Antibioottiresistenssin seuranta

Antibiootilla tarkoitetaan elävien mikrobien tuottamaa, toisia mikrobeja tappavaa tai niiden kasvua estävää ainetta (tässä myös osittain tai kokonaan synteettisesti valmistettuja yhdisteitä). Antibiootteja on käytetty ihmisten ja eläinten infektiotautien hoidossa jo 1930-luvulta lähtien. Usein antibiootti ja mikrobilääke tarkoittavat puhekielessä samaa. Laajemmassa merkityksessä mikrobilääke kattaa myös antimykoottiset, antiparasitaariset ja antiviraaliset valmisteet, mutta tässä yhteydessä käsitellään vain bakteereihin vaikuttavia aineita (antibiootteja). 

Antibioottien vaikutustavat

Osa antibiooteista tappaa kohdebakteerit, kun taas osa vain estää niiden kasvua. Erityisesti jälkimmäisten osalta elimistön omat puolustusmekanismit hoitavat bakteerien lopullisen tuhoamisen. Antibiootit voivat vaikuttaa muun muassa bakteerien seinämän rakenteeseen, proteiinisynteesiin tai nukleiinihappoaineenvaihduntaan. Antibioottien vaikutuskirjon leveys vaihtelee, osa tehoaa moniin eri bakteerilajeihin (niin sanotut laajakirjoiset lääkkeet) ja osa vain muutamiin lajeihin (niin sanotut kapeakirjoiset lääkkeet).

Antibioottiresistenssi

Bakteerien luonnollinen resistenssi on bakteerisuvulle tai -lajille tyypillinen ominaisuus. Hankitulla resistenssillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa aiemmin tietylle lääkeaineelle herkät kannat muuntuvat vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi esimerkiksi geenimutaation seurauksena. Resistenssimekanismeja on monenlaisia. Bakteerit voivat tuottaa antibiootteja pilkkovia entsyymejä tai antibiootin sitoutumis- tai vaikutuskohta bakteerisolussa voi muuttua. Eräät bakteerit pystyvät estämään antibiootin pääsyn soluseinänsä läpi tai pumppaamaan sen tehokkaasti bakteerisolusta ulos. Jotkin resistenssimekanismit perustuvat vaihtoehtoisiin aineenvaihduntareitteihin. Moniresistentit bakteerit ovat samanaikaisesti vastustuskykyisiä usealle antibioottiryhmälle.

Viime vuosina resistenttien bakteerien esiintyvyys on lisääntynyt ja mekanismit monipuolistuneet nopeasti. Lisääntyvä antibioottiresistenssi kasvattaa ihmisten ja eläinten sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia. Antibioottiresistenssistä onkin muodostunut yksi lääketieteen ja eläinlääketieteen vakavimpia uhkia. 

Resistenssin seurantaohjelma, FINRES-Vet

Suomessa on vuodesta 2002 alkaen ollut käynnissä antibioottiresistenssin seurantaohjelma, FINRES-Vet. Ohjelmassa tutkitaan eläinten ja ihmisten välillä leviäviä taudinaiheuttaja- eli zoonoosibakteerien, eläimille tautia aiheuttavien bakteerien sekä indikaattoribakteerien antibioottiherkkyyttä.

Resistenssitilanteen ohella ohjelmassa seurataan rehun lisäaineiden käyttöä sekä eläinten lääkintään tarkoitettujen antibioottien kulutusta. Ruokaviraston lisäksi FINRES-Vet-ohjelman toteuttamiseen osallistuu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta. Seura- ja harraste-eläinten resistenssitiedot on koottu vuodesta 2012 alkaen eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Nykyisin EU-maissa resistenssin seuranta perustuu EU-lainsäädäntöön (vuoteen 2020 asti täytäntöönpanopäätös 2013/652/EU ja vuodesta 2021 alkaen täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1729), jossa määritellään tutkittavat bakteerilajit ja eläinlajit sekä elintarvikkeet. FINRES-Vet-ohjelmaa toteutetaan sekä EU-lainsäädännön että Suomen kansallisten päätösten perusteella.

