5. Tukien maksaminen 2022

5.1 Tuenhakijan pankki- ja yhteystiedot

Varmista, että olet ilmoittanut maaseutuelinkeinoviranomaiselle oikean pank­ki­tili­nu­me­ron ja yhteystiedot. Sekä ELY-kes­kus­ten että kun­tien maa­seu­tu­elin­kei­no­vi­ran­o­mais­ten kaut­ta ha­et­ta­vien vil­je­li­jä­tu­kien pank­ki­ti­lin on ol­ta­va sama. Ruokavirasto ei tee pankki- ja yh­teys­tie­to­jen muu­tok­sia. Jos olet ensi­si­jai­nen vil­je­li­jä, voit il­moit­taa pank­ki- ja yh­teys­tie­to­jen muu­tok­sis­ta Vipu-pal­ve­lus­sa. Muu­tok­sis­ta voit il­moit­taa myös kun­nan maa­seu­tu­elin­kei­no­vi­ran­o­mai­sel­le tai/ja ELY-kes­kuk­sel­le.

5.2 Tu­kien vä­him­mäis­ra­jat

EU:n kokonaan rahoittamien tukien ja palkkioiden eli niin sanottujen suorien tukien haettujen tukien yhteissumman tulee ylittää 200 euroa tukivuodelta, jotta suorat tuet maksetaan hakijalle. Suorat tuet on lueteltu kohdassa 5.6 Rahoituskuri ja lineaarinen leikkaus.

Ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, eläinten hyvinvointikorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus maksetaan, jos maksettava tuki on yli 100 euroa yksittäistä tukimuotoa kohti.

Kansallisten tukien maksettavan määrän alaraja on 100 euroa hakijaa ja tukimuotoa kohti.

5.3 Tuen mak­sa­mi­nen ja suun­ni­tel­tu aika­tau­lu

Kun­nan maa­seu­tu­elin­kei­no­vi­ran­o­mai­nen tai ELY-kes­kus te­kee pää­tök­sen tu­es­ta. Ruokavirasto mak­saa tuet tuen­saa­jil­le. Tuet mak­se­taan pää­sään­töi­ses­ti yh­des­sä tai kah­des­sa eräs­sä.

Tu­kien mak­sa­mi­seen vai­kut­taa val­von­nas­sa ole­vien ti­lo­jen luku­mää­rä sekä val­von­to­jen edis­ty­mi­nen. Tuet voidaan maksaa vas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun sää­dös­ten mu­kai­set val­von­nat on suo­ri­tet­tu. Huomioi, että tuki voi­daan mak­saa yksittäiselle ti­lal­le vas­ta sen jäl­keen, kun kaik­ki val­von­taan liit­ty­vät toi­met on ky­sei­sen ti­lan osal­ta saa­tet­tu lop­puun, vaik­ka tu­kien mak­sa­mi­nen oli­si­kin jo aloi­tet­tu.

Maa­ta­lous­tu­kien mak­sa­mi­sel­le esi­te­tyt aika­tau­lut ovat hal­lin­non aset­ta­mia ta­voit­teel­li­sia mak­su­ai­ko­ja, ei­vät tuki­mak­su­jen erä­päi­viä. EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tu­kien mak­sujen taka­ra­ja on kesä­kuun vii­mei­nen päi­vä tuki­haku­vuot­ta seu­raa­va­na vuon­na.

Mak­su­aika­tau­luis­ta saat ajan­ta­sais­ta lisä­tie­toa Ruokaviraston in­ter­net -si­vuil­ta ruokavirasto.fi → Viljelijät → Tuet ja rahoitus → Maksuaikataulu.

Mui­den tuki­jär­jes­tel­mien alus­ta­vis­ta mak­su­aika­tau­luis­ta on ker­rot­tu tar­kem­min ky­seis­ten tu­kien omis­sa op­pais­sa.

Viljelijätukien panttaus

Tuenhakijana voit pantata viljelijätukesi velan vakuudeksi esimerkiksi luottolaitokselle, meijerille, maatalouskaupalle tai muulle velkojalle.

Tuenhakija ja velkoja tekevät keskenään kirjallisen panttaussopimuksen. Panttaussopimuksesta ja sen sisällöstä päättävät tuenhakija ja velkoja keskenään.

Tuenhakijan tai velkojan on toimitettava tukea käsittelevälle viranomaiselle panttaussopimus tai kirjallinen panttausilmoitus. Jos velkoja tekee ilmoituksen, hänen on toimitettava viranomaiselle myös panttaussopimus. Jos ilmoitat panttauksesta itse tuenhakijana, voit toimittaa myös vapaamuotoisen ilmoituksen. Panttausilmoitus on tehtävä kirjallisesti.

