Ohjeistus maksuajoista

27.9.2021

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maksujen viivästymisen katsotaan heikentävän tavarantoimittajan taloudellista elinkelpoisuutta. Siksi EU:n hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä annetussa direktiivissä kielletään liian pitkiksi katsotut maksuajat. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön muuttamalla elintarvikemarkkinalakia.

Lain muutos tulee voimaan 1.11.2021, ja maksuaikoja koskevaa säännöstä on sovellettava uusien toimitussopimusten kohdalla 1.11.2021 alkaen. Ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehdyt sopimukset on muutettava lain mukaisiksi 1.5.2022 mennessä.

Tähän ohjeistukseen on koottu opastusta enimmäismaksuaikoja koskevan sääntelyn noudattamisen tueksi.

Milloin maksuaika alkaa?

Elintarvikemarkkinalain 2 a §:n 1 ja 2 momentissa säädetään seuraavaa:

"Ostajan on maksettava maataloustuotteet ja elintarvikkeet 30 päivän kuluessa toimituspäivästä tai maksettavan määrän vahvistamisesta, jos tämä on toimituspäivää myöhemmin. Jos ostaja vahvistaa maksettavan määrän, maksuaika alkaa kuitenkin kulua toimituspäivästä.

Jos toimitussopimuksessa on sovittu säännöllistä toimituksista, ostajan on 1 momentista poiketen maksettava maataloustuotteet ja elintarvikkeet 30 päivän kuluessa sovitun toimituskauden päättymisestä tai toimituskaudelle maksettavan määrän vahvistamisesta, jos tämä on toimituskauden päättymistä myöhemmin. Jos sovittu toimituskausi on yhtä kuukautta pidempi, maksuaika alkaa kuitenkin kuukauden kuluttua toimituskauden alkamisesta. Jos ostaja vahvistaa maksettavan määrän, maksuaika alkaa kulua sovitun toimituskauden päättymisestä."

Maksuajan alkamisajankohta riippuu siitä, kuka vahvistaa maksettavan määrän.
Jos ostaja vahvistaa maksettavan määrän, maksuaika alkaa kulua toimituspäivästä.
Jos myyjä vahvistaa maksettavan määrän eli lähettää laskun, maksuaika alkaa kulua maksettavan määrän vahvistamisesta.

Maksettavan määrän vahvistamispäiväksi katsotaan joko laskun antamispäivä tai
päivä, jona ostaja on vastaanottanut laskun.

Pykälässä mainitut maksuajat (30/60 pv) ovat enimmäismaksuaikoja. Myös näitä lyhyemmät maksuajat ovat edelleen sallittuja.

Esimerkki 1

1. Myyjä toimittaa tuotteita ostajalle.
2. Ostaja punnitsee tuotteet ja maksaa myyjälle tilityksen punnitun määrän mukaan maksuajan puitteissa.
3. Ostaja määrittää maksettavan määrän punnituksella.
4. Maksuaika alkaa kulua toimituspäivästä.

Esimerkki 2

1. Myyjä toimittaa tuotteita ostajalle.
2. Myyjä lähettää ostajalle toimitetuista tuotteista laskun.
3. Myyjä määrittää maksettavan määrän laskussa.
4. Maksuaika alkaa kulua laskun lähettämisestä.

Voiko maksut jakaa eriin?

Elintarvikemarkkinavaltuutetun saamien tietojen mukaan joissakin tuotantosuunnissa myyntiin liittyvät maksut on ollut tapana jakaa eriin. Useat alan toimijat ovat tiedustelleet, onko tätä käytäntöä mahdollista jatkaa uusien säännösten voimaantultua.

Maksun jakamista eriin ei mainita elintarvikemarkkinalain säännöksessä tai sen taustalla olevassa direktiivissä. Maksu on siten kokonaisuudessaan maksettava säädetyn enimmäismaksuajan (30 tai 60 pv) kuluessa. Maksua ei saa jakaa keinotekoisesti moneen osaan pidemmän maksuajan saamista varten.

Maksun jakaminen eriin edellyttää, että tavarantoimittaja vahvistaa maksetun määrän. Tavarantoimittaja voi laskuttaa erissä, jos erillä on yhteys toimitusajankohtaan. Tavarantoimittajaa ei saa kuitenkaan painostaa lähettämään laskujaan myöhemmin.

