Lampaiden hyvinvoinnin ja ehdollisuuden otantavalvonta

Tässä ohjeessa tarkoitetaan:

1) karitsalla alle kuuden kuukauden ikäistä lammasta;

2) uuhella synnyttänyttä naaraspuolista lammasta.

1 Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1. Pitopaikan rakennukset, rakenteet laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja, jollei se ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka. Rakolattian, ritilälattian tai reijitetyn lattian on oltava sellainen, että lampaiden sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. Rakolattian palkkien leveyden on oltava vähintään 80 mm ja raon leveyden enintään 25 mm. EHL 34 §, 36 §; Vna 587/2010 3 §, 5§; 98/58/EY liite kohta 8.

1.2. Materiaalit, joiden kanssa lampaat pääsevät kosketuksiin (mm. rakenteet, karsinat ja laitteet), ovat puhdistettavissa ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. EHL 33 §; Vna 587/2010 3 §. 98/58/EY liite kohta 8.

1.3. * Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu. Eläinten pitopaikan lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. EHL 36 §; Vna 587/2010, 5 §.

1.4. * Karitsointikarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. EHL 34 §; Vna 587/2010 5 §.

* Eläinsuojassa olevat lampaat on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista. Eläinten hoitajan on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. EHL 31 §; Vna 3 § 

• • Häiriötilanteilla tarkoitetaan myös esimerkiksi vedenjakelun häiriöitä, poikkeuksellisia sääolosuhteita ja tietoliikennekatkoksia.
  • Toimijan tulee etukäteen suunnitella, miten eläinten ruokinta, juotto ja muu välttämätön hoito voidaan toteuttaa poikkeavissa olosuhteissa.

2 Tilavaatimukset

2.1. Lampaiden tulee voida seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä liikkua. Lampaiden käytettävissä on asianmukainen makuupaikka. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon.

Lampaita ryhmässä pidettäessä pitopaikan lattiapinta-alan, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on oltava lammasta kohden vähintään:

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, uuhella karitsoineen on oltava pinta-alaa vähintään 2 m². Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava kooltaan vähintään 1,4 m² ja muodoltaan sellainen, että lammas pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. Yksinomaan karitsoille tarkoitetun ruokintapaikan (karitsakamari) pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 m².  EHL 33 § Vna 587/2010 4 §, 98/58/EY liite kohta 7

• • Ruokaviraston näkemyksen mukaan uuhelle ja karitsoille tulee olla yhteistä tilaa vähintään 2m². Jos karitsoilla on käytössä ns. karitsakammari, tulee siellä olla tilaa lisäksi vähintään 0.2 m²/karitsa. Eli karitsakammarin pinta-alaa ei vähennetä tuosta yhteisestä tilasta.
  • Uuhen ja karitsan yhteisen tilan (2 m²) vaatimus koskee uuhea ja karitsoita myös ryhmäkarsinaan siirtämisen jälkeen. 98/58/EY

2.2. Ulkotarhalle ja ulkona pidettävien eläinten pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät.

Pitopaikka on lampaille turvallinen. Ulkotarhan maapohjan sekä ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava lampaille turvallisia ja sellaisia, etteivät lampaat tarpeettomasti likaannu. EHL 33 §, 34 §; Vna 587/2010 8 § 98/58/EY liite kohta 12

Ulkotarhan ja laitumen aidat ovat lampaille sopivasta materiaalista, turvallisia sekä hyvässä kunnossa. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään lampaiden vahingoittuminen ja karkaaminen. Aitojen on oltava lampaille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoaitaa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu lampaille tarpeetonta kärsimystä.  EHL 34 §; Vna 587/2010 8 § 98/58/EY liite kohta 12

Lampailla on ulkotarhassa ja laitumella riittävä säänsuoja epäsuotuisia sääoloja vastaan. EHL 33 §, 35 §; 98/58/EY liite kohta 12.

• • Sopivana säänsuojana kesälaitumella voidaan pitää esimerkiksi kolmiseinäistä rakennusta tai katosta. Myös luonnonympäristö kuten riittävän tiheä puusto tai maasto voi antaa joissakin tapauksissa riittävän suojan.
  • Mikäli eläimet voidaan siirtää tarvittaessa esimerkiksi lampolaan, ei erillistä säänsuojaa vaadita.
  • Säänsuojan riittävyyttä ja asianmukaisuutta arvioitaessa tulee huomioida esimerkiksi sääolosuhteet sekä eläimen ikä ja fysiologinen tila, kuten tiineys ja poikimisten ajoittuminen, jotka vaikuttavat eläimen suojan tarpeeseen.

