2. Viherryttämistuki 2022

Huomioitavaa

• 11.4.2022: Ukrainan sodan vuoksi viherryttämistuen ekologisen alan (EFA) kesannoille sallitaan viljelypoikkeus. Tarkempi ohjeistus on julkaistu osoitteessa ruokavirasto.fi/kriisituet.

2.1 Yleistä

Viherryttämistuki on EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu suora tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Nämä käytännöt (jatkossa viherryttämistuen vaatimukset) ovat

• viljelyn monipuolistaminen
• pysyvän nurmen säilyttäminen
• ekologisen alan vaatimus.

Tilaasi koskeviin vaatimuksiin vaikuttavat maatilan sijainti, koko, viljelykasvit ja mahdollisesti harjoitettu luomutuotanto. Jos haet perustukea, viherryttämistuen vaatimukset koskevat maatilasi kaikkia tukikelpoisia hehtaareja. Pienet maatilat sekä pääosin nurmituotantoa harjoittavat tilat saavat vapautuksen viljelyn monipuolistamisesta ja ekologisesta alasta. Jos maatilasi on luomutila, sinulla on automaattisesti oikeus viherryttämistukeen ilman että sinun tarvitsee noudattaa viherryttämistuen vaatimuksia maatilan luomutuotantoalalla.

Maatilan sijainti

Maatilan sijainti tukialueella AB tai C määräytyy viherryttämistuessa talouskeskuksen sijainnin perusteella. Jos talouskeskusta ei ole, tilan sijainti ratkaistaan sen mukaan, kummalla alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Maatilasi sijainti määrää ne tukiehdot, joita sinun tulee noudattaa maatilasi koko maatalousmaalla. Tuki maksetaan kuitenkin lohkojen sijainnin perusteella erisuuruisena eri tukialueille.

Peltoala, pysyvät nurmet ja pysyvät kasvit ovat maatalousmaata

Viherryttämistuen vaatimuksissa tarkastellaan tilan maatalousmaan ja peltoalan käyttöä. Maatalousmaahan lasketaan peltoala, pysyvät viljelykasvit sekä pysyvät nurmet.

• Peltoalaa on kasvintuotantoa varten viljelty maa (viljelykasvit, korkeintaan 5-vuotiset heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit) sekä kesanto. Voit tarkistaa viljelykasvien luettelosta (Taulukko 2) mitkä kasvit, nurmet ja kesantoalat katsotaan peltoalalla kasvaviksi.
• Pysyvää nurmea on maa, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä), ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Pysyvää nurmea ei lasketa kasviksi. Pysyvä nurmi voi sisältää muitakin laidunnettavia lajeja, kuten pensaita ja/tai puita, edellyttäen, että enemmistönä ovat heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit. Pysyvien nurmien ala muodostuu tilan yli 5-vuotisista nurmista. Katso taulukosta 4. milloin lohkon ala muuttuu pysyväksi nurmeksi ja taulukosta 3 heinä- ja nurmirehukasvit, jotka lasketaan mukaan, kun tarkastellaan lohkon muuttumista pysyviksi nurmeksi.
• Pysyvät viljelykasvit ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan yli viiden vuoden ajan ja joista saadaan toistuvia satoja. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat, koristekasvit, edellä mainittujen kasvien taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu. Katso pysyvien kasvien tarkempi luettelo taulukosta 1.

Maatalousmaan lisäksi maatilalla voi olla muuta alaa, joka on tukikelvotonta. Katso muuhun alaan kuuluvat alat hakuoppaan kasviluettelosta (4. Kasvien ilmoittaminen).

Tukikelpoinen ala viherryttämistuessa

Viherryttämistuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatilan maatalousmaa, pois lukien pellolla tai luonnonlaitumella oleva Tilapäisesti viljelemätön ala ja pelto. Nämä lasketaan kuitenkin mukaan peltoalaan, luonnonlaitumella oleva tilapäisesti viljelemätön ala pysyvän nurmen alaan. Viherryttämistuessa pienin tukikelpoinen kasvulohko, jolle maksetaan tukea, on 0,05 hehtaaria. Alle 0,05 hehtaarin lohkot otetaan kuitenkin huomioon, kun määritetään alaa, jolla on noudatettava viherryttämisen vaatimuksia ja viherryttämistuen ehtojen täyttymistä.

Tukitaso

Tukialueita ovat AB-alue ja C-alue. Tukitaso on AB-alueella noin 74 €/ha ja C-alueella noin 64 €/ha. Viherryttämistukea maksetaan maatilan tukikelpoiselle maatalousmaalle enintään viljelijän hallinnassa olevia tukioikeuksia vastaavalle alalle. Myös viherryttämistuen vaatimuksista vapautetuille tiloille maksetaan viherryttämistuki. Hakuoppaan ympäristökorvausta käsittelevästä kappaleesta voit tarkistaa viherryttämistuen vaatimusten vaikutukset ympäristökorvauksen maksuun.