Panttausilmoituksessa on kerrottava

• panttauksen antaneen tuenhakijan nimi
• panttauksen kohde eli viljelijätuet
• määrä, josta pantti on annettu
• velkojan nimi
• velkojan y-tunnus tai henkilötunnus sekä
• velkojan tilinumero.

Tukea käsittelevä viranomainen ei saa neuvoa panttaussopimuksen sisällöstä tai panttauksen vaikutuksesta muihin velkoihin. Viranomainen neuvoo, mitä tietoja panttauksesta on toimitettava, jotta viranomainen voi vähentää pantatun osuuden maksettavista tuista.

5.4 Tuki­kat­to

EU:n rahoittamiin tukiin on asetettu tiettyjä euromääräisiä rajoitteita, joiden ylittyessä tukien yksikkötasoa joudutaan leikkaamaan. Tuen­ha­ki­jan on hyvä huo­mi­oi­da mah­dol­li­set tu­kien yk­sik­kö­tasoa kos­ke­vat leik­kauk­set, kun hän te­kee tuki­las­kel­mia.

5.5 Tukien takaisinperintä

Tuen myön­tä­nyt viranomainen voi päät­tää tuen takaisinperinnästä esimerkiksi, jos sinulle on mak­set­tu tu­kea pe­rus­teet­to­mas­ti tai enem­män kuin mitä sinulle oli­si voi­tu myön­tää tai et ole noudattanut tuen eh­to­ja.

En­nen takaisinperintäpäätöksen te­ke­mis­tä sinulle lähetetään kuulemiskirje, jossa sinulle va­ra­taan ti­lai­suus an­taa sel­vi­tyk­sesi asi­as­sa ja valita muun muassa, peritäänkö tuki takaisin maksulipulla tai vähentämällä se tulevista tukimaksuista.  Voit valita vähentämisen, jos sinulle maksetaan maataloustukea seuraavan 12 kuukauden aikana.

• Jos vähennystä ei ole saatu tehtyä kokonaan seuraavan 12 kuukaudenaikana, takaisinperintäsaatava ryhdytään perimään myös maksulipulla.
• Jos takaisinperintäsaatavaa ei ole maksettu eräpäivään mennessä, ryhdytään sitä perimään myös tukimaksuista vähentämällä.

Sinulle lähetetyssä takaisinperintäpäätöksessä kerrotaan tarkemmin takaisinperinnän perusteet ja ehdot.  Ta­kai­sin­pe­rit­tä­väl­le mää­räl­le voi­daan pe­riä kor­ko­lain (633/1982) 4 §:n 1 mo­men­tin mukaista vii­väs­tys­kor­koa.

Ta­kai­sin­pe­rin­tä­me­net­te­ly kos­kee sekä kan­sal­li­sia että EU:n ko­ko­naan ja osit­tain ra­hoit­ta­mia tu­kia.

Ta­kai­sin­pe­rin­näs­tä on sää­det­ty lais­sa maa­ta­lou­den tu­kien toi­meen­pa­nos­ta (192/2013) ja EU-sää­dök­sis­sä.

5.6 Rahoituskuri ja lineaarinen leikkaus

Ra­hoi­tus­kuri muo­dos­tuu kah­des­ta eri osas­ta. Sen tar­koi­tuk­se­na on ke­rä­tä vuo­sit­tain va­ro­ja maa­ta­lous­tuot­tei­den tuo­tan­toon tai ja­ke­luun vai­kut­ta­via mer­kit­tä­viä krii­se­jä var­ten. Ra­hoi­tus­ku­ria so­vel­le­taan myös sil­loin, kun suo­rien tu­kien vuo­tui­set enim­mäis­mää­rät tu­le­vat ra­hoi­tus­en­nus­tei­den mu­kaan ylit­ty­mään. Mi­kä­li kaik­kia krii­si­toi­men­pi­tei­siin ke­rät­ty­jä va­ro­ja ei kui­ten­kaan käy­te­tä em. tar­koi­tuk­seen, pa­lau­te­taan käyt­tä­mät­tä jää­neet va­rat ta­kai­sin vil­je­li­jöil­le.

Ra­hoi­tus­kuri­leik­kaus teh­dään pro­sent­ti­vä­hen­nyk­se­nä EU:n ra­hoit­ta­miin suo­riin tu­kiin. Ra­hoi­tus­kuri lei­ka­taan ti­lal­le myön­net­tä­vien EU:n ra­hoit­ta­mien suo­rien tu­kien yh­teen­las­ke­tun mää­rän 2000 eu­roa ylit­tä­väl­tä osal­ta en­nen tuen mak­sa­mis­ta. Ti­lal­le myön­net­ty­jen suo­rien tu­kien yh­teen­las­ke­tus­ta mää­räs­tä ei si­ten teh­dä leik­kaus­ta en­sim­mäi­sen 2000 eu­ron osal­ta. Ko­mis­sio an­taa Eu­roo­pan par­la­men­til­le ja neu­vos­tol­le eh­do­tuk­sen leik­kaus­pro­sen­tis­ta viimeistään maa­lis­kuun lo­pussa. Leik­kaus­pro­sent­ti vah­vis­te­taan vii­meis­tään 1.12.2022. Vuon­na 2021 leik­kaus­pro­sent­ti oli n. 1,66.

