Maatalouden ja maaseudun rahoitus vuonna 2018

Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2018. Summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,7 miljardia euroa.  Viljelijätuilla turvataan maatalouden kannattavuutta ja tuotantoedellytyksiä, ja lisäksi niillä edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä.

Tuensaajia vuonna 2018 oli yhteensä 59 831. Tuensaajista noin 90 prosenttia on maatiloja.

Viljelijätukien lisäksi maksettiin rahoitusta kehittämishankkeisiin, maatilojen ja muiden maaseudun yritysten investointeihin, perustamiseen ja kehittämiseen, maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa sekä muita, kuten menekinedistämiseen ja puutarhatuotteiden sekä luonnonmarjojen ja -sienten varastointiin tarkoitettuja tukia.

Maatalouden ja maaseudun rahoitus turvaa kotimaisen ruoantuotannon, tukee suomalaisen elintarviketuotannon kehittymistä ja luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla. Ruoka-ala on tärkeä työllistäjä Suomessa. Maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät yhteensä lähes 340 000 suomalaista eli 13 prosenttia kaikista työllisistä.

Koko noin kahden miljardin euron rahoituksesta yhteensä yli 887 miljoonaa euroa on EU-rahoitusta. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat merkittävän osan Suomen saamasta EU-rahoituksesta. Niiden osuus kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta on noin kaksi kolmasosaa.  

Rahoituspäätökset tehdään alueilla

Rahoituspäätökset tekevät pääasiassa kuntien ja ELY-keskusten virkamiehet. Ainoastaan osan rahoituksesta, esimerkiksi koulujakelutuet, myöntää Ruokavirasto. Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti.

Rahoitusta saivat muun muassa viljelijät, hanketoimijat, yritykset, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus, neuvonta ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Rahoituksen vaikuttavuus ulottuu yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yrittäjät ja paikalliset asukkaat.

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen. Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen (yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta). Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.