2017

Toimijoiden innovaatiot ja innovointiherkkyys leimasivat vuotta 2017, esimerkiksi kiertotaloudessa ja hyönteistuotannossa. Myös lakiuudistukset tulevat haastamaan perinteisen valvonnan siirtäen valvonnan painopistettä proaktiivisuuteen.

Valvonnan vaikuttavuustavoitteet saavutettiin melko hyvin, valvontaviranomaisten asiakasorientoituneisuus ja uudistuminen on tuonut hyvää palautetta ja viranomaisiin luotetaan

Eviran vastuulla oleva valvonta sekä valtakunnalliset valvonta– ja seurantaohjelmat toteutuivat pääosin suunnitellusti.

Kasvintuotannon edellytykset

Monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa kasvintuotannolle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden voidaan arvioida toteutuneen hyvin. Valvonnassa havaittiin vähäinen määrä tuotteisiin ja toimintaan liittyviä puutteita. Kasvintuotannon sektoreilla havaitut puutteet johtuivat pääosin edelleen toiminnanharjoittajien ja viljelijöiden tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä säädösten vaatimuksista.

Vantaalta vuonna 2015 löytyneen aasianrunkojäärien esiintymän jälkitoimenpiteet näyttävät onnistuneen hyvin. Uusia merkittäviä vaarallisten kasvintuhoojalöydöksiä ei havaittu. Kasvinterveyden valvonnalla voidaan vain rajallisessa määrin estää tuhoojien saapumista maahan. Valvonnalla voidaan kuitenkin olennaisesti vaikuttaa tuhoojien asettumiseen Suomeen.

Kasvinterveyden tilanteen voidaan arvioida säilyneen hyvänä, mikä mahdollisti kilpailukykyisen maatalous- ja puutarhatuotannon. Valvonnan tulosten perusteella myynnissä olleet tuotteet olivat luvatun mukaisia ja ne täyttivät niiden laadulle ja turvallisuudelle asetetut vaatimukset.

Eläinten terveys ja hyvinvointi

Eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääasiassa.

Vakavia laiminlyöntejä todettiin eri sektoreiden suunnitelmallisissa tarkastuksissa harvoin. Eläinsuojelun tuotantotilojen otantatarkastusten tulokset olivat parantuneet edellisestä vuodesta ja vaikuttavuustavoite saavutettiin lähes kokonaan. Sen sijaan tavoitteista jäätiin yhä selkeästi eläinten merkinnän ja rekisteröinnin otantatarkastusten tuloksissa.

Eläintautien ja zoonoosien (eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien) ehkäisyssä ja torjunnassa onnistuttiin hyvin. Suomi säilyi edelleen vapaana useimmista valvottavista eläintaudeista varsinkin tuotantoeläinten suhteen. IHN-tauti todettiin kirjolohissa, mutta muutoin helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja ei todettu tuotantoeläimissä. Niitä löytyi kuitenkin pienessä määrin luonnonvaraisissa eläimissä, kuten lepakkoraivotautia lepakossa sekä lintuinfluenssaa luonnonvaraisissa linnuissa.

Yhä lisääntyvät katukoirien ja laittomien lemmikkien maahantuonnit muodostavat kasvavan tautiuhkan. Loppuvuodesta todettiin ensi kertaa siirtyvää kolistiiniresistenssiä eläimistä eristetyistä bakteereista.

Mikrobilääkkeiden käyttö Suomessa oli maltillista tuotantoeläimillä ja tuotantoeläin-patogeenien resistenssitilanne on pääosin hyvä.

Elintarviketurvallisuus

Salmonellan esiintyvyys kotimaisessa lihantuotantoketjussa ja rehuissa oli edelleen alhainen. Salmonellavalvontaohjelman tavoite (alle 1 %) salmonellan esiintyvyydestä elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa saavutettiin.

Mikrobiologisen elintarvike- ja rehuturvallisuuden sekä kotimaisten elintarvikkeiden kemiallisten aineiden seurantaohjelmat toteutuivat suunnitellusti.

Elintarvikeviennin mahdollistamiseksi tehtiin useita kolmansien maiden edellyttämiä maaselvityksiä.

Vaikka petosepäilyvihjeiden määrä kasvoi vuonna 2017, pystyttiin petokset havaitsemaan toimivalla valvontaverkoston yhteistyöllä sekä uusilla analyysimenetelmillä. Evira oli vuonna 2017 mukana noin 20 petostapauksen selvittämisessä. Eviran rooli vaihteli tapauskohtaisesti: joissakin Evira oli keskeisesti tapausta selvittävänä tahona ja joissakin tapauksissa Eviran roolina oli tuen ja ohjauksen antaminen muille valvontaviranomaisille. Kunnallisten valvontayksiköiden ja aluehallintovirastojen aktiivisuus lisääntyi edellisvuodesta paljon.

Elintarvikevalvonnassa vuosi 2017 oli toinen vuosi, jolloin kaikkien suunnitelmallisten elintarvikevalvonta-tarkastusten tulokset on julkaistu elintarvikevalvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oivassa. Valvontakäyntejä tehtiin noin 27 000 kpl. Oiva-järjestelmä ja kohteiden riskiluokitus ovat yhtenäistäneet suunniteltuja tarkastustiheyksiä, tarkastusten sisältöä ja tulkintoja sekä seuraamuksia. Oivallisten tai hyvien Oiva-tulosten osuus oli 87 %, mikä oli hyvä tulos. Vakavia puutteita on elintarvikevalvonnassa vain vähän.

Luomuvalvonta osoittaa, että lähes kaikki luomutoimijat toimivat määräysten mukaisesti. Tarkastuksissa ei havaittu puutteita luomuvaatimusten täyttymisessä.

Resurssit

Elintarvikevalvontaviranomaisten resurssit ovat niukat kaikkien lakisääteisten tehtävien tekemiseen. Viranomaisen valmennusrooli, Oiva-tulosten suotuisa kehitys, riskinarvioinnin tulokset ja tekoälyn mahdollisuudet antavat kuitenkin pohjaa uusille valvonnallisille keinoille.

Päämääränä selkeä kestävä kasvu

Elintarvikeketjun viranomaiset jakavat kuluttajien ja yrittäjien kanssa toimintaympäristön nopeasta muutoksesta kumpuavia huolenaiheita ja toisaalta näkevät uusia mahdollisuuksia, joita muutos synnyttää.

Vaikka keinot muuttuvat, elintarvikeketjun viranomaistoiminnan tavoite pysyy samana: tuotanto on vastuullista ja kilpailukykyistä kansallisilla markkinoilla ja viennissä ja kuluttajien on helppo valita tahtonsa mukaisia tuotteita. Tämä ei onnistu ilman megatrendien seurantaa, säädöstenmukaisesti toimivia yrityksiä, riittäviä viranomaisresursseja ja elintarvikeketjun kaikkien osapuolten uudistumiskykyä. Pääpaino on palvelutarpeessa, havaintojen analyyseissä ja kehityskohteissa.