Suomen zoonoosistrategian tavoitteisiin päästiin melko hyvin, mutta riskit kasvavat

13. syyskuuta 2019

Suomen zoonoosistrategian visiona on, että Suomen zoonoositilanne säilyy hyvänä, vaikka toimintaympäristöön liittyvät uhat lisääntyvät. Zoonoosikeskus on arvioinut vuonna 2013 laaditun zoonoosistrategian toteutumista. Arvion mukaan tavoitteisiin päästiin melko hyvin, mutta kehityssuunta erityisesti mikrobilääkeresistenssin osalta on epäsuotuisa.

Zoonoosistrategia käsittelee zoonooseja eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuvia tauteja, elintarvike- ja talousvesivälitteisiä epidemioita, sekä eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä ihmisiin siirtyvää mikrobilääkeresistenssiä. Strategiassa asetettiin sekä terveyteen, elinympäristöön että mikrobilääkeresistenssin torjuntaan liittyviä tavoitteita.

Kampylobakteeritartunnat ja kryptosporidioositapaukset ihmisillä lisääntyneet

Zoonoosistrategian yhtenä terveystavoitteena oli, että ihmisten zoonoositartunnat, kuten salmonella-, kampylobakteeri-, yersinia-, listeria- ja EHEC-tartunnat, eivät yleisty. Tartuntojen määrä onkin saatu pääosin pidettyä vakaalla tasolla, vaikka esimerkiksi kampylobakteeri- ja EHEC-tartunnat hieman lisääntyivät. Huomion kiinnitti myös kryptosporidioositapausten yleistyminen.

Raportissa todetaan, että tartuntojen taustalla on voinut olla muun muassa riskielintarvikkeiden kuten raakamaidon käytön yleistyminen. Lisäksi Suomen väestön keski-ikä nousee, jolloin yhä suurempi osa väestöstä on alttiimpia tartunnoille. Kotimaassa saatujen suolistoinfektioiden alkuperänä saattoivat olla aiempaa useammin myös maahantuodut elintarvikkeet. Viitteitä tästä olivat esimerkiksi hepatiittivirusepidemiat.

Kotimaiselle lihantuotannolle asetetut tavoitteet salmonellan ja kampylobakteerin esiintymiselle toteutuivat. EHEC-tartuntojen aiheuttaja sekä cryptosporidium-loinen sen sijaan yleistyivät naudoilla. Näiden yhteyttä ihmisten kotimaisiin tartuntoihin ei tiedetä.

Elinympäristöä koskevat tavoitteet toteutuivat osin

Zoonoosistrategian elinympäristöön liittyvät terveystavoitteet koskivat luonnonvaraisten ja vektorieläinten välittämiä tauteja. Puutiaisaivotulehdustartuntojen ilmaantuvuus ihmisillä on kaksinkertaistunut lähtötasoon verrattuna. Kasvu johtuu mahdollisesti ympäristössä ja ilmastossa tapahtuneista muutoksia. Sen sijaan raivotautiin ja myyräekinokokkiloiseen liittyvät tavoitteet täyttyivät. Tartuntoja ei ole esiintynyt ihmisillä eikä eläimillä.

Mikrobilääkeresistenssi on kasvava haaste

Tavoite mikrobilääkeresistenssitilanteen säilymisestä vakaana ei täysin toteutunut. Esimerkiksi ihmisten kotimaassa saaduista salmonella tartunnoista, moniresistenttien bakteerien osuus on selvästi lisääntynyt. Huomionarvoista ovat myös moniresistentit salmonellat naudoilla.

Myös ESBL ja MRSA ovat nousevia uhkia. Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavia (ESBL) bakteereja todettiin potilaiden veri- ja virtsanäytteissä aikaisempaa enemmän. ESBL-tyypin resistenssiä esiintyi Suomessa myös broilereilla ja broilerinlihassa.

Tuotantoeläinten MRSA yleistyi ihmisillä selvästi. MRSA-bakteeri yleistyi myös sioilla niin, että nykyisin sitä esiintyy todennäköisesti suurimmalla osalla Suomen sikatiloista. Merkkejä mikrobilääkeresistenssitilanteen heikentymisestä ovat myös ihmisten ja eläinten NDM E. coli löydökset.

Elinympäristön muutokset huomioitava

Vaikka zoonoositilanne on Suomessa moniin maihin verrattuna hyvä, haasteet lisääntyvät meilläkin. Muutokset tuotantoeläinten kasvatusympäristöissä, ilmastossa ja luonnossa vaikuttavat myös zoonoositartuntoihin. Lisäksi Suomen ulkopuolelta tulee jatkuvasti uusia zoonoosi- ja resistenssiuhkia, joita täytyy pystyä torjumaan entistä tehokkaammin, raportissa todetaan.

Kolmannen zoonoosistrategian valmistelu aloitetaan vuonna 2020. Strategia tullaan laatimaan monialaisesti maa- ja metsätalousministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen kesken.

Lisätietoja:
Suomen zoonoosistrategia 2013 - 2017 -seurantaraportti (pdf)
(Zoonoosikeskus)

Zoonoosien seuranta ja strategian arviointi:
Saara Raulo
Zoonoosikeskuksen johtaja
Ruokavirasto
puhelin 040 825 0261
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Tartunnat ihmisillä:
Ruska Rimhanen-Finne
asiantuntijaeläinlääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puhelin 029 524 8942
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mikrobilääkeresistenssi:
Anna-Liisa Myllyniemi
yksikönjohtaja
Ruokavirasto
puhelin 0400 287 398
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Tartunnat eläimillä:
Sirpa Kiviruusu
yksikönjohtaja
Ruokavirasto
puhelin 02 952 044 36
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Elintarvikkeiden mikrobiologinen turvallisuus:
Annukka Markkula
jaostopäällikkö
Ruokavirasto        
puhelin  050 564 6175
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi