Kampylobakteerit

Lämpökestoiset kampylobakteerit (Campylobacter jejuni ja C. coli) ovat yleisiä tasalämpöisten eläinten ja lintujen suolistobakteereja. Kampylobakterioosi on Campylobacter-suvun bakteerien aiheuttama tartuntatauti. Kampylobakteerilajeista C. jejuni ja C. coli ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat. Tartunta saadaan yleisimmin elintarvikkeen tai veden välityksellä. Ihminen voi saada tartunnan myös suoraan kosketuksesta eläimeen.

Kampylobakteerien resistenssi ihmisillä

Ihmisistä eristettyjen kampylobakteerien resistenssiä fluorokinoloneille ja makrolideille on seurattu ja tulokset julkaistu Finres-julkaisuissa vuodesta 2013. Fluorokinoloniresistenssi on ollut niissä varsin yleistä. Vaikka kaikkien kampylobakteeritartuntojen alkuperää ei tunneta, tiedetään, että ulkomaista alkuperää olevien kampylobakteerien fluorokinoloniresistenssi on hyvin yleistä, kun taas kotimaista alkuperää olevat kampylobakteerikannat ovat olleet hyvin herkkiä mikrobilääkkeille.

Resistenssi eläimistä eristetyillä kampylobakteereilla Suomessa

Suomessa on seurattu broilereista, sioista ja naudoista eristettyjen kampylobakteerien resistenssiä mikrobilääkkeille 2000-luvun alkupuolelta asti. Vuoden 2014 alusta alkaen broilereista ja sioista eristettyjen kampylobakteerien seuranta on sisältynyt myös EU:n yhtenäiseen seurantaohjelmaan. Lisäksi Suomessa on seurattu vuodesta 2016 turkiseläinten tautitapauksista eristettyjen kampylobakteerien resistenssiä.

Broilerit

Kampylobakteerin esiintymistä suomalaisessa siipikarjassa on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 2004 osana teurastamojen omavalvontaa. Samana vuonna aloitettiin myös teurastamojen omavalvonnassa teurasbroilereista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien resistenssin säännönmukainen seuranta. Resistenssiä on esiintynyt tutkituille antibiooteille pääosin vähän tai ei ollenkaan, vaikka resistenssi kinoloneille (nalidiksiinihappo, siprofloksasiini) ja tetrasykliinille yleistyi selvästi ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja tämän jälkeen erityisesti vuosina 2016 ja 2018. Syytä resistenssin esiintymiselle ei tunneta. Tuotantopolven broilereita ei ole Suomessa vuoden 2009 jälkeen lääkitty antibiooteilla.

Kuva: Broilereista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien mikrobilääkeresistenssi vuodesta 2010

Naudat

Teurasnaudoista eristettyjen C. jejuni -bakteerien resistenssiä on seurattu vuodesta 2003. Resistenssiä ei todettu vuosina 2003-2009 kuin yksittäisillä bakteerikannoilla, mutta 2010-luvulla resistenssi kinoloneille on lisääntynyt.

Kuva. Naudoista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien mikrobilääkeresistenssi vuodesta 2003

Siat

Teurassioista eristettyjen C. coli -bakteerien resistenssiä on seurattu vuodesta 2004. Resistenssiä on todettu eniten kinoloneille ja vain vähäisessä määrin muille tutkituille antibiooteille.

Kuva. Sioista eristettyjen Campylobacter coli -bakteerien mikrobilääkeresistenssi vuodesta 2004

Kampylobakteerien resistenssin merkitys Suomessa

Suomalaisista tuotantoeläimistä eristettyjen kampylobakteerien mikrobilääkeresistenssi on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa. Samankaltainen resistenssitilanne esimerkiksi broilereista eristettyjen kampylobakteerien osalta on Ruotsissa ja Norjassa, mutta useissa muissa Euroopan maissa, resistenssi on selvästi yleisempää. Fluorokinoliresistenssi on kuitenkin Suomessa 2010-luvulla yleistynyt niin sikojen, nautojen kuin broilereiden kampylobakteereilla. Jos tällaiset resistentit bakteerit siirtyvät ihmisiin aiheuttaen mikrobilääkehoitoa vaativan infektion, vaikuttaa se mikrobilääkehoidon valintaan.