Luomutilat

Sinulla on oikeus viherryttämistukeen automaattisesti ilman viherryttämistuen vaatimusten noudattamista maatilan sillä osalla, joka on luomutuotannossa tai siirtymässä luomutuotantoon. Sinulla on oltava Ruokaviraston myöntämä luomutodistus valvontaan kuulumisesta ja luomuvaatimusten täyttämisestä. Mikäli aloitat luomutuotannon, ilmoittaudu ensimmäisenä tukihakuvuonna Ruokaviraston luomuvalvontarekisteriin viimeistään 30.4. Ensimmäinen tuotantotarkastus on tehtävä viimeistään 15.6. liittymisvuonna. Oikeus viherryttämistuen vaatimuksista vapautumiseen alkaa luomun siirtymäkaudesta lähtien.

Maatilasi voi vapautua viherryttämistuen vaatimuksista luomutuotannon perusteella myös silloin, jos et hae luonnonmukaisen tuotannon korvausta.

Em. oikeuden käyttäminen on vapaaehtoista. Voit ilmoittaa tukihakemuksessa rastilla, jos et halua käyttää tätä oikeutta. Toteutat tällöin normaalisti maatilaa koskevia viherryttämistuen vaatimuksia koko tilan maatalousmaalla. Oikeutta ei voi valita erikseen esimerkiksi yhdelle viherryttämistuen vaatimukselle, se koskee kaikkia kolmea vaatimusta.

Mikäli maatilasi ei ole kokonaan luomutuotannossa, viherryttämistuen vaatimukset koskevat maatilasi sitä osaa, joka ei ole luomutuotannossa. Tällöin luomutuotannossa olevaa maatalousmaata ei oteta huomioon vaatimusten täyttymiseksi esimerkiksi laskettaessa kasvien lukumäärää. Jos et halua käyttää oikeuttasi vapautua viherryttämistuen vaatimuksista, vaikka maatilallasi on luomutuotantoa, tilan vaatimukset lasketaan koko tilan maatalousmaan perusteella luomuala mukaan lukien.

Esimerkki 1:

Maatila (C-alue) hallinnoi kahta erillistä tilan osaa, joista toinen on luomutuotannossa ja toinen tavanomaisessa tuotannossa.  Luomutuotannossa olevalla tilan osalla viljellään 18 ha vehnää, 4 ha ruista ja 4 ha nurmea. Tavanomaisesti viljellyllä tilan osalla viljellään 12 ha sokerijuurikasta. Mikäli maatila käyttää luomupoikkeusta, tilalla on silti kahden kasvin vaatimus, koska tavanomaisen viljelyn ala on yli 10 ha. Tilalle lasketaan kasviksi vain sokerijuurikas ja viljelyn monipuolistamisen vaatimus ei täyty. Jos tila ei käytä luomupoikkeusta, tilalla on edelleen kahden kasvin vaatimus, mutta tilalle lasketaan kasveiksi vehnä, ruis, nurmi ja sokerijuurikas ja viljelyn monipuolistamisen vaatimus täyttyy.

2.2 Viljelyn monipuolistaminen

Viljelyn monipuolistamisen tavoitteena on tuotannon monipuolistaminen ja ympäristön huomioiminen viljelyssä, erityisesti maaperän laadun parantaminen. Viljelyn monipuolistaminen velvoittaa sinut viljelemään vaaditun lukumäärän viljelykasveja riippuen tilan sijainnista, peltoalan määrästä tai viljelyssä olevista kasveista. Vapaudut viljelyn monipuolistamisesta, jos maatilasi on pääosin nurmella, kesannolla ja/tai palkokasvien viljelyssä tai maatilasi peltoala on alle 10 hehtaaria.

Viljelykasvilla tarkoitetaan

• minkä tahansa viljelykasvien nimistössä mainitun suvun viljelyä
• minkä tahansa ristikukkaiskasveihin (Brassicaceae), koisokasveihin (Solanaceae) tai kurkkukasveihin (Cucurbitaceae) kuuluvan lajin viljelyä
• kesantomaata
• heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja, jatkossa nurmet.

Talvehtivia viljelykasveja ja kevätviljelykasveja pidetään eri viljelykasveina, vaikka kyseessä ovatkin samansukuiset kasvit. Spelttivehnä (Triticum spelta) katsotaan eri viljelykasviksi kuin muut samansukuiset viljelykasvit. Voit tarkistaa taulukosta 2. mitkä kasvit ja seoskasvustot luetaan eri viljelykasveiksi.

Viljelyn monipuolistamisen vaatimus täyttyy, jos tilan peltoalalla viljellään vaadittu määrä (kaksi tai kolme) viljelykasvien luettelossa (Taulukko 2) lueteltua viljelykasvia.

Taulukko 2. Viljelyn monipuolistamisessa luetaan yhdeksi kasviksi viljelykasvien nimistön mukaisesti seuraavat kasvit ja seoskasvustot:

Viljelyn monipuolistamisen vaatimus AB-alueella

Jos maatilallasi on 10 - 30 ha peltoalaa, sinun on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia ja pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta. Pääkasvi on se kasvi, jota on prosenttimääräisesti eniten.

Jos maatilallasi on yli 30 ha peltoalaa, sinun on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia.  Pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta ja kahden eniten viljellyn viljelykasvin yhteenlaskettu osuus saa olla enintään 95 % peltoalasta. Kaksi eniten viljeltyä viljelykasvia ovat ne kasvit, joita on prosenttimääräisesti eniten ja toiseksi eniten.

