, hamstereiden, gerbiilien, muiden jyrsijöiden sekä muiden selkärangattomien eläinten kasvattaminen tuotantotarkoituksessa. Esimerkiksi hiirien kasvattaminen käärmeiden ravinnoksi.
• Muu: Esimerkiksi lyhytaikaiset eläintapahtumat, kuten maatalousnäyttely. Kerro toimintamuodosta lisää lisätietoa-kohdassa.

Tarkempia eläinlajikohtaisia toimintamuotoja ja niiden selitteitä löytyy osiosta Eläinlajikohtaisia poikkeuksia ja muuta huomioitavaa, kohdasta 6. Ohessa myös. Lista valittavissa olevista eläinlajeista ja toiminamuodoista (pdf).

5.7 Eläintenpitoilmoituksen aktivointi ja lopetus

Eläintenpidon aloitus eli eläintenpidon aktivointi

Jos eläinlajille ei ole vielä tehty eläintenpitoilmoitusta, tee uusi eläintenpitoilmoitus pitopaikkaan. Jos aloitat eläintenpidon uudestaan, tulee sinun muokata kyseisen eläinlajin jo aiemmin tehtyä eläintenpitoilmoitusta ja merkitä eläintenpito alkaneeksi uudelleen.

Tauko eläintenpidossa

Jos keskeytät eläintenpidon yli kuudeksi kuukaudeksi, tulee sinun lopettaa pitopaikkaan kytketty eläintenpitoilmoitus täksi ajaksi. Jos pidät nauta-, sika-, lammas- tai vuohieläimiä, pitopaikkaa ei tarvitse passivoida, kun pitopaikan eläintenpidossa on tauko. Esimerkiksi erillisiä laidunpitopaikkoja ei siten tarvitse passivoida talven ajaksi.

Kun otat eläimiä uudelleen pitopaikkaan, muokkaa jo aiemmin tehtyä eläinlajin eläintenpitoilmoitusta ja aktivoi eläintenpito. Muista muokata eläintenpitoilmoituksen tietoja, jos ne ovat muuttuneet.

Eläintenpidon lopetus kokonaan

Jos lopetat kaiken eläintenpidon tai tietyn eläinlajin pidon pitopaikassa, lopeta eläintenpito muokkaamalla eläinlajin eläintenpitoilmoitusta. Jos eläintenpito loppuu pitopaikasta kokonaan, lopeta myös pitopaikka.

5.8 Ilmoituksenvarainen toiminta

Eläinten hyvinvointilain (693/2023) mukaan tietynlaisesta eläintenpidosta tai muusta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastoon, eli se on ilmoituksenvaraista toimintaa. Ilmoituksenvaraisen toiminnan ilmoittaminen edellyttää pitopaikan rekisteröintiä sekä eläintenpitoilmoituksen tekemistä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Ilmoitus tulee tehdä:

• ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta
• luonnonvaraisten eläinlajien tuotantotarhauksesta sekä riistanhoidollisesta tarhauksesta
• kotieläinpihan pidosta
• avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittamisesta

Eläinlajeista, joita saa tarhata lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi (luonnonvaraisten eläinlajien tuotantotarhaus) tai pitää kotieläinpihassa, on säädetty eläinten hyvinvointilaissa. Näiden eläinlajien osalta kaikki kyseisessä tarkoituksessa tapahtuva eläintenpito katsotaan eläinten hyvinvointilain mukaiseksi ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi, kun taas ammattimaisen tai muutoin laajamittaisen seura- ja harrastuseläinten pidon osalta toiminnan määrittely on riippuvainen eläinten lukumäärästä. Lisätietoa ilmoituksenvaraisesta toiminnasta.

Voit tehdä ilmoituksen ilmoituksenvaraisesta toiminnasta aluehallintovirastoon lomakkeella tai Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointisovelluksessa. Jos teet ilmoituksen asiointisovelluksessa, tulee sinun antaa eläintenpitoilmoituksen vastauskentissä selvitys toimijan pätevyydestä, sekä siitä, miten eläinten hoito on tarkoitus järjestää. Halutessasi voit tallentaa lisäksi erillisen liitteen, jossa tarvittavat tiedot on kuvattu tarkemmin.

Eläinten hyvinvointilaki vaatii joidenkin toimintamuotojen osalta myös muita selvityksiä eläintenpidosta. Selvitys tulee antaa seuraavista tiedoista:

• Ammattimaisen tai muutoin laajamittaisen seura- ja harrastuseläinten pidon sekä avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittamisen ilmoituksessa tulee antaa selvitys eläinten pitopaikoista kuvailemalla toiminnassa käytettäviä tiloja.
• Riistanhoidollista tarhausta harjoittavan eläinten pitäjän on vastattava, mihin metsästyslain 3 §:ssä tarkoitettuun riistanhoidolliseen tarkoitukseen eläimiä pidetään. Vaihtoehdot ovat riistaeläinkannan lisääminen tai muu. Mikäli valitaan muu, tulee toiminnasta antaa lisätietoa.
• Broilerikasvattamojen osalta tulee ilmoittaa kunkin rakennuksen kasvatusosastojen lukumäärä, joissa broileriparvia kasvatetaan. Tiedot tulee ilmoittaa rakennuskohtaisesti.

Eläinten hyvinvointilain mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavan on ilmoitettava toiminnasta ennen uuden toiminnan aloittamista, ennen toiminnan lopettamista tai ennen toiminnan oleellisesta muutosta. Toiminnan oleellinen muutos tarkoittaa esimerkiksi uusien eläinlajien tarhattavaksi ottamista tai tarhattavan eläinmäärän huomattavaa lisäämistä. Jos olet epävarma, onko harjoittamasi toiminta eläinten hyvinvointilain mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, ota yhteyttä aluehallintovirastoon.

