Eri väestöryhmien ravitsemuksen edistäminen

Kunta- ja aluepäättäjä:

  • Varmista, että kuntalaisten hyvää ravitsemusta tuetaan konkreettisin toimin. 
  • Huolehdi, että heikommassa asemassa olevien hyvän ravitsemuksen tukemiseksi suunnataan erityistä tukea. 

Tavoitteena hyvä ravitsemus kaikille koko elinkaaren ajan

Ravitsemukseen vaikuttavat ratkaisut luodaan arjen ympäristöissä – kodin lisäksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja ikääntyneiden palveluissa sekä harrastus- ja vapaa-ajan toiminnassa. Asukkaiden hyvään ravitsemukseen liittyvät toimenpiteet tulee kohdistaa kaikkiin ikäryhmiin ja huomioida niissä myös erityistä tukea tarvitsevat.

Kuntalaisten ravitsemuksen edistämisen keinoja:

  • Ruokailusuositusten noudattaminen varhaiskasvatuksessa ja kouluruokailussa.
  • Ravintoetu kasvatus- ja opetushenkilöstölle tukemaan esimerkkiruokailua yhdessä lasten ja oppilaiden kanssa. 
  • Riittävät resurssit raaka-aineiden saatavuuteen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ruokakasvatuksessa. 
  • Työpaikkaruokailussa terveyttä edistävät ruokailukäytännöt ja kannustusta terveellisten kahvihuone- ja kokoustarjoilujen järjestämiseen.
  • Ikääntyneille laadukkaat, tarvepohjaiset ateriapalvelut oikea-aikaisesti ja saavutettavasti.
  • Terveellisiä välipala- ja ateriavaihtoehtoja kunnan ylläpitämissä vapaa-ajan ympäristöissä, kuten liikuntapaikoilla, nuorisotaloilla ja perhekahviloissa.
  • Tukea harrastusseuroille, jotka edistävät aktiivisesti asukkaiden ravitsemusta.
  • Kaikille avointa ravitsemusneuvontaa (esim. kunnan verkkosivut, kirjastot, terveystuvat, omahoito- ja tietopisteet). 
  • Aktiivinen viestintä hyvästä ravitsemuksesta ja tarjolla olevista ravitsemuspalveluista.
  • Ravitsemus- ja ruokakulttuuriaiheiset tapahtumat yhteistyössä eri tahojen kanssa.
  • Avoimia ateriapalveluja ja kuntalaisten kohtaamispaikkoja ravitsemuksellisesti laadukkaan ja maittavan ruoan äärellä, esim. koulu- ja henkilöstöravintoloissa.
  • Yhteisö- ja perhekahviloihin panostaminen.

Ravitsemus- ja terveyserojen kaventaminen

Ravitsemuksen edistämiseen tähtääviä toimia on tärkeä kohdentaa niin, että niistä hyötyvät eniten heikoimmassa asemassa olevat. Toiminnassa on syytä suunnata huomio myös esimerkiksi eri etnisten ryhmien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sekä työelämän ulkopuolella olevien ravitsemukseen. Ravitsemuksen väestöryhmäeroja voidaan kaventaa takaamalla ravitsemuksellisesti laadukkaat ruokapalvelut nykyistä tasavertaisemmin. Sosiaalista hyvinvointia, arjen taitoja ja osallisuuden kokemuksia voidaan edistää yhteisöllisen ruokailun ja ruoanlaiton ja monien luontoharrastusten (puutarhanhoito, marjastus, sienestys, kalastus tms.) avulla. 

Ravitsemus-, hyvinvointi- ja terveyserot kasaantuvat heikommassa asemassa oleville

Hyvinvointi ja terveyserot ja niihin yhteydessä olevat erot elintavoissa ja ravitsemuksessa kasaantuvat usein erityistä tukea tarvitseville ryhmille.

Eriarvoisuus näkyy ruokailutottumuksissa ja muissa elintavoissa. Suomessa ravitsemuserot, kuten erot kasvisten käytössä, ovat erityisen suuria koulutusryhmien välillä. Eroja selittävät tiedot, taidot, taloudelliset mahdollisuudet ja asenteet. Esimerkiksi terveellistä ruokaa, etenkin kasviksia, marjoja ja hedelmiä saatetaan pitää kalliina: ruoka yksipuolistuu ja ruokavalioon jäävät halvimmat energiatiheät ruoat. Ravitsemuksen pulmat liittyvät usein toimeentulohuoliin, joka johtaa ruoasta tinkimiseen ja ruoan hankintavaikeuksiin.

Sosiaalibarometri 2020 selvitti korona-pandemian vaikutuksia ihmisiin. Yhteiskunnalliset koronarajoitukset vaurioittivat eniten ihmisiä, jotka olivat jo valmiiksi heikossa ase­massa. Heitä olivat haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset, jotka eivät saa­neet asianmukaista tukea vanhemmilta, ikääntyneet, heikossa työmarkkina-ase­massa olevat ihmiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä taloudellisesti heikoilla olevat henkilöt. Rajoitustoi­mien vuoksi myös ruoka-avun tarve lisääntyi. Tuen tarpeen arvioitiin lisääntyneen eniten mielen­terveyskuntoutujien, tukea tarvitsevien lapsiperheiden ja sellaisten ihmisten kohdalla, joiden elämäntilanteessa oli monia ongelmia. 

Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja:

Ravitsemuksen edistämisen itsearviointityökalut 

Ruokakasvatuksen ja ruokailun nykytila -verkkokysely
Varhaiskasvatus ja koulu

Kunta päättää: Ravitsemus, liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa THL. Päätösten teon tueksi.

Yhteinen keittiö -toimintamalli

Steppi-hanke 
Sokran toimintalinja -hanke, jonka kohderyhmä on heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjuminen. Hankkeessa hyödynnetään hävikkielintarvikkeita, joista asiakkaiden kanssa yhdessä tehdään useita satoja aterioita viikossa. Tavoitteena on myös kestävän kehityksen edistäminen. 

Elintapaohjauksen palvelutarjotin (Ppshp)

Ravitsemuksen hyvinvointimatriisi (Tampere): Julkisella ruokapalvelulla on tärkeä rooli ravitsemusterveyden edistämisessä. Ravitsemuksen hyvinvointimatriisilla ravitsemusterveyden kehittymistä voidaan seurata vuosittain eri asiakasryhmät huomioiden. Indikaattoritieto saadaan asiakastyytyväisyyskyselystä, valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä, kotihoito- ja asumispalveluyksiköissä RAI-arvioinnin osana tehtävistä MNA-arvioinneista, sairaalahoidossa toteutettavasta vajaaravitsemuksen seulontaviikosta sekä ruokapalvelun myyntitilastoista. 

Sutjakka Stadi. Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelma.

EU Best Practices Portal - Nutrition

Sivu on viimeksi päivitetty 4.2.2021