Viljelyn monipuolistamisvaatimus ei koske sinua, jos

• yli 75 % tilasi peltoalasta on nurmella, kesannolla, palkokasvien viljelyssä tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä. Palkokasveja ovat herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan- eikä komealupiinia), virnat, soijapavut, linssi, vuohenherne, mesikät, mailaset ja apilat.
• yli 75 % tilasi tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea, nurmea tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä.
• yli 50 % maatilasi peltoalasta on sellaista alaa, jota et ole ilmoittanut edellisvuoden tukihakemuksessasi, ja jos maatilasi koko peltoalalla viljellään eri viljelykasvia kuin edellisenä kalenterivuonna.

Voit kerrata viherryttämistuen vaatimusten vaikutukset ympäristökorvauksen maksuun ruokavirasto.fi -sivustolta.

Kun tarkistetaan, vapautuuko tila viljelyn monipuolistamisesta, palkokasvi- ja nurmipoikkeukset otetaan huomioon ensin, ja vasta sen jälkeen tutkitaan tilan peltoala.

Kuvassa 1 on esitetty viljelyn monipuolistamisen ehdot AB – alueen tiloilla.

Kuva 1. Viljelyn monipuolistaminen AB- alueella

Viljelyn monipuolistamisen vaatimus C-alueella

Jos maatilallasi on yli 10 hehtaaria peltoalaa, sinun on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia. Pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta paitsi, jos pääkasvina on nurmi, kesanto tai palkokasvi.

Viljelyn monipuolistamisvaatimus ei koske sinua, jos

• yli 75 % tilasi peltoalasta on nurmella, kesannolla, palkokasvien viljelyssä tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä. Palkokasveja ovat herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan- eikä komealupiinia), virnat, soijapavut, linssi, vuohenherne, mesikät, mailaset ja apilat.
• yli 75 % tilasi tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea, nurmea tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä.
• yli 50 % maatilasi peltoalasta on sellaista alaa, jota et ole ilmoittanut edellisvuoden tukihakemuksessasi, ja jos maatilasi koko peltoalalla viljellään eri viljelykasvia kuin edellisenä kalenterivuonna.

Voit kerrata viherryttämistuen vaatimusten vaikutukset ympäristökorvauksen maksuun ruokavirasto.fi-sivustolta.

Kun tarkistetaan, vapautuuko tila viljelyn monipuolistamisesta, palkokasvi- ja nurmipoikkeukset otetaan huomioon ensin, ja vasta sen jälkeen tutkitaan tilan peltoala.

Kuva 2. Viljelyn monipuolistaminen C-alueella

Maatilan viljelykasvien osuuden laskeminen

Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8. Tänä aikana viljelykasvien on oltava laskettavissa. Huolehdi siitä, että maatilallasi on ko. ajanjakson ajan vähintään vaatimuksen mukaiset kaksi tai kolme kasvia ja että vaaditut kasvien prosenttiosuudet täyttyvät. Jos vapaudut viljelyn monipuolistamisen vaatimuksesta esimerkiksi tilasi nurmialan perusteella, huolehdi siitä, että nurmialaa on vapautuksen edellyttämä määrä tänä aikana. Jokainen peltoalaan kuuluva hehtaari otetaan viljelykasvien osuuden laskemisessa huomioon vain kerran vuodessa. Jos viljelet samalla alalla kahta eri kasvia peräkkäin samalla kasvukaudella, niitä ei voi laskea kahdeksi eri kasviksi.  Viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista kerrotaan tarkemmin viljelijätukien peltovalvontaohjeessa.

Kasvustossa, jossa viljellään pääkasvia ja aluskasvia, ala lasketaan pääkasvin mukaan. Esimerkiksi, jos kylvät kasvulohkolle suojaviljana kauraa ja sen alle lisäksi monivuotisen nurmen, ala lasketaan kauraksi.

Seoskasvusto katsotaan yhdeksi kasviksi. Seoskasvustoja, jotka lasketaan yhdeksi eri kasviksi, ovat öljykasvien ja viljan seoskasvustot, valkuaiskasvien ja viljan seoskasvustot, öljykasvien ja valkuaiskasvien seoskasvustot, viljojen seoskasvustot, valkuaiskasvien seoskasvustot, öljykasvien seoskasvustot, siirtonurmikasvien seoskasvusto, hunajatuotantoon käytettävä seoskasvusto, saneerauskasvien seoskasvustot, monimuotoisuuspellon riistakasvien seoskasvustot, monimuotoisuuspellon maisemakasvien seoskasvustot ja monimuotoisuuspellon niittykasvien seoskasvustot sekä seoskasvustot, joissa yli 50 % siemenestä on ekologiseen alaan hyväksyttävän typensitojakasvin siementä.

Jos viljelet samalla kasvulohkolla useampia kasveja vuororiveissä, laske jokaiselle kasville prosenttiosuus lohkon kokonaisalasta. Kasvia pidetään viljelykasvina, jos sen ala kattaa vähintään 25 % kokonaisalasta. Piirrä kasvien alat kasvulohkoiksi ja ilmoita ne kasvit, joita on yli 25 % alasta.