Lisätietoa ilmoituksenvaraisesta toiminnasta löytyy Ruokaviraston ohjeesta Ilmoituksenvarainen eläinten pito ja muu toiminta.

6 Eläinlajikohtaisia poikkeuksia ja huomioitavaa pitopaikoissa ja eläintenpidossa

6.1 Siipikarja

Siipikarjalla tarkoitetaan kaikkia lihan, munien tai muiden tuotteiden tuottamiseksi kasvatettuja tai tarhattuja lintulajeja, kuten broilereita, munivia kanoja ja viiriäisiä.

Ruokavirasto suorittaa kaikkiin yli 350 kanaa käsittäviin uusiin lattiakanaloihin rekisteröintitarkastuksen. Lattiakanalat tarkastetaan ennen niiden käyttöönottoa ja ne rekisteröidään Ruokaviraston rekisteriin. Jos käytössä oleviin lattiakanaloihin tehdään muutoksia, tarkastetaan kanalat uudelleen. Joten pitopaikkailmoituksen maksimikapasiteettia ilmoittaessasi merkitse lattiakanalan maksimikapasiteetiksi Ruokaviraston tekemän viimeisimmän rekisteröintitarkastuksen perusteella laskettu maksimikanamäärä.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• haudonta: kerätään, varastoidaan ja haudotaan munia untuvikkojen tuotantoa varten
• poikaskasvatus: tuotantopolven lintujen kasvatus ennen tuotantoon siirtämistä
• siitosmunatuotanto*, vanhempaispolvi: vanhempaispolvi munii tuotantopolven linnut
• siitosmunatuotanto*, isovanhempaispolvi: isovanhempaispolvi munii vanhempaispolven linnut
• emokasvatus: isovanhempais- ja vanhempaispolven untuvikot kasvatetaan nuorikoiksi ennen siitosmunien* muninnan aloitusta
• höyhenten, nahan tmv. tuotanto: lintuja kasvatetaan höyhenten tai nahan tai muun vastaavan tuotannon takia

*siitosmunalla tarkoitetaan haudotettaviksi tarkoitettuja siipikarjan munia.

6.2 Mehiläiset ja kimalaiset

Yksi mehiläis- tai kimalaistarha on yksi pitopaikka. Kun ilmoitat pitopaikkaa, jossa pidetään mehiläisten tai kimalaisten pesiä, tulee sinun valita pitopaikan tyypiksi maa-alue ja ilmoittaa pesien sijainti koordinaatilla. Koordinaatti merkitään kartalla tarkasti sille alueelle, missä mehiläis- tai kimalaistarha pesineen tosiasiallisesti sijaitsee. Tärkeää on, että pesät voidaan löytää koordinaattien perusteella. Koska eri mehiläis- tai kimalaistarhoille tulee tehdä omat pitopaikat, joutuu pitopaikkoja mahdollisesti perustamaan lähekkäin. Asiointisovellus ei anna toimijan itse perustaa lähekkäisiä pitopaikkoja, joten tarvittaessa sinun tulee olla yhteydessä maaseutuelinkeinoviranomaiseen, joka voi perustaa lähekkäin sijaitsevia pitopaikkoja.

Jos siirrät mehiläis- tai kimalaispesiä, muista ilmoittaa pesien uudet pitopaikat Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Kun pesät on rekisteröity oikeaan paikkaan, voidaan mahdollisissa eläintautitapauksissa estää tautien leviäminen läheisiin pitopaikkoihin.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Pölytys: mehiläisiä tai kimalaisia käytetään pelto-, puutarha- tai kasvihuoneviljelyksillä pölytystyöhön

6.3 Sukusolujen ja alkioiden varastointi

Sukusoluilla ja alkioilla tarkoitetaan eläinten keinolliseen lisäämiseen tarkoitettua siemennestettä, munasoluja ja alkioita. Sukusolujen ja alkioiden varastointitoiminnasta, joka ei edellytä erillistä aluehallintoviraston hyväksyntää, tulee tehdä ilmoitus Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Sukusolujen ja alkioiden varastoinniksi katsotaan pidempiaikainen, käytännössä pakastesperman ja pakastealkioiden varastointi. Tuoresperman lyhytaikaiseen säilytykseen käytettäviä pitopaikkoja ei tarvitse rekisteröidä. Vaatimus ei koske myöskään eläinlääkäriasemia eikä pitopaikkoja, joissa kerätään, tuotetaan, käsitellään tai varastoidaan sukusoluja tai alkioita käytettäväksi ainoastaan saman, keräyspitopaikan eläinten keinollista lisäämistarkoitusta varten.

Jos harjoitat esimerkiksi nautojen kotitilasiemennystä, rekisteröi sukusolujen ja alkioiden pitoilmoitus. Myös hevosten sukusolujen varastointi ns. sperman vastaanottoasemalla tulee rekisteröidä.

Jos sinulla on sukusolujen ja alkioiden varastointia ilman, että sinulla on myös eläviä eläimiä pitopaikassa: Pitopaikkailmoitus: pitopaikan maksimikapasiteetti-kohdassa valitse eläinlajiksi sukusolut ja alkiot. Eläintenpitoilmoitus: ilmoitettavaa eläinlajia valitessasi valitse sukusolut ja alkiot. Toimintamuoto-osiossa valitse eläinlaji, jonka sukusoluja ja alkioita varastoit. Huomioi tämä, jos sinulla on esimerkiksi vain nautojen sukusoluja pitopaikassasi.

