Kansainvälinen kauppa ja ilmastonmuutos lisäävät kasvintuhoojien aiheuttamaa uhkaa kasvintuotannolle ja ympäristölle. Tämä aiheuttaa haasteita valvonnan kohdentamiselle ja resurssien käytölle. Ylipäätään valvonnan mahdollisuudet estää kasvintuhoojien leviämistä ovat rajalliset ja ilmastonmuutos lisää kasvintuhoojien aiheuttamaa uhkaa kasvintuotannolle ja ympäristölle. Tämä aiheuttaa haasteita valvonnan kohdentamiselle ja resurssien käytölle. Ylipäätään valvonnan mahdollisuudet estää kasvintuhoojien leviämistä ovat rajalliset.
Toimijoiden tekemä kasvintuhoojien omavalvonta ja toimijoilta sekä kansalaisilta saadut havaintoilmoitukset ovat keskeisessä roolissa, kun pyritään löytämään uudet kasvintuhoojat ja estämään niiden asettuminen Suomeen. Kasvinterveyslainsäädäntö uudistui merkittävästi vuonna 2019. Lainsäädäntöuudistuksen myötä kasvintuhoojien omavalvonta on ollut vaatimuksena nyt kahden vuoden ajan kasvipasseja myöntäville toimijoille.
Vuonna 2021 tehtiin monella taimitarhalla ja kasvihuoneella ensimmäinen omavalvonnan tarkastus, jossa käytiin läpi kasvintuhoojien omavalvontaan, kasvipassin käyttöön ja kasvien jäljitettävyyteen liittyvät vaatimukset. Koronan vuoksi tarkastuksia tehtiin vuonna 2020 paljon vähemmän.
Koska vaatimukset ovat melko uusia, eriasteisia huomautuksia annettiin vielä 64 prosentissa tarkastuksista. Vuonna 2020 huomautuksia annettiin 86 prosentissa tarkastuksista, mutta sen vuoden pienen tarkastusmäärän vuoksi lukuja ei vielä kannata vertailla. Kasvintarkastajat ovat opastaneet toimijoita kasvinterveysvaatimusten noudattamisessa, ja huomautusten määrän odotetaan vähenevän seuraavina vuosina .
Yleisin syy huomautukselle oli puute omavalvonnan kirjanpidossa. Vaatimuksena on kirjanpito kasvien vastaanotto- ja tuotantovaiheessa. Selkeät puutteet tai virheet kasvipasseissa olivat myös yleinen syy huomautukselle. Jäljitettävyys ei toteutunut noin 10 prosentissa tarkastuksista. Tuholais- tai tautihavaintojen takia ei annettu huomautuksia.
Lue lisää