Maksukäytäntöjä voi olla tarvetta muuttaa, jos maksuja tai tilityksiä on jaettu useampiin eriin ilman, että jakaminen perustuu toimitusajankohtaan. Sama koskee tilannetta, jossa ostaja vahvistaa maksettavan määrän ja tilittää maksut useassa erässä.

Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että maksu suoritetaan ajoissa toimitusajankohtaan nähden. Se, milloin maksu suoritetaan toimitusajankohtaan nähden ajoissa tai milloin maksu on keinotekoisesti jaettu moneen osaan, jää toimijan itsensä arvioitavaksi.

On tärkeää huomata, että kaikki maksut eivät välttämättä liity myyntiin. Maksuaikasäännökset eivät koske esimerkiksi osuuskuntien jäsenilleen maksamia bonuksia.

Esimerkki 3

1. Myyjä toimittaa tuotetta ensin varastoitavaksi ostajalle.
2. Myöhemmin myyjä ilmoittaa ostajalle varastosta jalostettavaksi otettavan määrän. Tämä katsotaan lain tarkoittamaksi maksettavan määrän vahvistamiseksi ja maksuajan alkamisajankohdaksi.

Myyjä vahvistaa maksettavan määrän, ja maksu suoritetaan ajoissa toimitusajankohtaan nähden, joten menettely on sallittu.

Esimerkki 4

1. Myyjä toimittaa tuotetta ostajalle useassa erässä muutaman kuukauden aikana syksyllä.
2. Ostaja vahvistaa toimitusmäärän pian toimituksen jälkeen.
3. Maksut tuotteista suoritetaan useassa erässä, joista viimeinen seuraavana kesänä.

Myyjä ei vahvista maksettavaa määrää, eivätkä kaikki maksuerät tapahdu ajoissa toimitusajankohtaan nähden, joten menettely ei ole sallittu.

Miten toimitusten säännöllisyys vaikuttaa maksuaikaan?

Elintarvikemarkkinalain 2 a §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:

"Jos toimitussopimuksessa on sovittu säännöllistä toimituksista, ostajan on 1 momentista poiketen maksettava maataloustuotteet ja elintarvikkeet 30 päivän kuluessa sovitun toimituskauden päättymisestä tai toimituskaudelle maksettavan määrän vahvistamisesta, jos tämä on toimituskauden päättymistä myöhemmin. Jos sovittu toimituskausi on yhtä kuukautta pidempi, maksuaika alkaa kuitenkin kuukauden kuluttua toimituskauden alkamisesta. Jos ostaja vahvistaa maksettavan määrän, maksuaika alkaa kulua sovitun toimituskauden päättymisestä."

Jos kyseessä on säännöllinen toimitus, maksuaika lasketaan toimituskauden päättymisestä tai toimituskaudelle maksettavan määrän vahvistamisesta. Jos sovittu toimituskausi on yhtä kuukautta pidempi, maksuaika alkaa kuitenkin kuukauden kuluttua toimituskauden alkamisesta.

Säännöllisellä toimituksella tarkoitetaan useita kertoja viikossa tai kuukaudessa tehtäviä toimituksia. Säännös mahdollistaa laskujen yhdistämisen toimituskauden ajalta, mikä keventää sopijaosapuolten hallinnollista taakkaa vähentämällä laskujen määrää.

Esimerkki 5

Jos kyseessä ei ole säännöllinen toimitus ja toimitus tapahtuu esimerkiksi 15.11., maksuaika on enintään 30/60 päivää toimituspäivästä (15.11.).

Esimerkki 6

Jos kyseessä on säännöllinen toimitus, toimituskauden sisällä on useita toimituksia, ja toimituskausi on enintään kuukauden pituinen, eli esimerkiksi 1.–30.11., maksuaika on kaikkien toimitusten osalta enintään 30/60 päivää toimituskauden päättymisestä (30.11).

Esimerkki 7

Jos kyseessä on säännöllinen toimitus, jossa on sovittu yli kuukauden toimituskaudesta (esimerkiksi viisi viikkoa, 1.11.–5.12.), maksuaika (enintään 30/60 pv) alkaa, kun toimituskauden alusta (1.11.) on kulunut kuukausi (1.12.). Siten myös viidennellä viikolla (esimerkiksi 5.12.) toimitettujen tuotteiden maksuaika alkaa 1.12. Tämä tarkoittaa, että viidennellä viikolla toimitettujen tuotteiden maksuaika jää säädettyä maksuaikaa (enintään 30/60 pv) lyhyemmäksi.