Jos sinulla on sekä sukusolujen ja alkioiden varastointia että eläviä eläimiä pitopaikassa: Pitopaikkailmoitus: pitopaikan maksimikapasiteetti-kohdassa valitse eläinlajiksi se eläinlaji, jonka sukusoluja ja alkiota varastoit. Eläintenpitoilmoitus: valitse se eläinlaji, jonka sukusoluja ja alkiota varastoit. Toimintamuoto-osiossa valitse sukusolujen ja alkioiden varastointi. Huomioi tämä, jos sinulla on esimerkiksi nautoja ja niiden sukusoluja pitopaikassasi.

Myös sellaiset pitopaikat, joista sukusoluja tai alkioita siirretään toiseen valtioon, ja toiminta ei edellytä erillistä aluehallintoviraston hyväksyntää, tulee rekisteröidä. Käytännössä vaatimus koskee esimerkiksi koirien, kissojen, kameli- ja hirvieläinten sukusolujen ja alkioiden siirtoa valtioiden välillä.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Sukusolujen ja alkioiden varastointi: keinolliseen lisäämiseen tarkoitettujen siemennesteen, munasolujen ja alkioiden varastoinniksi katsotaan pidempiaikainen, käytännössä pakastesperman ja pakastealkioiden varastointi.
• Sukusolujen ja alkioiden siirto valtioiden välillä: siemennesteen, munasolujen ja alkioiden siirto valtioiden välillä
• Sukusolujen tai alkioiden keräys, tuotanto, käsittely tai varastointi: kerätään, tuotetaan, käsitellään tai varastoidaan kissojen tai koirien sukusoluja tai alkioita

Lue lisätietoa sukusolujen pitopaikoista.

6.4 Turkiseläimet

Turkiseläinten pitopaikan maksimikapasiteetiksi kirjataan täysikasvuisten eläinten ja pentujen yhteenlaskettu maksimieläinmäärä pitopaikassa, eli eläinmäärä, jota pitopaikassa voidaan enimmillään pitää. Maksimikapasiteetti-tieto on eri asia kuin ympäristöluvan mukainen siitosnaaraiden määrä.  

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Lajinsisäinen käyttö: supikoirien sekä kettujen pidossa voidaan harjoittaa lajinsisäistä käyttöä. Tällä tarkoitetaan sitä, että niiden ruokinnassa käytetään saman eläinlajin ruhoja tai ruhoista saatavia tuotteita, jotka on käsitelty sivutuotelainsäädännön mukaisesti.
• Ei lajinsisäistä käyttöä: eläinten ruokinnassa ei käytetä saman eläinlajin ruhoja tai ruhoista saatavia tuotteita.

6.5 Hevoset

Pitopaikkojen rekisteröintivelvollisuus koskee kaikkien hevosten, ponien, aasien ja seeprojen sekä näiden risteytyksien pitopaikkoja.

Hevoseläinten pidolle on tyypillistä, että samassa pitopaikassa, esimerkiksi vuokratallilla, on useamman eri omistajan hevosia, joiden hoidosta vastaava taho vaihtelee tapauskohtaisesti. Tällaisissa tapauksissa pitopaikan rekisteröimisestä vastaa lähtökohtaisesti pitopaikasta vastuussa oleva toimija. Samaan kohteeseen ei tule perustaa päällekkäisiä pitopaikkoja. Hevoseläinten ilmoitusten osalta on oleellista, että viranomaisen tiedossa on pitopaikat, joissa hevoseläimiä pidetään. Jos hevosta pidetään samassa pitopaikassa yhden tai useamman muun toimijan hevosten kanssa, ja kukin vastaa itse hevosestaan eikä kyse ole ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta toiminnasta, hevosesta vastuussa oleva toimija tekee itse oman eläintenpitoilmoituksen pitopaikkaan. Jos taas hevosta pidetään pitopaikassa, joka myös vastaa eläimen hoidosta, tai jossa harjoitetaan ammattimaista tai muutoin laajamittaista hevoseläinten pitoa, yksittäisten eläinten haltijoiden ei ole tarvetta tehdä omia, erillisiä hevosen eläintenpitoilmoituksiaan.

Eläinten hyvinvointilain mukainen ilmoitusvelvollisuus (ammattimainen tai muutoin laajamittainen hevoseläinten pito) on kytketty hevoseläinten lukumäärään. Lisätietoa ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevoseläinten pidosta löytyy erillisestä oppaasta Ilmoituksenvarainen eläinten pito ja muu toiminta. Jos olet epävarma, katsotaanko harjoittamasi hevoseläinten pito ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi seura- ja harrastuseläinten pidoksi, ota ennen ilmoituksen tekoa yhteyttä alueesi aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin.

Jos pitopaikkaan kootaan jäsenmaista tulevia tai jäsenmaihin lähteviä hevoseläimiä kilpailuja, kilpa-ajoja, esityksiä, koulutusta, yhteistä vapaa-ajan toimintaa, työtoimintaa tai jalostustoimintaa varten, käytä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä toimintamuotoa kokoaminen jäsenvaltioiden välistä siirtoa varten. Jos jo olemassa olevaan pitopaikkaan, kuten raviradan tallille, tulee hevoseläimiä jäsenmaista kilpailuja varten, lisää kyseinen toimintamuoto pitopaikkaan Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Ammattimainen tai muutoin laajamittainen seura- ja harrastuseläintenpito: Eläinten hyvinvointilain (693/2023) liitteessä 2 määritelty toiminta. Lisätietoa erillisessä ohjeessa.
• Kokoaminen jäsenvaltioiden välistä siirtoa varten: hevoseläinten kokoamispitopaikat, joista kyseiset eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon tai jotka vastaanottavat kyseisiä eläimiä toisesta jäsenvaltiosta.

Lue lisätietoa hevoseläinten pitopaikkojen rekisteröinnistä.