2.3. Lampaita ei sidota tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla. EHL 13 §

2.3.1. * Lammasta ei saa pitää kytkettynä muutoin kuin lyhytaikaisesti eläimen ruokkimisen, lypsyn tai muun hoitamisen ajan. Lammasta ei saa tehdä liikkumattomaksi sähkön avulla. EHL 13 §; Vna 587/2010 10 §, 11 §

2.4. * Lampaiden käytettävissä on puhdas ja kuiva makuupaikka. Karitsointikarsinan ja kiinteäpohjaisen karitsojen pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu. EHL 33 §; Vna 587/2010 11 §

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Lämpötilan on oltava lampaille sopiva. EHL 35 §; Vna 587/2010 7 §, 98/58/EY liite kohta 10

3.2. Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva lampaiden fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. EHL 35 §, 98/58/EY liite kohta 3 ja 11

• • Eläintä tarkastettaessa/hoidettaessa valonlähde voi olla kiinteä tai valovoimaltaan riittävä siirrettävä valaisin 

3.3. Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. EHL35 §; Vna 587/2010 7 §, 98/58/EY liite kohta 10

• • Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena voidaan käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita

3.4. Jos lampaiden terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. EHL 35 §; 98/58/EY liite kohta 13

• Tarkemmin kts. nauta 3.4.

3.5. * Lampaat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. EHL 35 §; Vna 587/2010 7 §

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1 Eläimen pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 §; 98/58/EY liite kohta 1

• • ”Pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot).
  • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä.
  • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisten hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2. Lampaat on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Lampaiden terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota uuhien tiineyden loppuvaiheessa, karitsoinnin aikana, keritsemisen jälkeen tai kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Yksilöllinen tarkastus on suoritettava niille lampaille, joille se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. EHL 22 §; Vna 587/2010 9 §, 98/58/EY liite kohta 2

• • Päivittäinen tarkastusvelvollisuus koskee ihmisen välittömässä valvonnassa ja tavoitettavissa olevia eläimiä. Pidettäessä lampaita esimerkiksi saarilaitumilla tai muilla laajahkoilla alueilla tulisi niiden tarkastustiheyttä arvioitaessa huomioida eläinten fysiologinen tila sekä olosuhteet laitumilla kuten esimerkiksi alueen turvallisuus ja se, miten eläinten juotto on järjestetty. Tällaiset alueet tulisi kuitenkin tarkastaa useamman kerran viikossa tapauskohtaista harkintaa käyttäen, jotta voitaisiin varmistaa, että eläin esimerkiksi sairastuessaan saisi asianmukaista hoitoa mahdollisimman pian.

4.3. Lampaiden hoitoa ja tarkastamista varten on tilat ja välineet.

Eläinten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. EHL 38 §.

• • Yksilöllinen tarkastaminen ja käsittely ryhmässä pidettävien eläinten osalta edellyttää usein eläimen erilleen ottamista ja sen liikkumisen rajoittamista tarkastuksen ajaksi. Esimerkiksi laitumella pidettävien lampaiden yksilöllinen tarkastaminen edellyttää yleensä eläinten tai eläimen siirtoa pienempään aitaukseen tai karsinaan.

4.4. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Hoidossa olevan eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista, tarvittaessa eläinlääketieteellistä hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon. Tilasta tulisi olla, mikäli mahdollista, näköyhteys muihin lampaisiin. Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. EHL 6 §, 23 §; Vna 587/2010 3 §. 98/58/EY liite kohta 4.

• • Tällöin tilan on oltava asianmukainen ja esimerkiksi eläimen sairaudesta tai vahingoittumisesta aiheutunut lisääntynyt lämmön- tai makuualustan pehmentämisen tarve tulee huomioida.

