EHEC

Elintarvikevälitteiset epidemiat

Kuva.*) Elintarvikevälitteiset EHEC -epidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)

2020

EHEC oli aiheuttajana yhdessä pienessä ruokamyrkytysepidemiassa vuoden 2020 aikana, kun 10 henkilöä sairastui syötyään pastöroimattomia ranskalaisia juustoja. Saastunut raaka-aine sekä riittämätön kuumennus olivat vaikuttavat tekijät epidemian taustalla.

2017

Vuonna 2017 EHEC aiheutti yhden pienen epidemian, jossa kolme henkilöä sairastui syötyään kotona itse tehtyjä jauhelihapihvejä. Tässä tapauksessa raaka-aine eli jauheliha oli saastunut eikä pihvejä kuumennettu riittävästi valmistuksen aikana.

2016

Vuonna 2016 raportoitiin yksi suuri ja yksi pieni EHEC -bakteerin aiheuttama epidemia, joissa sairastui yhteensä 240 henkilöä. Isossa epidemiassa yli 230 henkilöä sairastui eri puolilla Suomea syötyään Tanskasta tuotua rucolaa. Rucolaa myytiin suurtalouspakkauksissa ja epidemia saikin alkunsa tilaisuuksista, joihin tarjoilun järjesti pääkaupunkiseudulla toimiva pitopalveluyritys.

2013

Vuoden 2013 aikana raportoitiin kaksi EHEC -bakteerin aiheuttamaa ruokamyrkytysepidemiaa, joissa sairastui yhteensä 20 henkilöä. Huhti-toukokuussa 2013 10 henkilöä sairastui sorbitolia fermentoivan EHEC O157:H7 (FT 88, stx2, hlyA, eae) -kannan aiheuttamaan infektioon. Kolmelta joulukuussa sairastuneelta henkilöltä todettiin sama kanta, ja lisäksi yksi perheenjäsen sairastui hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään (HUS) ilman ulosteen EHEC-löydöstä. Sairastuneet olivat 1–8-vuotiaita lapsia. Sairastuneet olivat kotoisin eri puolilta Suomea, joten on todennäköistä, että tartunta saatiin laajalevikkisen ruoan tai muun EHEC -bakteerilla saastuneen tuotteen välityksellä. Haastattelututkimuksissa ei todettu tiettyä sairastuneita yhdistävää tapahtumaa, tilakäyntiä tai ruokailua. Euroopan tautikeskuksen (ECDC) asiantuntijaverkoston mukaan samanlaista bakteerikantaa ei todettu muissa Euroopan maissa eikä Yhdysvalloissa.

Toinen EHEC -epidemia todettiin loka-marraskuussa Lohjalla. Kyseinen epidemia oli EHEC O157:H7 (FT2, stx2, hlyA, eae) -kannan aiheuttama. Epidemiassa sairastui kahdeksan lasta päiväkotiruokailun yhteydessä, ja infektio todettiin myöhemmin vielä yhdeksällä lasten perheenjäsenellä. Epidemian lähdettä ei tunnistettu.

2012

Vuoden 2012 aikana todettiin raakamaitoon liittyvä EHEC epidemia. Kesäkuussa 14 henkilöllä todettiin EHEC-tartunta. Sairastuneista kuusi oli lapsia, joista neljälle kehittyi taudin vakava HUS -muoto. Tartunnat liittyivät museomaatilavierailuun. Vierailijoille tarjoiltiin ja myytiin tilalla tuotettua raakamaitoa. Potilaista, tilan eläimistä ja tilaympäristöstä eristettiin samaan alatyyppiin kuuluva E. coli O157:H7. Tilalla tuotetun maidon käyttö pastöroimattomana kiellettiin.

2001

Vuonna 2001 neljä nuorta sairastui ruokailtuaan kebab-ravintoloissa ja kolmella heistä todettiin samaan alatyyppiin kuuluva E. coli O157. Kyseiset ravintolat olivat käyttäneet saman hollantilaisen laitoksen valmistamia pakastettuja, raakoja kebabvartaita. Kahdesta lihaerästä todettiin E. coli O157 ja eristykset olivat samaa alatyyppiä kuin kolmesta sairastuneesta eristetyt bakteerikannat.

 

Talousvesivälitteiset epidemiat

2014

Vuonna 2014 raportoitiin yksi EHEC O103 -kannan aiheuttama talousvesivälitteinen epidemia, jossa sairastui 9 henkilöä.

 

*) Kuvaa ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston analytiikkaportaalista

Sivu on viimeksi päivitetty 5.10.2021