6.6 Vesiviljely

Jos pidät kaloja, äyriäisiä tai nilviäisiä muussa kuin koriste-eläin tarkoituksessa, tulee sinun rekisteröityä vesiviljelyrekisteriin. Vesiviljelyrekisteri ei ole osa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä. Ilmoitus tehdään paperilomakkeella kalatalousasioita hoitavalle ELY-keskukselle ja Ahvenanmaalla tiedot toimitetaan maakuntahallitukselle. Rekisteröintivelvollisuus koskee yhdenkin kalan, ravun tai simpukan pitoa ja myös sukusolujen pitoa (mädin haudontaa). Jokaisesta erillisestä pitopaikasta (laitos, kasvatuspaikka, luonnonravintolammikko, onkilammikko jne.) täytetään erillinen rekisteröintilomake.

Lue lisätietoa vesiviljelyeläinten pitopaikkojen rekisteröinnistä.

6.7 Kesälampaat, -vuohet, -kanat tai muut väliaikaisesti pidettävät eläimet

Ilmoita lyhytaikaiseen eläintenpitoon käytettävät pitopaikat sekä tee eläintenpitoilmoitukset Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka eläimiä olisi vain muutama tai niitä ei pidettäisi tuotantotarkoituksessa. Jos ns. harrastuseläimiä, kuten kesäkanoja, pidetään vain osan aikaa vuodesta ja niiden pitoa on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina, ei pitopaikkaa tarvitse lopettaa eläintenpidon väliaikaisesti päättyessä. Tällöin riittää, että passivoit pitopaikan eli päätät eläintenpitoilmoituksen kyseiseen pitopaikkaan siksi aikaa, kun siellä ei ole eläimiä. Jos taas eläintenpito loppuu kokonaan, lopeta eläintenpitoilmoitukset ja pitopaikka kokonaan.

Lisätietoa eläintenpitoilmoituksen väliaikaisesta ja lopullisesta päättämisestä kohdassa 5.7

Lue lisätietoa harraste-eläinten pidosta.

6.8 Porot

Kameli- ja hirvieläinten pitopaikat tulee rekisteröidä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Pitopaikkailmoitusta ei tarvitse tehdä porojen pitopaikasta, jos poroja pidetään poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetun paliskunnan alueella ja porot on merkitty paliskunnan poroluetteloon. Porojen osalta pitopaikkojen rekisteröintivaatimus koskee siis poronhoitoalueen ulkopuolella pidettävien porojen pitopaikkoja sekä niitä poronhoitoalueella olevia pitopaikkoja, joiden poroja ei ole merkitty paliskunnan poroluetteloon.

6.9 Lyhytaikaiset eläintapahtumat

Lyhytaikaisen eläintapahtuman, kuten maatalousnäyttelyn, paikka tulee rekisteröidä eläinten pitopaikaksi. Rekisteröinti on tehtävä, jos tapahtumaan tuodaan sellaisia eläinlajeja, joiden pitopaikat ja siirrot on lainsäädännön mukaan rekisteröitävä ja joiden pitopaikoissa on pidettävä kirjanpitoa. Vaikka tapahtuman järjestäjän on mahdollista rekisteröidä pitopaikka myös itse asiointisovelluksen kautta, suositeltavampaa on, että eläintapahtuman järjestäjä ilmoittaa pitopaikan rekisteröinnistä aluehallintovirastolle. Tällöin aluehallintoviraston läänineläinlääkäri voi antaa tarpeelliset ohjeet esimerkiksi eläintautien ehkäisystä.

Rekisteröinnin yhteydessä tapahtumapaikka saa oman pitopaikkatunnuksen. Pitopaikan rekisteröinti on tehtävä ennen kuin eläimiä siirretään tapahtumapaikkaan. Ilman pitopaikkatunnusta eläinten omistajat eivät voi toteuttaa vaaditusti pitopaikan kirjanpitovelvoitetta tai tehdä eläinten siirtoilmoituksia. Kun pitopaikkaan tehdään eläintenpitoilmoituksia, aloitus- ja lopetuspäivämääriksi ilmoitetaan aikaväli, jolloin tapahtuma on käynnissä. Jos tapahtuma järjestetään vuosittain samassa paikassa, ei pitopaikkaa tarvitse lopettaa, vaan pitopaikan passivointi riittää väliajaksi.

Nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläinten omistajien tulee tehdä ilmoitus eläinten siirroista nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläinten rekistereihin lainsäädännössä määritellyn ajan puitteissa (7 vuorokautta tapahtumasta).

6.10 Lemmikkieläimet

Pääsääntöisesti kotitalouksissa pidettävien lemmikkieläinten pitopaikkoja ei tarvitse rekisteröidä, jos eläimiä pidetään harrastus- tai lemmikkieläiminä. Ammattimainen tai muutoin laajamittainen koirien, kissojen tai muiden seura- ja harrastuseläinten pito on eläinten hyvinvointilain mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, jonka rekisteröimisestä on kerrottu tarkemmin kohdassa 5.8 Ilmoituksenvarainen toiminta.

Koirien, kissojen ja frettien kaupallinen siirto EU:n jäsenvaltioiden välillä: EU:n eläinterveyssäännöstö edellyttää, että koirien, kissojen ja frettien jäsenvaltioiden välisissä kaupallisissa siirroissa käytettäviin Traces-järjestelmässä tehtyihin terveystodistuksiin merkitään lähtö- ja määränpääpitopaikan pitopaikkatunnus. Tämä edellyttää pitopaikan ja eläintenpidon rekisteröintiä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Kaupallisen siirron tavoitteena on eläimen kauppa tai muunlainen omistusoikeuden siirto ja siirto ei ole osa eläimen omistajan liikkumista. Eläimen vastaanottajan pitopaikkarekisteröintiä ei kuitenkaan vaadita yksityishenkilön tuodessa itselleen koiran, kissan tai fretin kaupallisin ehdoin kertaluonteisena siirtona.