Esimerkki 2:

Tilalla viljellään 3 ha lohkolla vuororiveissä porkkanaa 1,2 ha; sipulia 1 ha ja palsternakkaa 0,8 ha. Porkkanan osuus on 40 %, sipulin 33 % ja palsternakan 27 %. Kaikki ylittävät 25 % rajan ja kaikki lasketaan kasveiksi eli alalla on 3 kasvia.  Tilalle lasketaan kasvien aloiksi 3ha / 3 kasvia = porkkanaa 1 ha, sipulia 1 ha ja palsternakkaa 1 ha. Lohko jaetaan kolmeksi 1 ha kasvulohkoksi.

Lisätietoa viljelykasveista ja niiden ilmoittamisesta

Viherryttämistuen viljelykasvien luettelossa on joitakin ryhmiä, kuten Muut rehukasvit, Siemenmausteet ja lääkekasvit (pl kumina, sinappi), Koristekasvit, alle 5 v. ja Leikkovihreä ja leikkohavu, alle 5 v. kasveista, joissa ei ole erikseen nimettyä kasvia. Näitä ryhmiä voit käyttää ilmoittaaksesi vain sellaisia kasveja, joille ei löydy omaa nimikettä kasviluettelosta. Jokainen ryhmä lasketaan maatilallasi vain yhdeksi kasviksi. Jos ilmoitat näitä aloja, kirjoita tukihakemuksen lisätietoihin, mitä kasveja näillä aloilla tosiasiallisesti viljelet, niin voimme täydentää kasviluetteloa seuraavan vuoden tukihakuun.

Kasvikoodilla Seoskasvusto (typensitojakasvia yli 50 %) voit ilmoittaa sellaisia typensitojakasvien ja muiden kasvien seoksia, joissa kylvösiemenseoksen painosta yli 50 % on ekologiseen alaan hyväksyttävän typensitojakasvin siementä. Näitä typensitojakasveja ovat ruokaherne, rehuherne, härkäpapu, soijapapu, virna, mesikkä, mailanen, apila, makea lupiini, ei alaskanlupiini eikä komealupiini, tarhaherne ja pensaspapu. Lisäksi kasvikoodilla Seoskasvusto (apila yli 50 % + nurmiheinä) voit ilmoittaa nurmiseoksia, joissa kylvösiemenseoksen painosta yli 50 % on apilan siementä.

Kasvikoodilla Pienet vierekkäiset alat voit ilmoittaa yhtenä kasvina sellaisia kasvustoja, jossa eri kasvilajit sijaitsevat vierekkäin ja jokaista yksittäistä lajia on alle 0,05 ha. Lisäksi kasvikoodilla Muut vihannekset voit ilmoittaa pieniä alle 0,05 hehtaarin vierekkäisiä vihannesaloja yhdessä. Jos ilmoitat näitä aloja, kirjoita tukihakemuksen lisätietoihin, mitä kasveja näillä aloilla tosiasiallisesti viljelet. Pienet vierekkäiset alat ja Muut vihannekset lasketaan kasviksi viljelyn monipuolistamisvaatimuksessa.

Huomaa, että joitakin tukihakemuksella ilmoitettavia kasveja tai käyttömuotoja ei lasketa kasviksi, kun arvioidaan viljelyn monipuolistamisvaatimuksen täyttymistä. Näitä ovat kasvikoodit Kasvimaa; Erityistukisopimusala, pelto; Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto ja Maisemapiirre. Ilmoita näissä vaan sellaisia aloja, joille et löydä muuta sopivaa nimikettä kasviluettelosta. Katso näiden nimikkeiden tarkempia ohjeita Hakuoppaan kasviluettelosta (Maatalousmaa 4. Kasvien ilmoittaminen).

Esimerkkejä viljan ja nurmen yhdistelmien ilmoittamiseen

• Voit ilmoittaa nimikkeellä Kaura suojaviljakauran, jos alla on yksivuotinen tai monivuotinen nurmi ja jos kaurasta otetaan jyväsato.
• Kasvikoodilla Vihantavilja (kaura) voit ilmoittaa kauran, joka korjataan vihantana myös silloin, jos alle on kylvetty monivuotinen nurmi.
• Jos kylvät seoksen, jossa on viljaa ja yksivuotista nurmea, ilmoita se joko kasvikoodilla 1-vuotinen kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmi tai 1-vuotinen laidunnurmi.

2.3 Pysyvä nurmi

Pysyvän nurmen säilyttämisen tavoitteena on ympäristön huomioiminen viljelyssä, erityisesti hiilen talteenoton varmistaminen. Pysyvän nurmen säilyttämistä tarkastellaan koko maan tasolla. Pysyvän nurmen osuus koko maatalousmaasta ei saa vähentyä enempää kuin viisi prosenttia vuonna 2015 vahvistetusta viiteosuudesta. Jos vähenemä on tätä suurempi, on otettava käyttöön ns. ennallistamismenettely. Tästä poikkeuksena ovat Natura-alueiden pysyvät nurmet. Niitä ei saa ottaa muuhun käyttötarkoitukseen, vaan ne on säilytettävä nurmena.