EU:n pakollinen resistenssiseuranta ja vapaaehtoinen kansallinen seuranta

Komission täytäntöönpanopäätös zoonoottisten ja indikaattoribakteerien mikrobilääkeresistenssin seurannasta ja raportoinnista muutti vuoden 2014 alusta alkaen asteittain resistenssin seurantaohjelmaa myös Suomessa. Kaikissa jäsenmaissa toteutettavaan pakolliseen seurantaan tuli vuoden 2015 alusta mukaan myös laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien E. coli -bakteerien seulonta tuotantoeläimistä ja niistä saatavasta, vähittäismyyntiin päätyvästä lihasta.

Vuonna 2021 aloitettiin uuden täytäntöönpanopäätöksen myötä Suomeen kolmansista maista tuotavassa naudan- ja sianlihassa esiintyvien bakteerien resistenssiseuranta. Koska tuontimäärät Suomeen ovat pieniä, näytteitä tutkitaan vuosittain vain muutamia. Vuoden 2022 alusta ESBL-bakteerien seuranta laajentuu edelleen Suomessa vähittäismyynnissä olevaan kalkkunanlihaan. Täytäntöönpanopaatösten mukaista juottovasikoiden ja kalkkunalintujen seurantaa ei toteuteta Suomessa alhaisten tuotantomäärien takia.

EU-ohjelman lisäksi seurataan kansallisella päätöksellä joidenkin eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssiä. Samoin seurataan määräajoin naudoilta eristettyjen bakteerien resistenssiä sekä kartoitusluontoisesti MRSA:n esiintymistä sianlihassa ja lihasioissa. Lisäksi toimijat tutkituttavat ETT:n ohjeistuksen mukaisesti laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien E. coli -bakteerien esiintymistä maahantuoduista siipikarjaparvista.

Yksityiskohtainen resistenssin seurantasuunnitelma vuosille 2021 - 2027 (pdf).

Resistenssiseurantaan kuuluvat indikaattoribakteerit ovat terveiden eläinten suoliston ns. normaaliin mikrobistoon kuuluvia bakteereita. Niissä esiintyvän resistenssin katsotaan kuvastavan kyseisissä eläinpopulaatioissa käytettyjen antibioottihoitojen kirjoa ja tiheyttä. Indikaattoribakteerien ajatellaan myös voivan toimia resistenssitekijöiden varastoina, joista nämä tekijät voivat siirtyä eläimille tai ihmisille tautia aiheuttaviin bakteereihin. Indikaattoribakteereita eristetään naudoilta, sioilta ja broilereilta, ja eläinlajit vaihtuvat vuosittain.

FINRES-Vet-ohjelmassa herkkyysmääritysmenetelmänä käytetään pääosin nestelaimennusmenetelmää, ja bakteerit luokitellaan herkkiin ja resistentteihin epidemiologisten raja-arvojen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että bakteeripopulaatio jaetaan antibiootille luontaisesti herkkään, ns. villipopulaatioon, ja vastustuskyvyn hankkineeseen ei-villipopulaatioon. Näiden epidemiologisten raja-arvojen avulla voidaan havaita merkittävät muutokset ja suuntaukset resistenssin esiintymisessä, kun bakteeripopulaatioita tutkitaan säännöllisesti.

Ohjelmasta saadaan tietoa myös uusien resistenssimekanismien ilmestymisestä Suomeen sekä resistenssin esiintymisen ja lääkekulutuksen välisestä korrelaatiosta. Saatua tietoa voidaan hyödyntää, kun antibioottiresistenssin leviämistä yritetään eri tavoin estää, annetaan antibioottien käyttösuosituksia ja arvioidaan suositusten vaikutusta. Ohjelmasta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös ihmisten ja eläinten terveyteen liittyvässä riskinarvioinnissa sekä tuotantoeläinten kanssa työskentelevien suojautumisohjeita laadittaessa.

FINRES-Vet-seurantaohjelman tuloksia

FINRES-Vet ohjelman tulokset on koottu säännöllisesti julkistettuihin yhteenvetoihin. Raportit ovat luettavissa Ruokaviraston internet-sivuilta.

