Kampylobakteerit

Lämpökestoiset kampylobakteerit (Campylobacter jejuni ja C. coli) ovat yleisiä tasalämpöisten eläinten ja lintujen suolistobakteereja. Kampylobakterioosi on ihmisillä esiintyvä Campylobacter-suvun bakteerien aiheuttama tartuntatauti, jonka hoitoon käytetään vakavammissa tapauksissa fluorokinoloni- ja makrolidiryhmien antibiootteja. Kampylobakteerilajeista yllä mainitut ovat Suomessa yleisimmät ihmisten taudinaiheuttajat. Tartunta saadaan yleisimmin elintarvikkeen tai veden välityksellä, mutta voi välittyä myös suorassa kosketuksessa kantajaeläimeen.

Kampylobakteerien resistenssi ihmisillä

Ihmisistä eristettyjen kampylobakteerien resistenssiä fluorokinoloni- ja makrolidiryhmien antibiooteille on seurattu ja tulokset julkaistu Finres-julkaisuissa vuodesta 2013 alkaen. Seurannan perusteella fluorokinoloniresistenssiä on esiintynyt yleisesti. Vaikka kaikkien kampylobakteeritartuntojen alkuperää ei tunneta, tiedetään, että ulkomaista alkuperää olevien kampylobakteerien fluorokinoloniresistenssi on hyvin yleistä, kun taas kotimaisista tartunnoista eristetyt kampylobakteerikannat ovat olleet antibiooteille herkkiä.

Resistenssi eläimistä eristetyillä kampylobakteereilla Suomessa

Kotimaisista broilereista, sioista ja naudoista eristettyjen kampylobakteerien antibioottiresistenssiä on seurattu 2000-luvun alkupuolelta asti. Vuoden 2014 alusta alkaen broilereista ja sioista eristettyjen kampylobakteerien seuranta on sisältynyt myös EU:n yhtenäiseen seurantaohjelmaan. Lisäksi Suomessa on seurattu vuodesta 2016 alkaen turkiseläinten tautitapauksista eristettyjen kampylobakteerien resistenssiä. Seurannan tuloksia julkaistaan säännöllisesti FINRES-Vet-raporteissa.

Broilerit

Kampylobakteerin esiintymistä suomalaisessa broilerintuotannossa on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 2004 osana teurastamojen omavalvontaa. Samana vuonna aloitettiin myös teurastamojen omavalvonnassa teurasbroilereista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien resistenssin säännöllinen seuranta. Nykyisin broilereiden resistenssiä seurataan joka vuosi kerättävillä näytteillä. Resistenssiä on broilereiden kampylobakteereilla esiintynyt tutkituille antibiooteille pääosin vähän tai ei ollenkaan, mutta vastustuskyky fluorokinoloneille ja tetrasykliinille yleistyi selvästi ensimmäisen kerran vuonna 2014. Tämän jälkeen lisääntynyttä resistenssiä erityisesti fluorokinoloneja vastaan on havaittu vuosina 2016, 2018 ja 2019. Vuonna 2020 resistenssiä esiintyi vähemmän, mutta eniten resistenssiä todettiin edelleen fluorokinoloneille (3,4 % kannoista).  Syitä resistenttien bakteerien osuuden kasvulle ei tunneta. Tuotantopolven broilereita ei ole Suomessa vuoden 2009 jälkeen lääkitty antibiooteilla.

Kuva. Broilereista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien antibioottiresistenssi vuodesta 2010 (pdf)

Naudat

Teurasnaudoista eristettyjen C. jejuni -bakteerien resistenssiä on seurattu vuodesta 2003 alkaen joka 3. tai 4. vuosi. Resistenssiä ei todettu vuosina 2003–2009 kuin yksittäisillä bakteerikannoilla, mutta 2010-luvulla resistenssi kinoloneille on lisääntynyt. Vuonna 2020 fluorokinoloniresistenssiä esiintyi lähes joka kolmannella kannalla, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin seurannan aikana.

Kuva. Naudoista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien antibioottiresistenssi vuodesta 2003 (pdf)

Siat

Teurassioista eristettyjen C. coli -bakteerien resistenssiä on seurattu vuodesta 2004. Resistenssiä on todettu eniten kinoloneille ja vain vähäisessä määrin muille tutkituille antibiooteille.

Kuva. Sioista eristettyjen Campylobacter coli -bakteerien antibioottilääkeresistenssi vuodesta 2004 (pdf)

Turkiseläimet

Turkiseläimiltä eristetään vuosittain joitain kymmeniä kampylobakteereita osana ripulitutkimuspakettia. Näistä tehdään herkkyystutkimukset ja tulokset on julkaistu vuodesta 2016 alkaen myös FINRES-Vet-raporteissa. Kuten muillakin eläinlajeilla, eniten resistenssiä on havaittu kinoloneille ja tetrasykliinille. Resistenssi johtunee antibioottien käytöstä turkistuotannossa.

Kuva. Turkiseläimistä eristettyjen Campylobacter jejuni-bakteerien antibioottiresistenssi vuodesta 2016 (pdf)

Kampylobakteerien resistenssin merkitys Suomessa

Suomalaisista tuotantoeläimistä eristettyjen kampylobakteerien antibioottiresistenssi on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa. Samankaltainen resistenssitilanne esimerkiksi broilereista eristettyjen kampylobakteerien osalta on Ruotsissa ja Norjassa, mutta useissa muissa Euroopan maissa resistenssi on selvästi yleisempää. Fluorokinoloniresistenssi on kuitenkin Suomessa 2010-luvulla yleistynyt niin sikojen, nautojen kuin broilereidenkin kampylobakteereilla. Jos tällaiset vastustuskykyiset bakteerit siirtyvät ihmisiin aiheuttaen antibioottihoitoa vaativan infektion, vaikuttaa se hoidossa käytettävän antibiootin valintaan. Moniresistenttien eli useammalle kuin kahdelle eri antibioottiryhmälle vastustuskykyisten kampylobakteerikantojen esiintyminen on Suomessa ollut onneksi erittäin harvinaista, ja resistenssiä tärkeälle kampylobakterioosin hoidossa käytettävälle antibioottiryhmälle, makrolideille, ei ole esiintynyt lainkaan (broilerit) tai vain vähäisessä määrin (naudat, siat).

 

 

Sivu on viimeksi päivitetty 27.9.2021