Koirien mukana Suomeen voi tulla uusia tarttuvia tauteja

28. kesäkuuta 2019

Suomeen tuotujen koirien lukumäärä on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt. Koirien tuonti maista, joiden tautitilanne eroaa Suomesta, voi edesauttaa tautien leviämistä myös Suomeen ja niiden muodostumista pysyväksi ongelmaksi. Osa taudeista voi tarttua myös ihmiseen vakavin seurauksin ja yhteiskunnalle voi koitua suuriakin kustannuksia esimerkiksi laittomien tuontien aiheuttamista tautiepäilyistä. Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikkö on arvioinut, aiheuttaako koirien tuonti Suomeen tiettyjen tautien osalta riskiä ihmisille tai eläimille Suomessa.

Riskinarvioinnissa erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat olleet tuontikoirien rabiesrokotevasta-ainetasot, koiran bruselloosi-bakteerin (Brucella canis), myyräekinokokki-loisen (Echinococcus multilocularis) sekä antibiooteille resistenttien ESBL- ja MRSA- bakteerien kantajuus. Lisäksi koirien näytteistä on tutkittu Dirofilaria repens -, Dirofilaria immitis - ja Leishmania infantum (leishmanioosi) -loisten esiintymistä. Riskinarvioinnin osana tuontikoirista otettiin edellä mainittujen tutkimusten tekoa varten näytteitä.

Ilmastonmuutos voi edesauttaa uusien loisten tuloa

Suomi on vapaa heisimatoihin kuuluvasta myyräekinokokkiloisesta ja tautivapautta ylläpidetään mm. vaatimalla kaikilta maahan saapuvilta koirilta lääkitys heisimatoja vastaan. Myyräekinokokkoosi voi tarttua myös ihmiseen ja aiheuttaa vakavan sairauden. Ekinokokki-loinen voi tarttua koirasta ihmiseen tai levitä luontoon huomaamatta, koska sitä kantavalla koiralla ei ole oireita.

Tehdyn riskinarvioinnin perusteella laaja, koirien aiheuttama loisen leviäminen Suomessa ei kuitenkaan ole todennäköistä, mikäli tuontivaatimuksia noudatetaan. Yksittäisiä myyräekinokokkoosialtistuksia sen sijaan voi esiintyä, mikäli loisen esiintymisalueelta tuodaan maahamme koiria laittomasti puutteellisesti lääkittyinä.

Osa koirilla esiintyvistä loistaudeista voi levitä myös hyttysten välityksellä. Riskinarvioinnin perusteella loistautien leviämisriski tartuntaa kantavista koirista laajaksi epidemiaksi lähitulevaisuudessa on vähäinen leishmanian ja D. immitis -loisen osalta, mutta D. repens -loisen kohdalla tämä on mahdollista, sillä loinen voi levitä Suomessa jo esiintyvien hyttysten mukana. Ilmasto voi myös muuttua lähivuosikymmenien aikana leishmanian leviämiselle soveltuvaksi.

Myös bakteerit ja antibioottiresistenssi voivat levitä tuonnin myötä

MRSA- ja ESBL -bakteerit ovat moniresistenttejä eli ne pystyvät vastustamaan useita eri mikrobilääkkeitä.  Vaikka niitä esiintyy myös kotoperäisenä, Suomessa resistenssitilanne on kuitenkin hyvä. Koska koirat ja ihmiset elävät läheisessä kontaktissa, resistentit bakteerit voivat siirtyä herkästi niiden välillä. 

ESBL-ominaisuutta on todettu muun muassa Escherichia coli -bakteerilla, jota esiintyy normaalisti ja tautia aiheuttamatta ihmisten ja eläinten suoliston bakteeristossa. ESBL-kantajuuden tärkeimmät riskitekijät koiralla ovat niiden raakaruokaruokinta ja mikrobilääkkeiden käyttö. Tuontikoirilla EBSL näyttäisi olevan varsin yleinen, kun taas MRSA-bakteereita ei esiintynyt tutkituissa koirissa

Tuontikoiran resistenssiriskiin vaikuttaa muun muassa lähtömaan hygieniataso ja antibioottien käyttö. Koiran terveydentila ja ruokinta vaikuttavat taas siihen, jääkö koira resistentin bakteerin kantajaksi. Resistentin bakteerin kantajuus ei näy koirasta ulospäin.

