Erityistä tukea tarvitsevat

Kunta- ja aluepäättäjä

  • huolehdi, että kaikkien asukasryhmien, ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, ravitsemustarpeet tulevat huomioiduiksi kaikissa tilanteissa
  • muista, että voimavarojen ja toimintakyvyn puutteet, sairauksien vaaratekijät ja krooniset sairaudet kasautuvat heikoimmassa asemassa oleville 
  • huomioi, että taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti äkillisesti muuttuvissa tilanteissa jo ennestään erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ja perheet ovat haavoittuvimpia
  • huolehdi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet sekä normaalioloja että mahdollisia poikkeustiloja varten. 

Sosioekonomisia eroja ruokailutottumuksissa voidaan kaventaa

  • Tehdä yhteistyötä kunnan ja alueen sosiaalipalveluiden kanssa
  • Järjestää (yhteistyössä paikallisten järjestöjen ym. toimijoiden kanssa) heikommassa asemassa oleville ravitsemusaiheista toimintaa, esim. ruoanlaittokursseja ja elintaparyhmiä (esim. eri etnisille ryhmille suunnattua neuvontaa paikalliseen ruokakulttuuriin ja -ympäristöön sopeutumiseksi).
  • Järjestää kaikille asukkaille avointa, osallisuutta lisäävää toimintaa ruokaan ja ruokailuun liittyen, yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa kuten vapaaehtoiset, kansalaisaktivistit, seurakunnat, kylätoimikunnat, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, 4H nuoret ja monet muut kolmannen sektorin järjestöt.

Erityisen tuen tarve syntyy moninaisissa tilanteissa 

Haavoittuvissa olosuhteissa ja elämäntilanteissa olevilla hyvästä ja riittävästä ravitsemuksesta huolehtiminen voi vaarantua taloudellisten tai psykososiaalisten pulmien, voimavarojen puutteen tai sairauksien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevat mm. vammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, monet etniset ryhmät ja työttömät. Apua tarvitaan arjesta selviytymiseen. Avun tarve voi olla taloudellista tai fyysistä tukea ruoan hankkimiseen tai ostosten tekemiseen, ruoan kuljettamiseen ja valmistamiseen tai syömisessä auttamiseen. Etniset ryhmät voivat tarvita apua myös kielivaikeuksien vuoksi tai uudessa ruokakulttuurissa ruoan hankinnasta selvitymiseen. Perheissä erilaiset ongelmat voivat kasautua niin, että  apua voidaan tarvita koko ruokatalouden hoitoon, ei pelkästään vain ruoan hankkimiseen ja valmistamiseen. Avun ja tuen tarve voi olla tilapäinen tai se voi olla jatkuvaa. 

Köyhyys näkyy ruokapöydässä

Taloudelliset huolet rasittavat Suomessa etenkin lapsiperheitä, työttömiä ja pienten eläkkeiden varassa eläviä. Tiukimmilla ovat pienituloiset, terveytensä heikoksi kokevat, yksinasuvat sekä työkyvyttömyys-eläkkeellä olevat. Köyhyys koskee noin 10 % lapsiperheistä ja siten 120 000–150 000 lasta. Niukkuus koettelee etenkin monilapsisia yksinhuoltajaperheitä. Köyhissä lapsiperheissä kannetaan huolta saavatko lapset riittävästi ja riittävän monipuolista ruokaa. Kolmasosalla eläkeläisistä rahat kuluvat kokonaan välttämättömiin menoihin ja noin 10 %:lla taloudessa on tätäkin vakavampia vaikeuksia, mikä tarkoittaa ruoassa säästämistä, jopa ruoan puutetta. Köyhyys näkyy ruokapöydässä yksipuolisena tarjontana ja mm. kasvisten käytön niukkuutena. Kärjistetyimmillään eriarvoisuus näkyy ravitsemuksen osalta Suomen katukuvassa leipäjonoina.

Ruokakulttuurierot rikkaus ja haaste

Eri etnisten ryhmien elintapoihin vaikuttavat muun muassa lähtömaan tavat, kulttuuri ja uskonto. Pidemmän ajan Suomessa asuneet ihmiset löytävät vähitellen uusia joustavia tapoja valmistaa oman kulttuurin mukaista ruokaa ja omaksuvat osin suomalaisia elintapoja. Tutkimusten mukaan kuitenkin mm. afrikkalaistaustaiset käyttävät vähän tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja. D-vitamiinin saanti ja siten sen veripitoisuudet ovat erityisen matalia mm. kurdi- ja somalialaistaustaisilla. Myös anemia on yleisempää eri etnisissä ryhmissä kuin koko väestössä. Ravitsemuksen eroja selittävät eniten erot elintavoissa ja sairastavuudessa, ei niinkään pelkkä etninen tausta. Tietoa eri ryhmien tilanteesta tarvitaan lisää, jotta terveyttä edistäviä toimenpiteitä, terveystietoa ja hyvää ravitsemusta tukevia toimenpiteitä ja ohjausta osataan kohdentaa oikein. 

Hyvät käytännöt jakoon:

Ruoka-apu

Ruokavirasto: Ruoka-apu toiminnan hygieniaohjeita

Lapselle lounas -kampanja

Yhteinen pöytä - hukaton Vantaa

VAMOS -tukea ja toimintaa nuorille 

Marttapalvelut kotoutujille

Etnisille ryhmille sovellettu elintapaohjaus 
StopDia-toimintamalli 

STEPPI-hanke  
Steppi-hanke on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville huume- ja asumispalveluiden, leipäjonojen ja rikosseuraamuslaitoksen asiakkaille. Tavoitteena on löytää ratkaisuja heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden toiminta-, opiskelu- ja työkyvyn lisäämiseksi.

Tesoman miähet -hanke
Matalan kynnyksen palvelut työelämän ulkopuolella oleville miehille.

Miesten ruokakerhot, esimerkki Ortodoksikirkko Mikkeli

Ruokailoa kaikille! - hanke maahanmuuttajataustaisille lapsille, 2020-2022
Sydänliitto ja Ruukku ry

 

Sivu on viimeksi päivitetty 7.6.2021