EURL-Salmonella workshop 27th, 23.-24.5.2022 (etäyhteys)

Vuosittain järjestettävän EURL-Salmonella workshopin esitykset ovat EU:n vertailulaboratorion nettisivuilla. Osallistujia kokouksessa oli yhteensä 102.

Frank Boelart kertoi EU:n salmonellatilanteesta vuoden 2020 zoonoosiraportin pohjalta. Haasteita raportin teossa ja analysoinnissa aiheuttivat COVID-19 epidemia ja UK:n ero EU:sta. Varmistettuja salmonellatartuntoja ihmisillä oli noin 52 000 (kampylobakteeritartuntoja noin 121 000), jolloin salmonellatapauksia oli noin 13,7 per 100 000 asukasta. Verrattuna vuoteen 2019 (19,5 ja 20,4 per 100 000, UK:n kanssa ja ilman) laskua oli 29,7 % ja 32,8 %. Salmonellatartuntojen trendissä 2016-2020 ei kuitenkaan näkynyt tilastollisesti merkittäviä muutoksia. Suomi, Ruotsi ja Viro raportoivat merkitsevää vähentymistä vuosina 2015-2019. Kaikkien raportoitujen ruokamyrkytysten määrä väheni 47 % verrattuna vuoteen 2019 ja syyksi arvioitiin COVID-19 epidemiasta johtuneesta vähentyneestä altistuksesta kontaminoituneille elintarvikkeille sekä epidemioiden aliraportoinnista.  Salmonella kananmunissa ja niistä tehdyissä tuotteissa ja norovirus äyriäisissä ja niistä tehdyissä tuotteissa olivat yleisimmät ruokamyrkytysten aiheuttajat. S. Typhimurium ja S. Enteritidis aiheuttivat huomattavasti vähemmän epidemioita kuin vuonna 2019, mutta monofaasisen S. Typhimuriumin aiheuttamien epidemioiden määrä pysyi aika samana. Siipikarjan salmonellan vähentämistavoitteensa saavutti 14 / 26 EU-maata, vuonna 2019 18. Munivien kanojen ja kalkkunoiden siitosparvissa arvioitu salmonellaprevalenssi oli 2020 merkitsevästi kohonnut verrattuna vuosiin 2014 ja 2015 verrattuna (tasot alhaisimmillaan), mutta kaikki kategoriat huomioon ottaen salmonellataso kohdeserotyyppien osalta on pysynyt aika tasaisena siipikarjassa. Elinkeinon itse ottamissa näytteissä raportoitiin merkitsevästi vähemmän salmonellaa kuin viranomaisten ottamissa näytteissä broilereiden ja kalkkunoiden kasvatusparvissa.

Syksyn 2021 vertailututkimukseen salmonellan osoittamisesta tossunäytteistä osallistui yhteensä 35 laboratoriota ja yhtä lukuun ottamatta kaikki menestyivät hyvin. Yhden menestystä heikensi raportoinnissa sattunut virhe, kun negatiivinen prosessikontrolli ja positiivinen kontrolli raportoitiin päinvastoin. Tutkimuksessa jäi toteamatta yksi korkeamman tason positiivinen näyte neljässä laboratoriossa. 8 laboratoriossa jäi toteamatta yksi ja viidessä laboratoriossa kaksi alemman tason positiivista näytettä. Syksyllä 2022 järjestetään yhdistetty alkutuotannon ja elintarvikkeiden vertailututkimus.

Syksyn 2021 serotyypitysvertailututkimukseen osallistui 35 laboratoriota, joista kaikki menestyivät hyvin (yksi vasta seurantatutkimuksen jälkeen). Tutkimukseen valitaan vuosittain 20 kantaa, joiden joukossa ovat ainakin viisi tärkeintä serotyyppiä EU:n alueella sekä kantoja, jotka voidaan sotkea edellisiin tai muuten aiheuttavat vaikeuksia tyypityksessä. Tutkimuksissa O-antigeenit olivat lähes 100 % oikein, H-antigeenit 98 % ja serovarien nimet 98 % oikein.

Syksyllä 2021 toteutettiin myös vapaaehtoinen klusterianalyysitutkimus MLVA ja / tai WGS:llä. WGS:llä osallistui 19 laboratoriota ja 23 tutkimusta vastattiin. Menestymiskriteereitä ei oltu asetettu, koska klusterin määrittäminen vaihtelee mm. tutkimuksen tarkoituksen mukaan. WGS:llä EURL-salmonella itse piti tässä tutkimuksessa rajana 7 alleelin eroa. ”Odotettuihin” tuloksiin verraten 14 / 23 tutkimusta sai odotetun tuloksen, tekniset duplikaatit todettiin kaikki oikein. Paljon uutta kiinnostavaa tietoa saatiin vertailututkimuksen myötä menetelmän kehittämiseen. Syksyllä 2022 järjestetään uusi tutkimus. Mahdollisesti 5 kantaa ns. ”märkä” ja 5 kantaa ns. ”kuiva” analyysiin eli osasta bakteerikanta ja osasta sekvenssit analyysiin.

