Ruokaviraston ohjetta kasvipassin käytöstä päivitettiin pienillä muutoksilla. Ruokavirasto muistuttaa, että EU:n kasvinterveysasetuksen mukaisesti kasvipasseja käytetään kasvi- ja pakkauskohtaisesti. Suomen sisäisessä kaupassa voidaan kuitenkin edelleen käyttää lähetyskohtaista kasvipassia, vaikka se ei täysin täytä asetuksen vaatimuksia.
Kasvipassi on kasvien myyjän antama merkintä, joka sisältää perustiedot kasvierästä ja jolla myyjä vakuuttaa erän täyttävän sille asetetut kasvinterveydelliset vaatimukset. Sitä käytetään myytäessä istutettavaksi tarkoitettuja kasveja kuten taimitarhakasveja, ruukku-, ryhmä, tai viherkasveja tai lisäysaineistoa. Kasvipassi pitää olla aina kiinnitettynä lähetykseen.
Kasvipasseja voi käyttää edelleen kuten alkuvuonna 2020:
- kasvikohtaisesti (kiinnitetään kasviin, kuten yksittäiseen taimeen tai ruukkuun)
- pakkauskohtaisesti (kiinnitetään kasvin pakkaukseen, kuten laatikkoon tai kennoon)
- lähetyskohtaisesti (lähetyksessä on mukana erillinen niin sanottu kokoomakasvipassi, tai lähetyslistaan on tehty kasvipassimerkintä)
Päivitetty ohje sisältää myös joitakin muutoksia kasvipassin käyttöön:
- Monivuotisilla avomaalle istutettavilla puutarhakasveilla käytetään kasvipassia etämyynnissä kuluttajille.
- Monivuotisilla avomaalle istutettavilla puutarhakasveilla pitää olla kasvipassi myös silloin, kun niitä toimitetaan seurakunnille ja kunnille.
- Vuoden kuluttua eli 31.12.2021 lähtien tulipoltteen isäntäkasvien lisäksi muutamilla muillakin kasvilajeilla pitää olla kasvipassissa jäljitettävyyskoodi kuluttajille myytäessä (sitruspuut, kahvipensaat, nyhälaventeli, oleanteri, oliivit, myrttilinnunruoho, manteli ja siemenperuna).
Lue lisää
- Ruokaviraston verkkosivuilta: Kasvipassin käyttö
- EU:n kasvinterveysasetus (2016/2031)
- Perehdy kasvinterveysvastaavan koulutusmateriaaliin