 Leikkaus tai muu kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpide saadaan tehdä eläimelle vain, jos se on eläimen hyvinvoinnin kannalta perusteltua. Tällöin on käytettävä kivunlievitystä, jollei kipu ole lievää ja hetkellistä tai jos toimenpide ei siedä viivytystä. (EHL 15, 16 §)

• • Lampaan sarven tai sarvenaiheen poisto on sallittua vain, jos se on tarpeen kyseisen eläinyksilön hyvinvoinnin vuoksi

4.5. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §; 98/58/EY liite kohdat 5 ja 6

• • Kirjanpidoksi käy esim. eläintunnistuslain mukainen luettelo. Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

4.6. *⁾ Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §;

• • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
  • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkityksen antopäivämäärä sekä lääkkeen nimi ja määrä.
  • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
  • *)Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikkeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä.
  • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.7. * Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. EHL 6 §, 20 §;

• • Arvioitaessa lampaita niiden puhtauden perusteella eläimet voidaan luokitella neljään luokkaan: puhdas, hieman likainen, likainen tai erittäin likainen (à Liite M).
  • Lampolan lampaiden puhtautta arvioitaessa tulee huomioida kokonaisuus ja käyttää tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi muutamaa yksittäistä likaista eläintä keskikokoisessa muuten puhtaassa lampolassa voidaan pitää hyväksyttävänä, mutta tarvittaessa arvioinnin perusteella voidaan antaa eläinten hyvinvointilain mukaisia neuvoja. Tarvittaessa yksittäisen erittäin likaisen eläimen osalta ryhdytään eläinten hyvinvointilain mukaisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan useampi erittäin likainen eläin lampolassa edellyttää eläinten hyvinvointilulain mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.  
  • Tarkastajan olisi hyvä valokuvata likaiseksi tai erittäin likaiseksi arvioidut eläimet. Lisäksi tarkastajan tulisi kirjata, kuinka montaa eläintä likaisuus koski sekä mihin likaisuusluokkaan ne kuuluvat.

4.8. * Lampaiden sorkat on tarkastettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa. EHL 20 §; Vna 587/2010 9 §

4.9. * Sellaiset uuhet, joita lypsetään, on maidontuotannon mukaan lypsettävä riittävän usein. EHL 6 §; Vna 587/2010 14 §

4.10 * Vastasyntynyt karitsa ja uuhi on pidettävä yhdessä vähintään 24 tunnin ajan synnytyksestä, ellei eläinten erottamiseen toisistaan ole erityistä syytä. Vastasyntyneitä karitsoja on valvottava uuhen ja karitsan välisen sidoksen muodostumisen varmistamiseksi. EHL 6§, 20 §; Vna 587/2010 13 §

• •  Poikkeustilanteissa, jos karitsan ternimaidon saantia ei voida varmistaa, karitsan ja uuhen voisi erottaa aiemmin ja antaa ternimaito tuttijuotolla.

4.11. * Tarvittaessa on karitsojen tarvitseman lisälämmön saannin turvaamiseksi oltava käytettävissä lämmitin. EHL 35 §; Vna 587/2010 13 §

4.12. * Lammas on kerittävä vähintään kerran vuodessa. Keritsemisen suorittavalla henkilöllä on oltava riittävät tiedot keritsemistekniikasta ja riittävä taito keritsemisen suorittamiseksi. Keritseminen on suoritettava varovasti ja huolella. Keritsemisen yhteydessä mahdollisesti syntyneet haavat on hoidettava välittömästi. Vastakerittyä lammasta ei saa pitää ulkona, jos se voi joutua siellä alttiiksi epäsuotuisille sääoloille. Keritsemiseen käytettävät välineet on pidettävä puhtaina ja toimintakuntoisina, ja niiden on oltava sopivia huomioon ottaen lampaiden koko ja ikä. EHL 12 §; Vna 587/2010 15 §

4.13 * Lammasryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiä laumaan on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin. EHL 20 §; Vna 587/2010 9 §

4.14 * Jos lammasta on pideltävä paikoillaan, se on painettava istuma-asentoon tai kyljelleen makuulle. Eläintä ei saa laittaa selälleen makuulle. Lampaiden paimentamiseen käytettävän koiran on oltava paimentamiseen asianmukaisesti koulutettu. EHL 6§, 12 §; Vna 587/2010 10 §

4.15.* Eläimen lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaava henkilö. Lammas saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. EHL 64 §; (EY) N:o 1099/2009 liite I

• • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.