Voiko enimmäismaksuajoista sopia?

Elintarvikemarkkinalain 2 a §:n 3 momentissa säädetään seuraavaa:

"Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu maksuaika voi kuitenkin olla enintään 60 päivää, jos kyseessä ei ole pilaantuva tuote ja jos tästä on toimitussopimuksessa selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu."

Pilaantuvalla tuotteella tarkoitetaan elintarvikemarkkinalain 2 §:n 7 kohdan mukaan maataloustuotetta tai elintarviketta, josta voi tulla luonnostaan tai sen jalostusvaiheessa myytäväksi kelpaamaton 30 päivän kuluessa korjaamisesta, tuottamisesta tai jalostamisesta.

Tuotteen pilaantumisella ei tässä siten tarkoiteta esimerkiksi kuljetuksessa tai käsittelyssä tapahtuneista virheistä johtuvaa pilaantumista. Virhe voi johtua esimerkiksi väärästä lämpötilasta tai tuotteen kolhiintumisesta.

30 päivää pidempi, mutta enintään 60 päivän maksuaika on mahdollinen, jos
tuote ei ole pilaantuva ja pidemmästä maksuajasta on sovittu selkeästi ja yksiselitteisesti toimitussopimuksessa.

Maksuaikasääntelyn voimaantulo voi siten johtaa siihen, että tällä hetkellä mahdollisesti käytössä olevia yli 30 päivän maksuaikoja tulee lyhentää, mikäli kyseessä on pilaantuva tuote.

Miten arvonjakamislausekkeet vaikuttavat maksuaikaan?

Elintarvikemarkkinalain 2 a §:n 4 momentissa säädetään seuraavaa:

"Tällä pykälällä ei 1–3 momentissa säädettyjä maksuaikoja lukuun ottamatta rajoiteta muualla laissa säädettyjen maksuviivästyksen seuraamusten ja velkojan käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen tai markkinajärjestelyasetuksen 172 a artiklassa tarkoitettujen arvonjakamislausekkeiden soveltamista. Jos sopimusosapuolet eivät ole sopineet saatavan eräpäivästä tai jos sopimuksen mukainen maksuaika on 1–3 momentissa säädettyä pitempi, saatavan katsotaan kuitenkin erääntyneen tässä pykälässä säädetyn enimmäismaksuajan päätyttyä."

EU:n markkinajärjestelyasetuksen (N:o 1308/2013) mukaan viljelijät ja tuotteiden ostajat voivat sopia arvon jakamista koskevista lausekkeista. Näillä määritellään maksut, jotka riippuvat kyseessä olevien tuotteiden markkinahintojen muutoksesta tai muista muutoksista markkinatilanteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi markkinabonukset tai -tappiot. Lisäksi on hyvä huomata, että arvonjakamislausekkeiden perusteella maksettavat maksut ovat vähäisiä suhteessa varsinaisiin tuotteiden myyntiin perustuviin maksuihin.

Arvonjakamislausekkeiden käyttäminen ei poista velvollisuutta noudattaa laissa säädettyjä maksuaikoja varsinaisista tuotteiden myynnistä saatavista maksuista.
Arvonjakamislausekkeiden perusteella määräytyvissä maksuissa ei ole kyse tuotteiden maksamisesta.

Onko vaatimukseen enimmäismaksuajasta olemassa poikkeuksia?

Elintarvikemarkkinalain 2 a §:n 4 momentissa säädetään seuraavaa:

"Tässä pykälässä tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta maksuihin, jotka:
1) ostaja suorittaa tavarantoimittajalle markkinajärjestelyasetuksessa tarkoitetun koulujakelujärjestelmän mukaisesti;
2) ovat kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen terveydenhuoltopalveluja tarjoavien julkisyhteisöjen suorittamia;
3) liittyvät viininvalmistukseen tarkoitettujen rypäleiden tai puristemehun toimittajien ja niiden suorien ostajien välisiin sopimuksiin."

Koulujakelujärjestelmä koskee tuotteita, joille on myönnetty koulumaito- tai kouluhedelmätukea.

Terveydenhuoltopalveluja tarjoavien julkisyhteisöjen suorittamien maksujen enimmäismaksuaikaa ei ole pidennetty Suomessa direktiivin 2011/7/EU mahdollistamalla tavalla, vaan niitä koskee 30 päivän enimmäismaksuaika, josta säädetään laissa kaupallisten sopimusten maksuehdoista (30/2013).