Suosituksia kustannuskriisin ratkaisemiseksi ja kannattavuustilanteen parantamiseksi

11.8.2022

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotantokustannukset ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Tuottajahinnat eivät kuitenkaan ole nousseet kustannuksia vastaavasti, mikä on aiheuttanut kannattavuusongelmia etenkin alkutuotannossa. Myös teollisuus on kohdannut poikkeuksellisen suuria kustannusnousuja. Tilanteen on nähty uhkaavan elintarvikeketjun keskeisiä toimintaedellytyksiä. Toimiva ruokahuolto on toimivan yhteiskunnan perusedellytys ja sen turvaaminen on koko elintarvikeketjun yhteinen asia.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on antanut kaksi suositusta, joiden avulla elintarvikeketjun kustannuskriisiä ja kannattavuusongelmia voidaan helpottaa. Tällä sivulla on esitetty suositusten pääkohdat.

Suositus elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjen tarkentamiseksi

Tämän suosituksen tarkoituksena on pyrkiä edistämään kustannuskriisin ratkaisemista ja ehkäisemään vastaavien kriisien toistumista tulevaisuudessa.

Suosituksessa listataan toimenpiteitä, joilla kustannuskriisiä voidaan helpottaa nykyisten sopimusten mahdollistamin keinoin. Lisäksi suosituksesta voi lukea, miten ketjun sopimusjärjestelmiä tulisi muuttaa tulevaisuutta varten.

Akuutin kustannuskriisin ratkaiseminen

Avainasemassa akuutin kustannuskriisin ratkaisemisessa ovat sopimusosapuolten väliset neuvottelut. Neuvottelujen tavoitteena on löytää kaikkien osapuolten kannalta tyydyttävä ratkaisu. Kaikkien osapuolten on käytävä neuvotteluja ratkaisuhakuisesti ja oltava valmiita kompromisseihin. Vaatimusten on oltava perusteltuja ja asianmukaisia.

Ketjun eri toimijoilta tarvitaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

  • Ostajien on oltava aktiivisesti yhteydessä tavarantoimittajiinsa ja neuvoteltava näiden kanssa mahdollisista muutoksista toimitussopimuksiin.
  • Ostajien on arvioitava, voivatko ne maksaa tavarantoimittajilleen korkeampaa hintaa nykyisellä kuluttajahintatasolla.
  • Teollisuuden on oltava aktiivisesti yhteydessä kauppaan ja muihin ostajiin sekä tavarantoimittajiin neuvottelujen avaamiseksi.
  • Teollisuuden on varmistettava, että tuottajat saavat reilun osuuden teollisuuden myyntihintojen korotuksista.
  • Tuottajien on oltava aktiivisesti yhteydessä ostajiin ja esitettävä perusteltuja näkemyksiä siitä, minkä tuotteiden tai tuoteryhmien osalta on tarve avata neuvottelut.

Sopimusrakenteiden kehittäminen

Sopimusrakenteita on syytä kehittää edelleen. Hintojen tarkistamista määrittävät sopimusehdot vaihtelevat merkittävästi. Usein sopimuksissa ei ole määritelty selkeästi, missä tilanteessa ja miten hintoja voidaan tarkistaa. Erityisesti elintarvikeketjun pitkäkestoisissa, kiinteähintaisissa toimitussopimuksissa olisi tärkeää olla selkeät, ennalta määritellyt ehdot hintojen tarkistusta varten.

Julkisen sektorin käytössä olevat sopimukset ovat usein jäykkiä, eivätkä ne huomioi osapuolten etuja tasapuolisesti. Julkisille hankinnoille tyypilliset pitkät sopimuskaudet ja joustamattomat sopimusehdot vaikeuttavat elintarvikehankintoja.

Ketjun eri toimijoilta tarvitaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

  • On varmistettava, että sopimuksissa on hinnantarkistusehto.
  • Julkisen sektorin toimijoiden sopimuksiin on saatava lisää joustavuutta.

Suosituksen voi lukea kokonaisuudessaan tästä (PDF).

Suositus toimenpiteistä elintarvikeketjun kannattavuustilanteen parantamiseksi

Tässä suosituksessa on esitetty toimenpiteitä, joilla maa- ja elintarviketalouden kannattavuusongelmia olisi mahdollista helpottaa. Suosituksessa keskitytään erityisesti ketjun toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen.

Yhteistyön kehittäminen elintarvikeketjussa

Elintarvikeketjun toimijoiden on lisättävä avointa informaation kulkua kumpaankin suuntaan ketjussa. Toimijoiden on oltava aktiivisempia sekä tiedon haussa että välittämisessä. Saatavilla olevaa tutkimus- ja markkinatietoa on hyödynnettävä tehokkaammin. Tietojen avulla ketjun toimijat voivat kehittää toimintaansa ja sitä kautta parantaa toimintansa kannattavuutta. Toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä voidaan myös vahvistaa luottamusta ketjussa.

Kysynnän muutoksiin reagoiminen ketjussa

Tuotannon lähtökohtana on oltava pyrkimys tuottaa sitä, mitä kulutetaan ja sen verran kuin kulutetaan. Kaupalla ja teollisuudella on pääosin hyvä kuva siitä, mitä kuluttajat ostavat. Valtaosa maatiloista sen sijaan joutuu tekemään tuotantopäätöksensä ilman vastaavaa tietoa.

Kaupan rooli elintarvikeketjun kysynnän ohjauksessa on keskeinen. Kauppa määrittää valikoimajaksoillaan sen, mitä tuotteita kauppojen valikoimissa kulloinkin on. Kaupan keräämää kulutusdataa ja valikoimajaksoja on hyödynnettävä jatkossa nykyistä tehokkaammin. Mitä nopeammin ja tarkemmin kysynnän muutokset välittyvät ketjussa alkutuotantoon asti, sitä paremmat mahdollisuudet koko ketjulla on reagoida muutoksiin.

Alkutuotannon kehittäminen

Kustannuskriisi on kurittanut erityisen ankarasti alkutuotantoa. Siten maatalouden rooli tulevien kriisien ennaltaehkäisevässä työssä on korostunut. Maatalousyritysten välistä yhteistyötä lisäämällä voidaan pienentää kustannuksia ja kasvattaa yritysten markkinavoimaa.

Keskeisimpiä keinoja alkutuotannon kehittämiseen ovat muun muassa:

  • Tuottajaorganisaatioiden tehokkaampi hyödyntäminen
  • Muiden yhteistyömahdollisuuksien ja niiden tuomien hyötyjen selvittäminen (esim. yhteiset hankinnat)
  • Ajantasainen koulutus uuden tietotaidon hankkimiseksi sekä talous- ja yrittäjäosaamisen kehittämiseksi

Muut keinot

Maatalouden ja koko elintarvikeketjun kannattavuutta voidaan parantaa myös monilla muilla keinoilla. Näitä ovat esimerkiksi kannattavan viennin lisääminen sekä sivujakeiden ja lyhyiden tarjontaketjujen hyödyntäminen. Tarkempaa tietoa keinoista löydät suosituksesta.

Suosituksen voi lukea kokonaisuudessaan tästä (PDF).