Jos koirien, kissojen tai frettien siirto on muuta kuin kaupallista siirtoa, ei pitopaikkoja ja eläintenpitoa tarvitse rekisteröidä. Muuta kuin kaupallista siirtoa on esimerkiksi lemmikkieläimen kuljetus omistajansa mukana toiseen maahan lomamatkan yhteydessä.

Pitopaikkojen rekisteröintiä saatetaan edellyttää myös vietäessä koiria, kissoja tai frettejä tiettyihin EU:n ulkopuolisiin maihin. Jos eläinten siirrot tehdään osana ammattimaista tai muutoin laajamittaista seura- ja harrastuseläinten pitoa, kuten esimerkiksi eläinten välitystoimintaa, tulee rekisteriin ilmoittaa kaikki pitopaikat, joissa toimintaa harjoitetaan.

Seura- ja harraste-eläinten toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Siirto valtioiden välillä: koira, kissa tai fretti siirretään toiseen valtioon kaupallisin ehdoin
• Ammattimainen tai muutoin laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito: Kyseinen toimintamuoto on valittavissa kyyhkysten tai hevoseläinten pidossa. Muilla seura- ja harrastuseläimillä tämä toimintamuotokategoria on jaoteltu tarkemmin:
• Eläinhoitola: Ammattimainen tai muutoin laajamittainen eläinten hoitoon ottaminen
• Kasvatus: Ammattimainen tai muutoin laajamittainen eläinten kasvattaminen
• Löytöeläinhoitola: Kunnan järjestämä löytöeläinten talteenottopaikka
• Välitys tai säännöllinen kaupanpitäminen: Eläinten säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen. Esimerkiksi Rescue-koiratoiminta
• Eläinkauppa: Eläinten säännöllinen kaupanpitäminen eläinkaupassa, mukaan luettuna koristevesieläinten (lemmikkivesieläinten) myynti.
• Muu laajamittainen seura- ja harrastuseläintenpito: seura- ja harrastuseläinten laajamittainen pito, jossa ilmoitusvelvollisuus riippuu eläinten lukumäärästä. Lue lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta.

Lue lisätietoa koirien, kissojen ja frettien merkitsemis- ja rekisteröintivaatimuksista.

6.11 Luonnonvaraisten eläinlajien tarhaus

Luonnonvaraisten eläinlajien tuotantotarhauksesta sekä riistanhoidollisesta tarhauksesta on tehtävä eläintenpito- ja pitopaikkailmoitus sekä ilmoitettava eläinten hyvinvointilain edellyttämät lisätiedot. Tuotantotarhauksesta edellytetään lisätietojen antamista seuraavilta eläinlajeilta: kuusipeura, biisoni, vesipuhveli, villisika, strutsi, emu, viiriäinen, helmikana, fasaani, peltopyy ja heinäsorsa.

Toimintamuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Siitoseläinten tuotantotarhaus: Eläinten hyvinvointilaissa listattujen luonnonvaraisten eläinlajien tarhaus siitoseläinten tuottamista varten.
• Lihan tuotantotarhaus: Eläinten hyvinvointilaissa listattujen luonnonvaraisten nisäkäs- ja lintulajien tarhaus lihantuotantoa varten.
• Munien tuotantotarhaus: Eläinten hyvinvointilaissa listattujen luonnonvaraisten lintulajien tarhaus munien tuottamista varten.
• Riistanhoidollinen tarhaus: luonnonvaraiseen eläinlajiin kuuluvien eläinten tarhaus riistanhoidollisessa tarkoituksessa eläinten myöhempää luontoon palauttamista varten.

Lisätietoa ilmoituksenvaraisesta toiminnasta kohdassa 5.8

Lisätietoja luonnonvaraisten lajien tuotantotarhoista ja riistanhoidollisista tarhoista.

6.12 Avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitolat

Eläinten hyvinvointilain mukaan luonnonvaraisia loukkaantuneita tai muutoin avuttomassa tilassa olevia eläimiä hoitavilla tahoilla on ilmoitusvelvollisuus toiminnastaan. Luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittajan tulee rekisteröidä pitopaikka sekä tehdä eläinten hyvinvointilain mukainen ilmoitus toiminnastaan aluehallintovirastolle. Luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittamisessa on tyypillistä, että hoidettavat eläinlajit vaihtelevat. Pitopaikan sekä eläintenpidon tiedoissa tulee ilmoittaa ne eläinlajit, joita hoitolassa yleisimmin hoidetaan. Lisätietoa ilmoituksenvaraisesta toiminnasta kohdassa 5.8

Tuotantomuotojen selitteitä eläintenpitoilmoituksessa:

• Luonnonvaraisten eläinten hoitola: Eläinten hyvinvointilain mukainen, avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittaminen.

6.13 Eläintarhat, pysyvät eläinnäyttelyt, sirkukset ja kiertävät eläinnäyttelyt

Eläimiä saa pitää näytteillä eläintarhassa, pysyvässä ja kiertävässä eläinnäyttelyssä sekä käyttää sirkuksessa ainoastaan aluehallintoviraston luvalla. Eläinten hyvinvointilaissa on säädetty tarkemmin luvan hakemisesta, luvan myöntämisestä sekä peruuttamisesta. Luvan myöntämisen jälkeen aluehallintovirasto tallentaa eläintarhan, pysyvän eläinnäyttelyn, sirkuksen tai kiertävän eläinnäyttelyn toimintapaikan ja tiedot toiminnasta Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Jos toimintapaikan tai toiminnan tietoihin tulee muutoksia tai toiminta lopetetaan, tulee niistä ilmoittaa aluehallintovirastoon. Vain aluehallintoviraston viranomainen muokata eläintarhan, pysyvän eläinnäyttelyn, sirkuksen tai kiertävän eläinnäyttelyn pitopaikan ja eläintenpitoilmoitusten tietoja Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä.