Pysyvän nurmen säilyttämisen näkökulmasta nurmilohkot jaetaan viljelykierrossa oleviin nurmiin ja pysyviin nurmiin. Viljelykierrossa oleva nurmilohko muuttuu pysyväksi nurmeksi kuudentena vuonna, kun lohkolle on ilmoitettu kuutena vuonna peräkkäin heinä- tai nurmirehukasveja. Lohkon nurmen uusiminen niin, että se esimerkiksi välillä kynnetään ja kylvetään uudestaan nurmikasvustolle, ei katkaise nurmivuosien laskentaa.

Pysyvän nurmen merkintä on vuosikohtainen riippuen lohkolla kunakin vuonna viljeltävästä kasvista. Pysyvän nurmen merkintä ei tarkoita sitä, että kyseisellä lohkolla olisi jatkossakin viljeltävä nurmea. Voit viljelysuunnitelmasi mukaan viljellä pysyvän nurmen merkinnän saaneella lohkolla muitakin viljelykasveja ja tällöin pysyvän nurmen merkintä poistuu. Ainoastaan silloin, jos ennallistamismenettely jouduttaisiin ottamaan Suomessa käyttöön, voisi sinulle tulla velvoite palauttaa muuhun käyttöön ottamasi pysyvän nurmen ala tai muu ala pysyväksi nurmeksi.  Lisäksi voisi tulla rajoitteita ottaa pysyvällä nurmella olevia aloja muuhun viljelykäyttöön.

Pysyvien nurmien muodostuminen ja seuranta

Vipu-palvelussa on karttataso, josta voit tarkistaa sisältääkö lohko pysyvää nurmea tai neljännen tai viidennen vuoden nurmea ennen tukihakua. Kasvulohkon tiedoissa näkyy muodostuvan pysyvän nurmen pinta-ala, jos ilmoitat jo pysyväksi nurmeksi muodostuneelle lohkolle tai 5 vuotta nurmella olleelle lohkolle taulukon 3. mukaisia heinä- ja nurmirehukasveja.  Nämä alat huomioidaan automaattisesti viherryttämistuen vaatimusten tarkastelussa Vipuneuvojassa. Jos ilmoitat lohkon seuraavana vuonna muuksi kuin nurmeksi, pysyvän nurmen ominaisuus poistuu lohkolta automaattisesti. Taulukossa 4 on esimerkkejä tilanteista, jolloin lohkon ala muuttuu pysyväksi nurmeksi.

Taulukko 3. Heinä- ja nurmirehukasvit, jotka kerryttävät pysyvän nurmen vuosia

*Koodeilla ilmoitetaan siemennurmiseokset. Seokset kerryttävät pysyvän nurmen vuosia, yksilajiset nollaavat.

** Koodia käyttämällä ala saa heti pysyvän nurmen merkinnän.

*** EFA-alaksi ilmoitettu jäädyttää nurmivuosien kertymisen

Nurmikertymän jäädyttävät kasvit

Osa kasveista on pysyvän nurmen kertymisen jäädyttäviä kasveja. Jäädyttävä kasvi tarkoittaa, että nurmikertymävuodet pysyvät ennallaan. Pysyvän nurmen vuodet eivät siis nollaannu tai kasva, vaan jäätyvät.

Pysyvän nurmen kertymisen jäädyttäviä kasveja ovat ympäristökorvauksen mukaiset viherlannoitusnurmet, suojavyöhykenurmet, monivuotiset ympäristönurmet ja luonnonhoitopeltonurmet.  Et voi ilmoittaa ympäristökorvauksen jäädyttäviä toimenpiteitä alalle, joka on jo muuttunut pysyväksi nurmeksi.

Nurmikertymän nollaantuminen

Jos ilmoitat lohkon muuksi kuin nurmeksi, niin pysyvän nurmen merkintä poistuu. Myös puhdaskasvustona viljeltävät (ei seos) siementuotantonurmet nollaavat pysyvän nurmen vuodet.

Puhdaskasvustona viljeltävät siemennurmet ilmoitetaan kasvikoodeilla:

• 1-vuotinen siemennurmi, yksilajinen
• Monivuotinen siemennurmi, yksilajinen
• Englannin raiheinän siemen, valvottu tuotanto
• Italianraiheinän (westerw.) siemen, valv. tuotanto
• Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto
• Timotein siemen, valvottu tuotanto
• Nurminadan siemen, valvottu tuotanto.

Esimerkki jäädyttämisestä:

Jos 4 edellistä vuotta (2018–2021) nurmiviljelyssä olleelle lohkolle ilmoitetaan kahtena vuonna peräkkäin jäädyttävä kasvi (vuodet 2022 ja 2023), niin lohko ei saa pysyvän nurmen merkintää. Jos lohkolle ilmoitetaan jäädyttävien kasvien jälkeen nurmea, niin lohko muuttuu pysyväksi nurmeksi vuonna 2025 (6. nurmivuosi).

Esimerkki nollaantumisesta:

Jos 5 edellistä vuotta nurmella olleelle peruslohkolle ilmoitetaan kaksi kasvulohkoa, joista toinen on nurmea ja toinen kauraa, nurmelle ilmoitettu kasvulohko muuttuu pysyväksi nurmeksi, mutta kauralle ilmoitetun kasvulohkon nurmivuodet nollaantuvat. Katso lisää esimerkkejä taulukosta 4, milloin lohko voi muuttua pysyväksi nurmeksi.