Suomeen tuodaan koiria maista, joissa esiintyy koiriin tarttuvaa B. canis -bakteeria. B. canis -bakteeri tarttuu lähinnä astutuksen yhteydessä, sekä abortoitujen sikiöiden ja synnytyseritteiden välityksellä. Steriloituina tai kastroituna maahan tuoduilla koirilla on tämän takia pienempi riski levittää tautia eteenpäin kuin koirilla, jotka tuodaan maahan esimerkiksi kenneleihin jalostuskäyttöä varten. Bakteeri voi tarttua harvoin myös ihmiseen, mutta sen kansanterveydellinen merkitys on vielä epäselvä. 

Rabies on aina vakava

Suomi on vapaa myös rabieksesta eli vesikauhusta, ja kaikkien maahan tuotavien koirien on oltava rokotettuja sitä vastaan. Rabies voi tarttua koirien lisäksi muihin nisäkkäisiin sekä ihmiseen.  Rabies on aina tappava, mikäli altistuksen jälkeistä estohoitoa ei aloiteta riittävän ajoissa.

Maahan tulevan koiran riski kantaa rabiesta riippuu koiran lähtömaan tautitilanteesta, koiran rokotusstatuksesta ja siitä, onko koira elänyt esimerkiksi katukoirana. Riskinarviomme perusteella Suomeen tulee vuosittain rabiesalueelta ainakin 400 rokottamatonta koiraa ja lisäksi noin 80 koiraa, joilla on muista syistä riittämättömät vasta-ainepitoisuudet.

Rabiesalueilta tuodut rokottamattomat koirat muodostavat riskin, vaikka yksittäisen koiran kohdalla rabieksen todennäköisyys on pieni. Rabiestartunnan saanut koira muodosta aina suuren riskin sen kanssa lähikontaktissa oleville ihmisille ja eläimille. Mikäli koirien rokotekattavuus Suomessa on korkea, taudin leviäminen Suomessa ei ole todennäköistä.

Suomeen tuodaan koiria useista maista

Suomeen tuodaan koiria useista maista ympäri maailmaa. Eniten koiria tuodaan Venäjältä, Espanjasta, Virosta ja Romaniasta. Suomeen ulkomailta tuotavat koirat voidaan karkeasti jakaa rekisteröityihin rotukoiriin, joita tuodaan muun muassa jalostuskäyttöön, niin kutsuttuihin rescue-koirin ja pentutehdaskoiriin. Romaniasta ja Venäjältä tuotavat aikuiset koirat ovat yleensä katukoiria, eli niiden tausta on ainakin osin tuntematon. Ne ovat myös voineet altistua erilaisille sairauksille jo ennen saapumistaan koiratarhalle.

Espanjasta tuodut koirat ovat yleensä ihmisten hylkäämiä lemmikkejä ja metsästyskoiria, jotka eivät todennäköisesti ole ehtineet olla kovinkaan kauaa katukoirina. Näidenkään koirien taustaa ei silti tiedetä täysin. Kodittomia koiria Suomeen tuovat sekä rekisteröidyt yhdistykset että yksityiset ihmiset.

Tehty riskinarviointi perustuu tuontikoirista otetuista näytteistä saatuihin tietojen, julkaistuun tieteelliseen tutkimukseen ja asiantuntijahaastatteluihin. Tutustu raporttiin Zoonoottiset taudinaiheuttajat tuontikoirissa

Lue
Tuontikoira voi olla riski 
Koirien tuojat tai siirtoa Suomeen suunnittelevat voivat tarkistaa ajankohtaiset tuontisäädökset Ruokaviraston sivuilta:
EU-maista 
EU:n ulkopuolelta

Lisätietoja:
erikoistutkija, ELT Heidi Rossow
040 548 0071, riskinarvioinnin yksikkö
erikoistutkija, ELL Suvi Joutsen
050 500 4056, riskinarvioinnin yksikkö
yksikönjohtaja, ELT Pirkko Tuominen
0400 211 624, riskinarvioinnin yksikkö