Eleanora Sarno kävi läpi monikansallisten ruokamyrkytysepidemioiden selvittelyä EU – tasolla (määrittelyt, roolit, lainsäädäntö, välineet ROA = Rapid Outbreak Assesment ja JNS = Joint Notification Summary). Lisäksi hän luetteli viimeisimpiä julkaisuja ROA epidemiaselvityksiin liittyen vuosilta 2021-2022: monofaasinen S. Typhimurium ST34 suklaatuotteisiin liittyen, S. Enteritidis ST11 kananmuniin ja niihin liittyviin tuotteisiin liittyen, useampi serotyyppi seesam -tuotteisiin liittyen, S. Braenderup meloneihin liittyen. Tarkemmin hän kävi läpi paria näistä.

Mirko Rossi EFSAsta esitteli ”One Healt” systeemin kehitystyötä WGS tiedon keräämiseksi elintarvike/eläin/rehu/ympäristö eristyksistä. EFSAn tarkoitus on kerätä sekvenssipakki non-human näytteille, jota käytetään sekä omiin vertailuihin tai vertailuihin ECDC:n humaani näytteiden datapankin kanssa. WGS dataa lähetetään ainakin aluksi kolmesta bakteerista: STEC, Listeria ja Salmonella. Kunkin maan osalta nimetään koordinaattori ja datan tuottajia. Sekvensseihin liitetään tietyt perustiedot eristyksistä.

Kirsten Mooijman kertoi EURL_salmonellan muuton uuteen rakennukseen Utrechtissa siirtyneen vuodelle 2023 vuoden alussa (voi vaikuttaa esim. vertailututkimusten aikatauluihin). Hän kävi läpi esityksessään ISO / CEN toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita:

- ISOn ja CENin standardiehdotuksen monofaasisen S. Typhimurium – kantojen tunnistamiseksi lopullista versiota valmistellaan ja touko-kesäkuussa on menossa laboratorioiden välinen vertailututkimus menetelmälle.

- ISO 16140-2: “Protocol for the validation of alternative (proprietary) methods against a reference method” lisäosasta Amd. 1 äänestetty syksyllä 2021

- ISO 16140-4: “Protocol for method validation in a single laboratory’” lisäosasta Amd. 1 äänestetty loppusyksyllä 2021

- ISO 16140-7: “Protocol for the validation of identification methods of microorganisms’” Amd. 1 äänestetty keväällä 2021

- ISO 11133 “Microbiology of food, animal feed and water — Preparation, production, storage and performance testing of culture media” uudistaminen aloitetaan, kun ryhmälle löytyy vetäjä.

ter Veen ja Heuvelink esittelivät siipikarjan rokottamista Hollannissa sekä testejä, joilla rokotekannat erotellaan oikeasti infektioita aiheuttavista kannoista (DIVA = Differentiating Infected from Vaccinated Animals). Käytettävien periaatteina ovat joko antibioottiherkkyysprofiilien käyttö tai real-time PCR – tutkimuksen käyttö.

Eriksson Ruotsista, Bergsjö Norjasta sekä Carcia Graells ja van Damme Belgiasta kertoivat kukin siitä, kuinka heidän laboratorionsa täyttävät NRL – laboratorion vaatimukset ja alla joitakin poimintoja:

Ruotsin referenssilaboratorio (SVA) tutki 2021 salmonellan varalta noin 27 000 näytettä eläimistä ja noin 9 000 näytettä rehuista ja serotyypitti noin 1200 kantaa. Eriksson esitteli 2019-2022 kissoissa esiintyneistä pikkulinnuille tyypillisistä S. Typhimurium epidemioista ja kolmessa sikalassa 2020-2022 todetuista S. Choleraesuis – tartunnoista (kokogenomisekvensoinnilla samanlaisia kantoja villisioissa). Lisäksi hän kertoi 2013 halvimman tarjouksen voittaneesta laboratoriosta, joka eristi 2014-2015 huomattavasti vähemmän salmonellaa verrattuna aiempiin vuosiin, lähetti varmistukseen useita kantoja, jotka eivät olleet salmonellaa ja positiivisen löydöksen aikoihin eristyksiä tuli useiden teurastamoiden näytteistä ja kannat olivat samanlaisia, joten heillä todettiin laboratoriokontaminaatio-ongelma. SVA antoi runsaasti koulutusta ja järjesti vertailunäytteitä, mutta joutui lopulta toteamaan, ettei ko. laboratorio pysty suorittamaan analyysejä riittävällä tasolla ja valvontaohjelman näytteet siirrettiin toiselle laboratoriolle.

Bergsjö esitteli heidän toimintaansa EU-lainsäädännön pohjalta ja kertoi laboratorion siirtyneen Oslosta Åsiin. Lisäksi Julia Storesund esitteli Norjan NRL -bivalves mollucsin toimintaa salmonellan osalta.

Belgialaiset kertoivat heidän toiminnastaan ja mm. iQ-Check vaihtoehtoisen salmonellan osoitusmenetelmän elintarvikkeille validoinnista. Samoin he kertoivat Belgian referenssilaboratorion toimimisesta osittain Pohjois-Irlannin referenssilaboratoriona UK:n EU:sta eroamisen jälkeen ja siihen liittyvistä vaatimuksista.

Vuoden 2023 workshop pidetään todennäköisesti Alankomaissa, jos tilanne sallii matkustamisen.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Henry Kuronen, Ruokavirasto, henry.kuronen@ruokavirasto.fi
Erikoistutkija Satu Hakola, Ruokavirasto, satu.hakola@ruokavirasto.fi

 

Sivu on viimeksi päivitetty 14.6.2022