Taulukko 4. Esimerkkejä tilanteista, jolloin lohkon ala muuttuu pysyväksi nurmeksi

Natura-nurmet

Natura-alueella sijaitsevat pysyvät nurmet nimettiin 2015 alkaen herkiksi pysyviksi nurmiksi eli Natura-nurmiksi.  Natura-nurmia ei saa kyntää tai muuttaa toiseen käyttötarkoitukseen. Natura-alueella sijaitsevat pysyvät nurmet nimetään peruslohkotasolla. Peruslohko katsotaan kokonaisuudessaan Natura-alueella sijaitsevaksi pysyväksi nurmeksi, jos osa lohkosta sijaitsee Natura-alueella. Voit uusia Natura-nurmen kasvuston vain erityisestä syystä, jos uudistamiseen ei liity kyntämistä. Ilmoita uudistamisesta ja sen toteutustavasta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti ennen uudistamisen aloittamista.

Pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta lasketaan vuosittain

Pysyvien nurmien alaa seurataan koko maan tasolla. Pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta lasketaan vuosittain tuenhakijoiden ilmoittamien alojen perusteella. Jos havaitaan, että pysyvän nurmen osuus on vähentynyt kansallisella tasolla yli 5 % vuonna 2015 laskettavaan vertailualaan nähden, otetaan käyttöön ns. ennallistamismenettely.

Pysyvän nurmen ennallistamismenettely

Pysyvän nurmen ennallistaminen tarkoittaa sitä, että saatat joutua muuttamaan viideksi vuodeksi osan muuhun käyttöön otetusta pysyvän nurmen alasta takaisin nurmelle. Voit muuttaa pysyväksi nurmeksi viiden vuoden ajaksi myös vastaavan määrän muuta alaa tai ilmoittaa jo olemassa olevaa nurmea ennallistetuksi pysyväksi nurmeksi. Palauttamasi alat nimetään pysyviksi nurmiksi palauttamispäivästä lähtien. Lisäksi asetetaan sääntöjä, ettei pysyvää nurmea siirretä enempää muuhun käyttöön. Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite voi kohdistua niihin viljelijöihin, joilla on ollut kahden edeltävän vuoden aikana käytettävissään maatalousmaata, jonka käyttötarkoitus on muutettu pysyvästä nurmesta tai pysyvästä laitumesta muuhun käyttötarkoitukseen.

Tuenhakijoille ilmoitetaan tilakohtainen pysyvän nurmen palauttamisvelvoite ja säännöt viimeistään 31.12. sinä vuonna, kun pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan vähenee yli 5 %. Pysyvä nurmi on palautettava tai muuta alaa ilmoitettava pysyväksi nurmeksi viimeistään 30.6. seuraavana vuonna. Palautetut ja uudet perustetut pysyvät nurmet katsotaan pysyviksi nurmiksi niiden palauttamis- tai perustamispäivästä. Alalla on kasvatettava nurmea viisi seuraavaa vuotta palauttamispäivästä lähtien. Jos alalla kasvoi jo ennestään nurmea, se on säilytettävä vähintään niin monta vuotta, että viisi vuotta tulee täyteen.

Natura-nurmien ennallistamismenettely

Natura-nurmien alaa ei saa ottaa muuhun käyttöön. Jos kuitenkin olet muuttanut muuksi tai kyntänyt Natura-nurmea, sinulle aiheutuu tukivähennyksiä ja sinut velvoitetaan palauttamaan Natura-nurmi viimeistään 30.6. seuraavana vuonna. Ala katsotaan Natura-nurmeksi siitä päivästä lähtien, jolloin se on palautettu nurmeksi.

2.4 Ekologinen ala (EFA-ala)

Ekologisen alan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Ekologisen alan velvoite koskee Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa sijaitsevia tiloja. Muu Suomi vapautuu ekologisesta alasta metsäisyyden perusteella.

Jos maatilallasi on yli 15 ha peltoalaa, ilmoita vähintään viisi prosenttia maatilasi peltoalasta ekologiseksi alaksi. Voit ilmoittaa viherkesantoa (nurmi ja niitty) ekologisena alana korkeintaan 15 %, mikäli ekologisen alan velvoite koskee tilaasi. Jos maatilasi sijaitsee Uudenmaan, Varsinais-Suomen tai Ahvenanmaan maakunnassa voit halutessasi ilmoittaa korkeintaan 10 % viherkesannosta (nurmi ja niitty) ekologisena alana, vaikka ekologisen alan vaatimus ei koskisi tilaasi.

Ekologisen alan velvoite lasketaan maatilan koko peltoalasta, vaikka osa tilasi peltoalasta sijaitsisi metsäisyyden perusteella vapautetulla alueella.  Efa - velvoitteen peltoalaan lasketaan mukaan myös maatilasi täydentävien ehtojen mukaiset suojellut maisemapiirteet ja lyhytkiertoisen energiapuun alat. Voit ilmoittaa ekologista alaa koko maatilan alueella, myös tilan sellaisella lohkolla, joka sijaitsee metsäisyyden perusteella ekologisen alan vaatimuksesta vapautetulla alueella.