Lisätietoa luvanvaraisesta eläintenpidosta eläintarhassa, pysyvässä ja kiertävässä eläinnäyttelyssä sekä sirkuksessa.

7 Haaskaruokintapaikat

Haaskanpito on toimintaa, jossa luonnonvaraisia eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle, kun tarkoituksena on eläinten valokuvaus tai katselu taikka pienpetojen metsästys. Haaskaa voidaan pitää myös yksinomaan eläinten ruokintatarkoituksessa, esimerkiksi uhanalaisten petolintujen kohdalla.

Toimijoiden, jotka käyttävät eläimistä saatavia sivutuotteita luonnonvaraisten eläinten ruokintaan, tulee rekisteröidä haaskaruokintapaikkansa ennen haaskatoiminnan aloittamista. Voit ilmoittaa haaskaruokintapaikat Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointisovelluksessa tai toimittamalla haaskaruokintapaikan rekisteröintilomakkeen haaskaruokintapaikan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille.

Lisäksi haaskaruokintapaikan pitäjän on ilmoitettava kolme kertaa vuodessa haaskaruokintapaikalle toimitettujen sivutuotteiden määrä, eläinlaji ja sivutuoteluokka. Tee ilmoitus sille kunnaneläinlääkärille, jonka toimialueelta sivutuotteet ovat peräisin.

Haaskanpitäjiä voivat olla toimijat, jotka käyttävät haaska-aineksena omia kuolleita tuotantoeläimiään tai toimijat, jotka hankkivat haaska-aineksen maatiloilta tai elintarvikealan laitoksista. Vastuu haaskakäyttöön päätyvistä sivutuotteista ja niiden laadusta on sivutuotteen tuottajalla ja käyttäjällä. He vastaavat siitä, ettei luonnonvarasten eläinten ravinnoksi päädy ainesta, joka aiheuttaa vaaran eläinten tai ihmisten terveydelle. Haaskanpitoon on myös saatava lupa maanomistajalta.

Lue lisätietoa haaskakäytöstä.

Lomake sivutuotteiden määrän ilmoittamista varten (doc)

7.1 Haaskaruokintapaikkarekisteri

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin haaskapaikka-osiossa voit ilmoittaa, muokata ja tarkastella haaskaruokintapaikkojasi.

7.2 Haaskaruokintapaikan ilmoittaja

Haaskaruokintapaikan voi ilmoittaa henkilötunnuksella tai yritystunnuksella, mutta ei tilatunnuksella.

• Jos haluat rekisteröidä haaskaruokintapaikan henkilötunnukselle: Luonnollisena henkilönä voit rekisteröidä haaskaruokintapaikan henkilötunnuksellesi. Kirjaudu sisään Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin henkilökohtaisella Suomi.fi -tunnistautumisella. Etusivulla lukee nimesi ja sen alapuolelta löytyy kohta, jossa voit ilmoittaa haaskaruokintapaikasta henkilötunnuksellasi.
• Jos haluat rekisteröidä haaskaruokintapaikan yritystunnukselle: Yritystunnus on käytössä yrityksillä tai yhteisöillä. Valitse aluksi kirjaudu yrityksen puolesta Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterisovelluksessa. Kirjaudu seuraavaksi sisään henkilökohtaisella Suomi.fi -tunnistautumisella. Seuraavaksi etsi yritys, jolle haluat haaskaruokintapaikan rekisteröidä. Henkilötunnuksesi tulee yhdistää kyseiseen yritystunnukseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmässä etukäteen.
• Vaikka henkilötunnuksesi olisi yhdistetty tilatunnukseen, voit ilmoittaa haaskaruokintapaikkoja henkilötunnuksellasi ilman, että se linkittyy maatilaan.

7.3 Haaskaruokintapaikkailmoitus

Kun perustat uuden haaskaruokintapaikan, tulee siitä tehdä haaskaruokintapaikkailmoitus. Haaskaruokintapaikasta tulee ilmoittaa ainakin seuraavat tiedot rekisteriin: haaskaruokintapaikan sijainti, haaskaruokintatoiminnan aloittamisajankohta, eläimistä peräisin olevan sivutuotteen laji tai laatu, sivutuotteen keräyspaikka, oleelliset muutokset toiminnassa sekä toiminnan lopettaminen. Jos jo olemassa olevaan haaskaruokintapaikkaan tulee muutoksia, muuta ne kyseiseen haaskaruokintapaikkailmoitukseen. Toiminnan muutoksista tai lopettamisesta tulee ilmoittaa 30 vuorokauden kuluessa.

Kun ilmoitus on tallennettu, voit tulostaa haaskaruokintapaikan rekisteröintitositteen, josta ilmenevät alla ilmoitetut tiedot sekä haaskaruokintapaikalle luotu yksilöllinen rekisteröintitunnus eli toimintapaikkatunnus.

7.4 Haaskaruokintapaikan nimi

Voit antaa haaskaruokintapaikalle halutessasi nimen. Nimi helpottaa haaskaruokintapaikkojen tunnistamista varsinkin, jos niitä on useampia. Kun haaskaruokintapaikka on tallennettu, muodostaa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri haaskaruokintapaikalle yksilöllisen toimintapaikkatunnuksen, joka on FI-alkuinen ja sisältää 12 numeroa (esimerkiksi FI012345678910).

7.5 Käyttötarkoitus

Ilmoita käyttötarkoitus, eli mitä varten kyseistä haaskaruokintapaikkaa pidetään.