Eläinlääkkeiden kokonaismyynti on Suomessa erittäin maltillista. Myynti laski 2010-luvulla 22 %, vaikka se nousikin hieman vuosien 2018 ja 2019 välillä. Kulutusmäärätiedot perustuvat lääketukuista saataviin valmistekohtaisiin tilastoihin, eikä niistä voi laskea luotettavasti eri eläinlajeille annettujen lääkeaineiden määriä. Eniten eläimille käytetään injektiona annettavaa penisilliiniä. Antibioottisten rehun lisäaineiden käyttö kasvun edistämiseen on kielletty koko EU:ssa. Lisätietoa eläinlääkkeiden myynnistä Suomessa löytyy Fimean internet-sivuilta.

Zoonoosibakteereista salmonellaa todetaan Suomessa tuotantoeläimissä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa hyvin vähän, minkä takia myös herkkyysmäärityksiin tulevien kantojen määrä on pieni. Tutkitut kannat ovat yleensä olleet hyvin herkkiä antibiooteille, vaikka erityisesti vuosina 2018 ja 2019 muutamilla nauta- ja sikatiloilla todettiin myös moniresistenttejä salmonellakantoja.

Kampylobakteereilla todetaan Suomessa resistenssiä kansainvälisesti vertailtuna vähän. Huomionarvoista on kuitenkin kampylobakteerien siprofloksasiiniresistenssin lisääntyminen vuosina 2010-luvulla niin broilereissa, sioilla kuin naudoilla.

Naudoista ja broilereista eristetyillä indikaattoribakteereilla resistenssi on suhteellisen vähäistä. Broilereiden osalta asiaan vaikuttanee se, että niitä ei kasvukauden aikana hoideta antibiooteilla. Sioista eristetyillä E. coli -bakteereilla resistenssiä esiintyy eniten ampisilliinille, tetrasykliinille, sulfametoksatsolille ja trimetopriimille.

ESBL-bakteerien esiintymistä tuotantoeläimissä ja niistä saatavassa lihassa tutkitaan Suomessa EU-ohjelman mukaisesti sekä kansallisilla päätöksillä. Sioista, naudoista sekä naudan- ja sianlihasta ESBL-tuottajia on löytynyt Suomessa vain vähäisessä määrin, mutta siipikarjasta ESBL-bakteereita on todettu enemmän.

MRSA-bakteereiden esiintymistä on Suomessa tutkittu enimmäkseen sioissa. Sikojen teuraserien kartoituksien perusteella, MRSA:n esiintyminen suomalaisissa sioissa lisääntyi vuosien 2009 ja 2017 välillä merkittävästi. Se sijaan vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta sianlihasta MRSA-bakteereita on todettu suhteellisen vähän. MRSA-bakteereita on löytynyt Suomesta myös hevosista, naudoista, koirista ja kissoista sekä lemmikkien raakaruokapakasteista.

Lisää tietoa indikaattori- ja zoonoosibakteerien resistenssistä sekä ESBL- ja MRSA-bakteerien esiintymisestä tuotantoeläimillä ja niistä saatavassa lihassa löydät Zoonoosikeskuksen sivuilta ja FINRES-Vet-raporteista.

Joidenkin eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssitilanne on huolestuttava. Esimerkiksi sikojen suolitulehduksista eristetyillä E. coli -bakteereilla moniresistenssi on yleistä. Myös koirien Staphylococcus pseudintermedius -bakteerit ovat olleet vastustuskykyisiä useille antibiooteille jo yli kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi koirilta eristettyjen metisilliiniresistenttien S. pseudintermedius- eli niin sanottujen MRSP-bakteerien osuus vaihteli 2010-luvulla 10 %:n molemmin puolin, mutta oli 2010-luvun lopulla laskusuunnassa. Lemmikkieläimillä ja hevosilla on todettu myös laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL) tuottavia bakteereita. Lisää tietoa tuotantoeläimistä, lemmikeistä ja hevosista eristettyjen tautia aiheuttavien bakteerien resistenssitilanteesta löytyy FINRES-Vet-raporteista.

Sivu on viimeksi päivitetty 28.2.2023