Jos maatilasi sijaitsee metsäisyyden perusteella vapautetulla alueella, et voi ilmoittaa ekologista alaa. Jos muutat maatilasi sijaintia keinotekoisesti siten, että maatilasi vapautuu ekologisesta alasta, se voidaan tulkita tukiehtojen kiertämiseksi.

Kun tarkistetaan, vapautuuko tila viljelyn ekologisen alan vaatimuksesta, nurmipoikkeukset otetaan huomioon ensin ja vasta sen jälkeen tutkitaan tilan peltoala.

Ekologisen alan vaatimus ei koske sinua, jos

• yli 75 % tilasi peltoalasta on nurmella, kesannolla, palkokasvien viljelyssä tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä. Palkokasveja ovat herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan- eikä komealupiinia), vuohenherne, linssi, virnat, soijapavut, mesikät, mailaset ja apilat.
• yli 75 % tilasi tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea, nurmea tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä.

Voit kerrata viherryttämistuen vaatimusten vaikutukset ympäristökorvauksen maksuun ruokavirasto.fi-sivustolta.

Kuva 3. Ekologisen alan ehdot

Ekologisen alan ilmoittaminen

Voit ilmoittaa ekologisena alana kesantoa, typensitojakasveja, täydentävien ehtojen mukaisia suojeltuja maisemapiirteitä ja lyhytkiertoisen energiapuun aloja. Merkitse tukihakemuksella ne kasvulohkot, jotka ilmoitat ekologisena alana. Saat ilmoittaa kunkin alan ekologiseksi alaksi vain yhteen kertaan vuosittain. Esimerkiksi efa-kesannolla sijaitsevaa täydentävien ehtojen mukaista maisemapiirrettä ei voi ilmoittaa, koska se sisältyy jo lohkon alaan.

Ekologisen alan täyttyminen lasketaan kertomalla kasvulohkon pinta-ala ekologisen alan painokertoimella. 

Taulukko 5: Ekologisen alan painokertoimet

Ainoastaan lohkot, jotka olet ilmoittanut ekologisena alana, otetaan huomioon, vaikka maatilalla olisi muitakin ekologiseksi alaksi kelpaavia aloja. Jos huomaat, että maatilasi ekologinen ala ei riitä, et voi tukihaun päättymisen jälkeen osoittaa muita ekologisia aloja korvaamaan puuttuvaa alaa. Ilmoita sen vuoksi ekologista alaa riittävästi painokertoimet huomioiden. Jos paikalla tehtävässä valvonnassa kuitenkin todetaan, ettei hyväksyttävää ekologista alaa ole ilmoittamasi pinta-alan verran, voidaan puuttuvaa ekologista alaa kompensoida muulla alalla siihen määrään asti, jonka olet ilmoittanut. Edellytyksenä tällaiselle alalle on, että olet ilmoittanut alan kasvikoodilla, joka hyväksytään ekologiselle alalle ja ala täyttää ekologisen alan vaatimukset. Kompensaatio voidaan tehdä ilmoittamasi ekologisen alan pinta-alaan asti. Viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista kerrotaan tarkemmin viljelijätukien peltovalvontaohjeessa.

Täydentävien ehtojen säännöissä oleva hyvän viljelytavan vaatimus koskee myös kaikkia ekologisia aloja. 

Kesantoalat (efa-kesanto)

Efa-kesannon on oltava peltoalaa eli et voi ilmoittaa efa-kesantona viherkesantoa (nurmi ja niitty) alalle, joka on muuttunut pysyväksi nurmeksi. Jos ilmoitat vuonna 2021 5-vuotiaan viherkesannon (nurmi ja niitty) ekologisena alana, se säilyy peltoalana, eikä sille määritetä pysyvän nurmen ominaisuutta. Ekologiseen alaan ei hyväksytä luonnonhoitopeltonurmia, joista maksetaan ympäristökorvausta.

Säilytä ekologiseksi alaksi ilmoitettava kesanto 1.1. – 15.8. välisen ajan. Tuona aikana sillä ei saa olla maataloustuotantoa eli siltä ei saa korjata satoa eikä sitä voi laiduntaa. Niittoa, jos satoa ei korjata eikä hyödynnetä, ei katsota maataloustoiminnaksi. Voit laiduntaa tai korjata sadon efa-kesannolta 15.8. jälkeen. Jos kylvät efa-kesannolle nurmikasveja tai syyskylvöisiä kasveja, voit päättää ja muokata efa-kesannon aikaisintaan 16.8. Vuodesta 2018 alkaen efa-kesannoilla ei ole saanut käyttää kasvinsuojeluaineita 1.1.–15.8. välisenä aikana. Myös peittausaineiden käyttö on kielletty. Kasvinsuojeluaineiden käyttökielto koskee myös hukkakauran ja muiden vieraslajien kemiallista torjuntaa.