4.16. * Eläimen haltijan hallussa olevan lampaan saa keinosiementää eläimen haltija, tämän palveluksessa oleva ja maatalouslomittaja, jos siementäjä on suorittanut kyseisen eläinlajin keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon osan. EHL 15 §, 1165/2023 9 §

• • Keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinnon osa sisältyy esimerkiksi maatalousalan ammattitutkinnon (tuotantoeläinten hoitamisen osaamisala)
  • Tarkastuksella on voitava osoittaa todistus hyväksytysti suoritetusta tutkinnon osasta.

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Virtsa ja ulosteet eivät saa päästä likaamaan rehua. Lampaille annettavan rehun tulee täyttää lampaan ravitsemukselliset tarpeet. Heinä- ja muut ruokintatelineet ja ruokintahäkit on rakennettava ja asennettava siten, että ne ovat kaikkien lampaiden ulottuvilla. EHL 2§ §; Vna 587/2010 6 §, 12 §, 98/58/EY liite kohta 14 ja 15

• • Riittävän rehun saannin arvioimisessa voidaan käyttää kuntoluokitusta.
  • Pikantissa on ohjeistusta kuntoluokituksen suorittamiseen
  • Tarpeen vaatiessa voidaan käyttää ulkopuolista arvioijaa, esimerkiksi ProAgrian neuvojia kuntoluokittamaan eläimet.
  • Myös teurastamolta tai lammasrekisteristä saadut ruhopainot ovat käyttökelpoisia arvioinnissa.

Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Ryhmässä pidettävien lampaiden ruokintalaitteen reunan pituuden tulee olla taulukon 1 mukainen.

EHL 21 §; Vna 587/2010 (muut. 832/2020) 12 § ja liite 2,98/58/EY liite kohta 15 ja 17

Lampolan ruokintalaitteen reunan pituuden vähimmäisvaatimus eläintä kohti:

5.2. Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. EHL 21 §; Vna 587/2010 (muut. 832/2020) 12 §; 98/58/EY liite kohta 15 ja 17.

5.3. Pysyvissä pitopaikoissa lampaiden saatavilla on oltava jatkuvasti saatavilla juomavettä. Vettä ei kuitenkaan edellytetä vastasyntyneelle lampaalle tai eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava. Tilapäisissä pitopaikoissa lampaiden saatavilla on oltava riittävästi vettä. Lampaiden pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 30 lampaan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat on sijoitettava lampaiden pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien lampaiden ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. Virtsa ja ulosteet eivät saa päästä likaamaan juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään. EHL 21 §; Vna 587/2010 (muut. 832/2020) 6 §, 12 §, 98/58/EY liite kohta 16 ja 17.

• • Jatkuvan sulan veden vaatimuksesta voitaisiin poiketa poikkeuksellisen vaikeiden sääolosuhteiden vallitessa. → Jatkuvan vedensaannin poikkeustilanteiden osalta kts. nauta 5.2
  • Veden saannin riittävyyden arvioinnissa lampailla voidaan katsoa, että juoma-allas vastaa useampaa juomapaikkaa. Käytettäessä usealle eläimelle tarkoitettua juomavesiallasta, altaan reunan riittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti ja varmistaen, että eläimet saavat riittävästi vettä. Tällöin arvioidaan, kuinka monta juomapaikkaa altaassa on eli kuinka monta lammasta mahtuu juomaan yhtä aikaa. Arvioitaessa juomavesialtaan reunan riittävyyttä apuna voisi käyttää esimerkiksi tuettavaa lammas- ja vuohitalousrakentamista koskevassa MMM:n asetuksessa esitettyä minimivaatimusta 12 cm/ 30 lammasta.
  • Vastasyntyneenä pidettäisiin enintään viikon ikäistä karitsaa

5.4. Mikäli lampaiden ruokinta ja juotto tapahtuu pääasiassa koneellisesti, laitteiston toimivuus tarkastetaan päivittäin Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juomalaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä. EHL 22 §, 36 §; 98/58/EY liite kohta 13

• • Laitteiden tarkastamisesta ei edellytetä kirjanpitoa
  • Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.5. * Juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. EHL 21 §, 36 §; Vna 592/2010 12 §

5.6. * Käytettäessä automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, lampaat on totutettava niiden käyttämiseen. Vna 587/2010 6 §.

Lampaiden puhtauden arviointi

Pinnallista likaa polvien/kinnerten alapuolella ei oteta mukaan arviointiin. Lian pinnallisuuden ja ihoreaktioiden arvioimiseksi tulee lampaan villaa avata (kts. kuva 2).

kuva 2.