• Pienpetojen metsästys: Pienpedoilla tarkoitetaan piisamia, oravaa, villisikaa, kettua, supikoiraa, minkkiä, näätää, kärppää, hilleriä ja mäyrää sekä rauhoittamattomista linnuista korppia (poronhoitoalueella), varista, harakkaa, naakkaa, harmaalokkia ja merilokkia.
• Suurpetojen luontokuvaus tai katselutoiminta: Suurpedoilla tarkoitetaan sutta, ilvestä, ahmaa ja karhua.
• Muiden eläinten luontokuvaus tai katselutoiminta: Pienpetojen ja muiden kuin suurpetoeläinten luontokuvaus- ja katselutoiminta.

7.6 Keräyspaikka

Keräyspaikka-kohdassa sinun tulee tarkentaa, mistä haaskaruokintatoiminnassa käytettävä sivutuote on peräisin.

• Maatila: Maatila, josta saadaan kuolleiden sikojen, porojen, hevosten, siipikarjan tai alle 12 kuukauden ikäisten nautojen, lampaiden ja vuohien raatoja
• Kala-alan laitos: Kalankasvattamo tai käsittelylaitos, josta saadaan kasvatettua kalaa tai kalatuotteiden käsittelystä syntyneitä sivutuotteita
• Liha-alan laitos: Teurastamo tai käsittelylaitos, josta saadaan sioista, poroista, hevosista, siipikarjasta tai yli 12 kk ikäisistä märehtijöistä peräisin olevia luokan 2 ja 3 teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita
• Muu: Muu paikka, josta saadaan lainsäädännönmukaisia sivutuotteita, esimerkiksi metsästysseura, josta saadaan hirvien ja muiden luonnonvaraisten eläinten raatoja ja teurassivutuotteita

Keräyspaikka-kenttään sinun tulee kirjata keräyspaikan nimi, pitopaikkatunnus, tilatunnus tai muu tunniste, josta keräyspaikan voi tunnistaa.

7.7 Ruokintaan käytettävä sivutuote

Sivutuotteesta sinun tulee tarkentaa, onko kyseessä kokonainen eläimen raato vai elintarvikealan laitoksesta syntyvä sivutuote. Tarkenna lisäksi mistä eläinlajista se on peräisin.

Muu eläin, mikä-osioon kirjataan eläinlaji, jos sitä ei löydy listalta. Tarkenna myös, onko sivutuote kokonainen eläimen raato vai elintarvikealan laitoksesta syntyvä sivutuote. Esimerkiksi tällöin voit kirjata onko hirven metsästyksestä saatu haaska-aines kokonainen eläimen raato tai hirven teurassivutuote.

7.8 Haaskaruokintapaikan sijainti

Haaskaruokintapaikan sijaintia ilmoittaessasi aloita valitsemalla haaskaruokintapaikan sijaintikunta ja osoite. Jos haaskaruokintapaikalle ei ole tarkkaa osoitetta, voit asiointisovelluksessa merkitä sijainnin kartalle. Tällöin asiointisovellus ehdottaa koordinaatteja tai osoitetta pitopaikalle. Haaskaruokintapaikka voi sijaita vain Suomen rajojen sisäpuolella.

Jos haaskaruokintapaikan sijainti muuttuu, ota yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen tai kunnaneläinlääkäriin. Et voi itse muuttaa haaskaruokintapaikan sijaintia.

7.9 Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilönä toimii luonnollinen henkilö, johon viranomaiset voivat tarvittaessa olla yhteydessä, kun asia koskee kyseistä haaskaruokintapaikkaa.

7.10 Haaskaruokintapaikan aktivointi ja lopetus

Aktiivinen haaskaruokintapaikka eli voimassa oleva haaskaruokintapaikka: Kun teet haaskaruokintapaikkailmoituksen, haaskaruokintapaikka aktivoituu.

Lopetettu haaskaruokintapaikka: Kun lopetat haaskaruokintapaikan, kyseinen haaskaruokintapaikka ei ole enää aktivoitavissa eli se on lopullisesti poistettu käytöstä. Tällöin haaskaruokinapaikkaan liitetty toimintapaikan 12 numeroa pitkä FI-alkuinen toimintapaikkatunnuskaan ei ole enää käytettävissä.

Voit lopettaa haaskaruokintapaikan asiointisovelluksessa muokkaamalla haaskaruokintapaikan tietoja ja lopettamalla haaskaruokintapaikan. Uuden haaskaruokintapaikan voi perustaa samoille osoite- tai koordinaattitiedoille, josta vanha haaskaruokintapaikka on lopetettu.

8 Kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite

Pitopaikasta vastuussa olevalla toimijalla on pitopaikan tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Velvoite koskee kaikkia eläinlajeja, joiden pitopaikat on rekisteröitävä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Pidä pitopaikkakohtaista kirjanpitoa jokaisen rekisteröidyn pitopaikan osalta. Kirjanpidosta tulee ilmetä muun muassa pitopaikassa olevat eläinten lajit, eläinluokat, eläinten lukumäärät ja soveltuvissa tapauksissa eläinten yksilölliset tunnistetiedot. Pidä kirjaa myös kuolleista ja lopetetuista eläimistä sekä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Kirjanpidossa tulee säilyttää myös sellaiset asiakirjat (kuten tunnistusasiakirjat, siirtoasiakirjat tai eläinterveystodistukset), joiden on oltava eläinten mukana niiden saapuessa pitopaikkaan tai lähtiessä pitopaikasta.

Näiden lisäksi on eläinlajikohtaisia kirjaamis- ja säilyttämisvaatimuksia, joista löydät lisätietoa Ruokaviraston nettisivuilta eläinlajikohtaisesti.

Nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten pitopaikan kirjanpitoa ylläpidetään eläinrekisteri-ilmoituksilla (nauta-, lammas-, vuohi- ja sikarekisteri). Vaaditut tiedot tulee ilmoittaa rekisteri-ilmoituksille säädetyssä määräajoissa. Ne vaaditut tiedot, joita ei ole mahdollista ilmoittaa eläinrekistereihin, tulee kirjata pitopaikkakohtaiseen kirjanpitoon.

Kirjaa tiedot viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon on viimeksi kirjattu eläintä koskeva merkintä tai kun kirjanpitoon on liitetty asiakirja. Voit pitää kirjanpitoa paperilla tai sähköisesti. Kirjanpito on esitettävä pyynnöstä viranomaisille.

Eläinten hyvinvointilain mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa koskee myös eläinten hyvinvointilain mukainen velvoite pitää ajan tasalla olevaa luetteloa toiminnan kohteena olevista eläinlajeista ja eläimistä.

9 Muutokset pitopaikoissa, eläintenpidossa ja toimijassa

9.1 Pitopaikka

Pitopaikan haltija vaihtuu

Jos pitopaikan haltija vaihtuu toimijasta toiseen tai pitopaikan haltijuus muutetaan esimerkiksi asiakastunnukselta tilatunnukselle, tulee pitopaikan haltija muuttaa rekisteriin. Ota yhteyttä haltijan muutoksista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen, sillä vain viranomainen voi tehdä kyseisen muutoksen rekisteriin.

 Pitopaikka on lopetettu ja pitopaikkaan tulee eläintenpitoa

Jos pitopaikka on jo lopetettu rekisteristä, ei sitä eikä sen pitopaikkatunnusta voi ottaa enää käyttöön. Perusta tällöin uusi pitopaikka samaan sijaintiin.

9.2 Eläintenpito

Eläintenpitoon tulee muutoksia

Tee tarvittavat muutokset eläintenpitoilmoitukseen sekä ilmoita eläintenpidon tauosta tai lopettamisesta 30 päivän kuluessa tapahtumasta Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Muokkaa eläintenpitoilmoitusta, jos eläinmäärä, toimintamuoto tai pitopaikka muuttuvat.

Eläinlaji muuttuu pitopaikassa

Tee halutun eläinlajin eläintenpitoilmoitus pitopaikkaan. Jos jonkin toisen eläinlajin pito pitopaikassa loppuu, merkitse kyseisen eläinlajin eläintenpito loppuneeksi.

Eläinmäärä muuttuu pitopaikassa

Jos eläinten määrä muuttuu merkittävästi, muokkaa eläintenpitoilmoituksen eläinmäärää Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä.

Eläimiä ostetaan tai myydään toiselle toimijalle

Ostaja: Ostajan tulee tehdä uudesta eläinlajista eläintenpitoilmoitus pitopaikkaansa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä. Ostaja kirjaa pitopaikkansa kirjanpitoon myyjän pitopaikkatunnuksen ja eläinten siirron päivämäärän. Nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläinten ostaja puolestaan tekee tarvittavat saapumis- ja siirtoilmoitukset erillisiin eläinrekistereihin rekisteri-ilmoituksille säädetyissä määräajoissa.

Myyjä: Myyjän tulee muokata myymänsä eläinlajin eläintenpitoilmoitusta, jos eläinmäärä muuttuu merkittävästi tai eläinlajin pito loppuu. Myyjä kirjaa pitopaikkansa kirjanpitoon ostajan pitopaikkatunnuksen ja eläinten siirron päivämäärän. Nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläinten myyjä puolestaan tekee tarvittavat poisto- ja siirtoilmoitukset erillisiin eläinrekistereihin rekisteri-ilmoituksille säädetyissä määräajoissa. 

9.3 Toimija

Asiakastunnus halutaan muuttaa tilatunnukseksi

Ota muutoksesta yhteyttä oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen perustaa tilatunnukselle uuden eläintenpitoilmoituksen ja lopettaa asiakastunnuksen eläintenpitoilmoituksen. Maaseutuelinkeinoviranomainen siirtää myös pitopaikan asiakastunnukselta tilatunnukselle. Toimijana vastaat itse eläinten siirtämisestä erillisessä eläinrekisterissä (nauta-, sika-, lammas- tai vuohirekisteri) asiakastunnukselta tilatunnukselle, sillä asiakastunnuksen eläintenpitoilmoitusta ei voi lopettaa, ennen kuin eläimet on siirretty tilatunnukselle eläinrekistereissä. Toimi samoin, jos toiminta vaihtuu tilatunnukselta asiakastunnukselle.

Tilatunnuksen eläintenpitäjä vaihtuu

Tilatunnuksen osallisista valitaan toinen henkilö tilatunnuksen eläintenpitäjäksi. Voit tehdä muutoksen itse Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointisovelluksessa, vaihtamalla Maatilat-välilehdellä olevan eläintenpitäjän. Muutoksen voi tehdä myös oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Uudeksi eläintenpitäjäksi valittava henkilö tulee liittää maatilan tilatunnuksen osalliseksi ennen kuin muutoksen voi tehdä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Toimijan kuolema

Jos toimija kuolee ja pitopaikassa on edelleen eläintenpitoa tai eläintenpitotoiminta muuttuu tai lopetetaan, tulee kuolinpesän olla yhteydessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen, jotta muutokset voidaan tehdä rekisteriin. Jos pitopaikassa on nauta-, sika-, lammas- tai vuohieläimiä, tulee niiden rekisteritiedot päivittää ajan tasalle nauta-, sika-, lammas- ja vuohirekistereihin, jos eläintenpitotoiminta päättyy.

Sukupolvenvaihdos

Sukupolvenvaihdoksissa pitopaikan ja eläinten haltijuus muuttuvat. Ota tällöin yhteyttä kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiseen, jotta muutokset voidaan tehdä rekisteriin.