Voit ilmoittaa efa-kesannoksi yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, mesi-, niitty- tai nurmikasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla kylvetyn viherkesannon, sänkikesannon tai poikkeustapauksissa avokesannon.  Viherkesanto ei voi olla kylvetty yksinomaan viljalla, öljy- tai valkuaiskasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla. Valkuaiskasveista poikkeuksen muodostavat apila ja mesikkä, jotka ovat sallittuja kasveja kesannolla yksinään tai seoksissa. Myös efa-kesantoa koskevat täydentävien ehtojen mukaiset hoidetun viljelemättömän pellon hoitovaatimukset. Voit tarkistaa ne Täydentävien ehtojen oppaasta, joka on osoitteessa ruokavirasto.fi/viljelijaoppaat  → Täydentävät ehdot

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi ekologiseksi alaksi hyväksytään myös runsaasti mettä ja siitepölyä tuottavat kasvustot. Voit ilmoittaa tällaisen kasvuston kasvikoodilla viherkesanto (mesikasvit).

Mesikasvikesannoksi hyväksytään

• puhtaina kasvustoina aitohunajakukka, mesikkä tai apila.
• aitohunajakukan ja/tai mesikän ja/tai apilan seoskasvustot.

Mesikasvikesantoja koskevat samat maataloustuotannon harjoittamiskiellon, kasvuston säilyttämisen ja kasvinsuojeluaineiden käytön ehdot kuin muitakin ekologisen alan kesantoja. Mesikasvikesantoalalle saa kuitenkin sijoittaa mehiläispesiä.

Mesikasvikesannon painokerroin ekologisena alana on 1,5. Mesikasvikesanto nollaa nurmivuosien laskennan.

Typensitojakasvit

Typpeä sitoviksi kasveiksi hyväksytään tilan peltoalalla olevat herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan- eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seoskasvustot. Ekologiseksi alaksi hyväksytään seoskasvustot, joissa kylvösiemenseoksen painosta yli 50 % on typensitojakasvin siementä. Yksi- ja monivuotisten kasvien kylvösiemenseoksen painosta monivuotisten typpeä sitovien kasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia. Voit ilmoittaa tällaiset kasvustot kasvikoodeilla Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % + viljaa, Seoskasvusto (typensitojakasvia yli 50 %) ja Seoskasvusto (apila yli 50 % + nurmiheinä). Ekologisen alan on sijaittava peltoalalla, eli et voi ilmoittaa seoskasvustoa (apila yli 50 % + nurmiheinä) alalle, joka on muuttunut pysyväksi nurmeksi. Jos ilmoitat ekologiseksi alaksi typensitojakasvien seoskasvustoa, kirjaa lohkokohtaisesti muistiin käytetyt siemenlajit ja niiden osuudet kylvösiemenseoksen painosta.

Voit viljellä ekologisen alan vaatimusta täyttävää typensitojakasvia maatilasi kaikilla peltolohkoilla. Typensitojakasvin on oltava peltolohkolla 30.6. - 31.8. välisen ajan.  Jos korjaat typensitojakasvin ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, voit muokata peltolohkon vasta 1.9. alkaen. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kiellettyä ekologisen alan typensitojakasveilla kylvöstä 31.8. saakka. Myös peittausaineiden käyttö on kielletty. Jos sato korjataan myöhemmin kuin 31.8., kasvinsuojeluaineita saa käyttää vasta sadonkorjuun jälkeen.  Jos typpeä sitova kasvi on kylvetty aiempana vuonna, kasvinsuojeluaineiden käyttökielto alkaa 1.1. Kasvinsuojeluaineiden käyttökielto koskee myös hukkakauran ja muiden vieraslajien kemiallista torjuntaa. On suositeltavaa muokata typensitojakasvusto joko myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä. Jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja, voit muokata lohkon ja kylvää edellisestä päivämäärästä poiketen aikaisintaan 15.7. Typensitojakasvien kasvusto voi olla yksivuotinen tai monivuotinen. Kasvuston saa korjata, mutta korjuu ei ole pakollista.

Lyhytkiertoisen energiapuun alat

Lyhytkiertoisen energiapuun aloiksi hyväksytään maatalousmaalle perustetut haavan ja pajun alat. Hybridihaapa ja poppeli eivät ole alkuperäislajeja, eikä niitä sen vuoksi voida hyväksyä efa -alaksi. Energiapuiden alaa ei saa lannoittaa kivennäislannoitteilla. Voit käyttää kasvinsuojeluaineista ainoastaan rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita kasvuston perustamisvuonna ja kasvuston lopettamisvuonna aikaisintaan 1.9.

Täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet

Täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet ovat suojeltuja puita, puuryhmiä ja luonnonmuistomerkkejä, joita on Suomessa melko vähän. Ne voivat sijaita myös peltoalan välittömässä läheisyydessä. Maisemapiirteet voivat olla enintään 0,20 hehtaarin kokoisia. Efa-alaksi voit ilmoittaa täydentävien ehtojen mukaisen maisemapiirteen, joka on rekisteröity ja liitetty peruslohkon alaan.  Lisätietoja maisemapiirteiden rekisteröinnistä saat täydentävien ehtojen oppaasta, kappaleesta 3.5 tai lomakkeelta 442. Et voi valita samaa alaa kahdeksi eri efa-alaksi.

Siirry seuraavaan 3. Nuoren viljelijän tuki (EU) 2022