Tuet mak­se­taan ti­lal­le tie­tys­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Jos ti­lal­le mak­se­taan use­am­pia suo­ria tu­kia yh­teen­sä yli 2000 eu­roa, mak­se­taan tu­kia jär­jes­tyk­ses­sä il­man ra­hoi­tus­kuri­vä­hen­nys­tä, kun­nes ti­lal­le mak­se­tut suo­rat tuet yh­teen­sä ylit­tä­vät 2000 eu­ron ra­jan. Ra­jan ylit­tä­vät tuki­sum­mat mak­se­taan ti­lal­le ko­ko­naan ra­hoi­tus­kuri­pro­sen­til­la vä­hen­net­tyi­nä. Tä­ten osa suo­ris­ta tuis­ta saa­te­taan mak­saa ti­lal­le ko­ko­naan il­man ra­hoi­tus­kuri­leik­kaus­ta ja osa suo­ris­ta tuis­ta ko­ko­naan ra­hoi­tus­kuri­pro­sen­til­la vä­hen­net­tyi­nä riip­pu­en ti­lal­le mak­set­ta­vien suo­rien tu­kien yh­teis­sum­mas­ta ja tuki­tyyp­pien (eri tu­kien) kap­pa­le­mää­räs­tä. Ra­hoi­tus­ku­ria tar­kas­tel­laan si­ten tila­koh­tai­ses­ti eikä tuki­tyyp­pi­koh­tai­ses­ti.

Mikäli suorien tukien maakohtainen yhteinen kokonaistukikatto ylittyy, leikataan kaikkia suoria tukia lineaarisesti. Lineaarinen ­leik­kaus teh­dään pro­sent­ti­vä­hen­nyk­se­nä ennen tuen maksamista. Lineaarisen leikkauksen lopullinen taso selviää keväällä/kesällä 2023 ennen suorien tukien 2. erien maksamista. Vuonna 2021 leikkausprosentti on n. 0,20, jonka lopullinen taso selviää keväällä/kesällä 2022.

Vuon­na 2022 ra­hoi­tus­kuri ja lineaarinen leikkaus kos­kevat seu­raa­via EU-rahoitteisia tu­kia:

• Pe­rus­tuki
• Viherryttämistuki
• Nuo­ren vil­je­li­jän tuki (EU)
• Pel­to­kas­vi­palk­kio
• Nau­ta­palk­kio
• Lyp­sy­leh­mä­palk­kio (AB-tuki­a­lu­e)
• Lam­mas- ja vuo­hi­palk­kio

5.7 Vähämerkityksiset tuet eli de minimis -tuet

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedot suunnitelmastaan myöntää valtiontukea tai voimassa olevien tukijärjestelmien muuttamisesta. Jos komissio toteaa, että valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki ei sovellu yhteismarkkinoille taikka että tällaista tukea käytetään väärin, on tukijärjestelmä poistettava tai sitä on muutettava paremmin yhteismarkkinoille sopivaksi. Tästä ilmoitusvelvollisuudesta on tiettyjä poikkeuksia.

Vähämerkityksinen tuki (de minimis)

Yksi poikkeustapa valtiontuen myöntämisessä on myöntää se vähämerkityksisenä tukena (de minimis -tuki). Tällöin yhden tuensaajan saama tukimäärä on vähäinen ja myös käytettävissä olevan tuen kokonaismäärä on vähäinen suhteessa maataloustuotannon arvoon. Tällaiseksi vähäiseksi määräksi, joka ei vaikuta jäsenvaltioiden kauppaan eikä vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua, on maatalousalalla säädetty vuonna 2019 voimaan tulleen asetusmuutoksen mukaan 20 000 euroa. Ajanjakso, jonka aikana tämä tukimäärä voidaan myöntää, on kolme verovuotta. Verovuoden vaihtuessa tarkastelujakso siirtyy siten, että kolmen verovuoden jakso on kuluva verovuosi ynnä kaksi edellistä verovuotta. Mahdollisuus saada de minimis -tukea katsotaan siis tarkastelujaksokohtaisesti.

