Transrasvat eli transrasvahapot ovat tyydyttymättömiä rasvoja. Muista tyydyttymättömistä rasvahapoista poiketen ne ovat olomuodoltaan kiinteitä. Kiinteän rakenteensa vuoksi ne lasketaan kuuluviksi ravinnon koviin rasvoihin yhdessä tyydyttyneiden rasvahappojen kanssa. Transrasvojen vaikutukset veren rasva-arvoihin ovat jopa haitallisemmat kuin tyydyttyneiden rasvahappojen.
Transrasvat elintarvikkeissa
Transrasvoja muodostuu, kun tyydyttymätöntä rasvaa kovetetaan osittain hydrogenoimalla eli vetyä lisäämällä. Tällöin syntyy rasvahappoja, joissa vähintään yksi hiili-hiilikaksoissidos on trans-asemassa.
Kasviöljyjen osittainen kovettaminen hydrogenoimalla oli aikaisemmin yleinen menetelmä margariinin valmistuksessa. Jo 1990-luvulla margariiniteollisuus siirtyi kasviöljyjen kovettamisessa vaihtoesteröintiin, jossa ei muodostu transrasvoja.
Transrasvoja muodostuu myös luonnostaan märehtijöiden pötsissä bakteerien vaikutuksesta. Siksi niitä on luonnostaan märehtijöiden maidossa, rasvassa ja lihassa. Sekä pötsi- että kasvirasvaperäiset transrasvat vaikuttavat samalla tavalla veren rasva-arvoihin eli nostavat LDL-kolesterolia ja laskevat HDL-kolesterolia.
Transrasvojen pääasiallisia lähteitä ovat rasvaiset maitovalmisteet, voita sisältävät levitteet, vilja- ja leivontatuotteet sekä liharuoat. Nykyisissä pehmeissä kasvimargariineissa ei juurikaan ole transrasvoja, koska margariinien valmistusprosesseja on muutettu jo 1990-luvulla. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylläpitämästä Fineli-tietokannasta voi käydä etsimässä tietoa elintarvikkeiden transrasvapitoisuudesta.
THL:n selvityksen mukaan useiden elintarvikkeiden transrasvapitoisuus on viime vuosikymmenten aikana laskenut. (THL:n työpaperi 10/2015). Vielä kaksikymmentä vuotta sitten osa analysoiduista elintarvikkeista sisälsi transrasvoja jopa 16 g/100g. Uudempien analyysien mukaan elintarvikkeet sisälsivät transrasvoja alle 0,5 g/100g elintarviketta. Transrasvapitoisuus on saatu laskemaan muuttamalla rasvojen kovettamisprosessia sekä raaka-aineita.
Transrasvojen ilmoittaminen pakkauksessa
Elintarvikkeen ravitsemuksellinen koostumus käy ilmi pakkauksessa olevasta ravintoarvomerkinnästä, joka on pakollista elintarvikkeesta antaa. Siinä on ilmoitettava elintarvikkeen energiasisältö sekä rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, hiilihydraatin, sokereiden, proteiinin ja suolan määrät. Tämän hetkisen EU-lainsäädännön mukaan transrasvojen määrää ei saa ilmoittaa erikseen ravintoarvoilmoituksessa tai muualla pakkausmerkinnöissä.
Transrasvojen saanti ravinnosta
Suomalaisten transrasvahappojen saanti on vähäistä ja vastaa suomalaisia ravitsemussuosituksia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014). Vuoden 2012 Finravinto-tutkimuksen mukaan transrasvahappoja saatiin 0,7-1,1 grammaa päivässä ikäryhmästä ja sukupuolesta riippuen. Energiaan suhteutettuna transrasvahappojen osuus energiasta oli korkeintaan 0,5 prosenttia päivän kokonaisenergiasta. Uudemman Finravinto 2017 –tutkimuksen mukaan suomalaisten transrasvojen saanti on edelleen yhtä vähäistä. Suurin osa suomalaisten saamasta transrasvasta on peräisin niin sanotuista luonnollisista lähteistä eli märehtijöiden lihan, maidon tai voin rasvasta.
Ruokavaliomme ongelma rasvojen suhteen eivät ole transrasvat, vaan tyydyttyneiden rasvojen liikasaanti. Finravinto2012 -tutkimuksen mukaan tyydyttyneen rasvan saanti ylittää kaikissa ikäryhmissä suositellun 10 % energiasta. Kun välttää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita, voi samalla välttää myös transrasvojen saantia.
Elintarvikkeiden transrasvoille tulossa sallittu enimmäismäärä
Suomessa ei ole nähty perusteita rajoittaa transrasvojen määrää kansallisin säädöksin taikka säätää niiden määrä ilmoitettavaksi elintarvikkeiden pakkauksissa. Transrasvoja ei ole pidetty sellaisena terveysvaarana, että käyttörajoituksilla tai merkintävaatimuksilla olisi katsottu olevan merkittävää kansanterveydellistä hyötyä. Muissa EU-maissa transrasvojen saanti on ollut suurempaa. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on vuonna 2018 todennut, että teolliset transrasvahapot olisi poistettava maailman elintarviketuotannosta.
Huhtikuussa 2019 EU:n komissio antoi asetuksen, joka rajoittaa teollisten elintarvikkeiden transrasvapitoisuutta. Kaupoissa myytävässä elintarvikkeessa muun transrasvan kuin eläinperäisessä rasvassa luontaisesti esiintyvän transrasvan pitoisuus saa olla enintään 2 grammaa transrasvaa 100 grammaa rasvaa kohden. 2.4.2021 lähtien markkinoille ei saa enää toimittaa elintarvikkeita, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia.
Uusi asetus tuo vähän muutoksia Suomessa markkinoilla oleviin elintarvikkeisiin, sillä useimmissa transrasvapitoisuus on alle enimmäismäärän. Alla olevassa taulukossa on listattu elintarvikkeiden transrasvojen määriä 100 grammaa rasvaa kohden. Luvut sisältävät sekä teollisessa valmistuksessa muodostuneen transrasvan että luontaisesti esiintyvän transrasvan.
