Täydentämisen hyödyt ja haitat

Monipuolinen perusruoka riittää lähes poikkeuksetta turvaamaan ravintoaineiden saannin. Tavallisen ruoan lisäksi saamme vitamiineja, kivennäisaineita ja muita ravintoaineita

  • täydennetyistä elintarvikkeista
  • ravintolisistä
  • lääkkeenä myytävistä vitamiini- ja kivennäisainevalmisteista

Jos ruokavalio on syystä tai toisesta yksipuolinen, ravintoaineiden saantia voidaan lisätä täydennetyillä elintarvikkeilla. Täydennetyillä elintarvikkeilla ei kuitenkaan voi korvata monipuolista ruokavaliota.

Liikasaannin riskin takia täydennettyjä elintarvikkeita on syytä käyttää maltillisesti. Erityisesti täydennettyjen elintarvikkeiden sekä vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävien ravintolisien ja niitä sisältävien lääkkeiden samanaikaista käyttöä on syytä välttää.

Täydentämisen hyödyt

Täydentämisellä parannetaan ravintoaineiden saantia.

Ruokasuolan jodioinnilla on struuman eli jodin puutteesta johtuvan kilpirauhasen suurentuman esiintyminen väestössä saatu lähes katoamaan. Myös nestemäisten maitovalmisteiden D-vitaminointi ja ravintorasvoihin lisätty D-vitamiini ovat esimerkkejä vitaminoinnista, josta on merkittävää hyötyä kansanterveydelle.

Täydennetyistä elintarvikkeista saattavat hyötyä erityisesti ne henkilöt, jotka noudattavat erityisruokavaliota sairauden, uskonnollisen, eettisen tai jonkin muun syyn vuoksi.

Esimerkiksi laktoosi-intoleranssista kärsivä voi lisätä kalsiuminsaantiansa kalsiumilla täydennetyillä elintarvikkeilla. Kasvisruokavaliota noudattavien, jotka eivät saa riittävästi rautaa, kalsiumia tai B12-vitamiinia ruokavaliostaan, on tarkoituksenmukaista käyttää kyseisillä ravintoaineilla täydennettyjä elintarvikkeita tai ravintolisiä.

Erityislainsäädännössä on tietyille elintarvikkeille koostumusvaatimuksia, jotka edellyttävät kyseisten elintarvikkeiden täydentämistä ravintoaineilla. Tällaisia ovat muun muassa lastenruoat ja laihdutuksen apuna käytettävät ateriankorvikkeet.

Täydentämisen haitat

Useiden eri ravintoainelähteiden päällekkäiskäyttö lisää liikasaannin riskiä.

Erityisesti täydennettyjen elintarvikkeiden sekä vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävien ravintolisien ja niitä sisältävien lääkkeiden samanaikaista käyttöä on syytä välttää.

Joidenkin ravintoaineiden kohdalla liikasaannin riski on suurempi kuin toisten kohdalla. Tällaisia ravintoaineita ovat esimerkiksi täydentämisessä yleisesti käytetyt foolihappo, niasiini ja kalsium. Nämä ovat niin sanottuja kapean turvamarginaalin ravintoaineita, joilla suositeltavan saannin ja turvallisen saannin ylärajan välinen ero on kapea.

Yksilölliset ominaisuudet kuten terveydentila, eettiset vakaumukset tai mieltymykset voivat aiheuttaa liian suurta saantia. Etenkin nuorison parissa myös erilaiset trendit, saattavat vaikuttaa ruokavalion yksipuolistumiseen tai joidenkin elintarvikkeiden liialliseen kulutukseen.

Mehujen, virvoitusjuomien ynnä muiden käyttömäärät ovat usein suuremmat kuin kiinteiden elintarvikkeiden. Siksi juomien käyttöön on hyvä kohdistaa erityistä huomiota, jotta lisättyjen ravintoaineiden saati ei nouse liian suureksi. Pienet lapset ovat erityisen alttiita ravintoaineiden liikasaannille. Alhaisen ruumiinpainon takia suositeltava enimmäissaanti heillä ylittyy muita herkemmin.

Varsinkin kofeiininsaanti voi kasvaa suureksi, jos käyttää säännöllisesti energiajuomia, kolajuomia ja kahvia. Lapsille jo pienikin kofeiinimäärä voi aiheuttaa kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Energiajuomien pakkauksissa olevia varoitusmerkintöjä on syytä noudattaa.