De minimis -tukea myönnetään myös muilla aloilla kuin maatalousalalla. Komission asetusten mukaan maataloustuotteiden tuotannon alan de minimis -tuet, kalastusalan de minimis -tuet ja ns. yleiset de minimis -tuet eivät saa yhteensä ylittää 200 000 euron rajaa tuensaajaa kohti tarkastelujakson eli kolmen verovuoden aikana.

De minimis -tukina on myönnetty mm. kriisitukia, hirvivahinkokorvauksia ja sokerijuurikkaan kuljetustukea. Jos kuluvan ja kahden edellisen verovuoden ajanjakson aikana maatalousyritykselle on myönnetty maataloustuotteiden tuotannon alan de minimis -tukia 20 000 euroa, maatalousyritykselle ei voida myöntää enää uutta maataloustuotteiden tuotannon alan de minimis -tukea tarkastelujakson aikana. Myöntämistä saattaa rajoittaa myös myönnetyt yleiset de minimis -tuet, jos kaikkien de minimis -tukien 200 000 euron raja samalle tuenhakijalle on täyttynyt.

Tuensaajan ilmoitusvelvollisuus de minimis -tuista

Jos sinulle on aiemmin kuluvana verovuotena tai kahtena edellisenä verovuotena myönnetty de minimis -tukea, sinun on ilmoitettava siitä uutta de minimis -tukea hakiessasi. Tuen myöntöpäätöksestä ilmenee, että tuki on myönnetty de minimis -ehdoin. Ilmoittamattomuus voi johtaa tuen takaisinperintään korkoineen.

De minimis -tuen myöntämiseen vaikuttavat säädökset

Yleinen de minimistuki (200 000 e/ 3 verovuotta)

• Komission asetus (EU) 1407/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen

Maataloustuotannon de minimistuki (20 000 e/ 3 verovuotta)

• Komission asetus (EU) 1408/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla, muutos (EU) 2019/316

5.8 Tukiyhteenveto

Tukiyhteenvedon saat viljelijöiden verkkoasiointipalvelu Vipusta. Yhteenveto sisältää tiedot maatilallesi maksettujen viljelijätukien määristä sekä mahdollisista takaisinperinnöistä, ulosotoista, panttauksista ja lisäseuraamuksista. Yhteenvedon saat Maatila-valikosta kohdasta Maksutapahtumat. Tiedot näkyvät Vipu-palvelussa heti, kun tuki on maksettu.

Tarvittaessa voit kysyä tukiyhteenvedossa esitettyjä tietoja kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

5.9 Verottajalle ilmoitettavat tiedot

Ruokavirasto toimittaa vuosittain Verohallinnolle tiedot tuensaajan kaikista edellisen vuoden viljelijätukien tukimaksuihin liittyvistä tapahtumista. Ilmoitus Verohallinnolle tehdään seuraavan vuoden tammikuussa.

Veroilmoitusta tehdessä voit hyödyntää verkkoasiointipalvelu Vipun tukiyhteenvetoa.

Ruokavirasto lähettää sinulle erikseen tiedon niistä veroilmoituksessa tarvittavista tapahtumista, jotka eivät näy verkkoasiointipalvelu Vipun tukiyhteenvedosta. Näitä tietoja ovat:

• takaisinperinnät, jotka on maksettu maksulipuilla tai peritty ulosoton kautta 
• tuensaajalle palautetut liikamaksut
• takaisinperintöihin kohdistuneiden tukimaksujen kuittausten peruutukset ja palautukset.

Ruokavirasto lähettää tiedot seuraavan vuoden tammikuun lopussa.

5.10 Tukien maksaminen ja maatalouspoliittiset tavoitteet

Maatalouden tukijärjestelmän perustan muodostavat Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodot, joita ovat EU:n suorat tulotuet sekä EU:n osittain rahoittamat luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvaus. Lisäksi EU-tukijärjestelmillä edistetään tuotantoeläinten hyvinvointia ja luonnonmukaista tuotantoa. Tukikokonaisuutta täydennetään Suomen erityisoloihin tarkoitetuilla kansallisilla tuilla.

Viljelijätukia maksetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta sekä kansallisista varoista. Maksettavat varat sisältyvät Euroopan unionin yleiseen budjettiin sekä Suomen valtion budjettiin. Varojen käytölle ja toimenpiteiden vaikuttavuudelle on asetettu tavoitteet ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti.

Ruokavirasto toimii Suomessa näiden varojen maksajavirastona eli se vastaa maatalousrahastoista rahoitettavien tukien ja korvausten hallinnoinnista ja valvonnasta (Laki Ruokavirastosta 371/2018). Ruokavirasto huolehtii maksujen suorittamisesta tuensaajille ja varmistaa, että menojen tukikelpoisuus ja unionin sääntöjen noudattaminen tarkastetaan ennen maksujen hyväksymistä.

Siirry seuraavaan 6. Neuvo2020 -maatilojen neuvonta 2022