Pysyvän mikrobilääketyöryhmän blogit - Mikrobilääkeresistenssin seurantaan tarvitaan lisää resursseja

Mikrobilääkeresistenssi on aikamme vakavimpia terveysuhkia. Ennusteiden mukaan moniresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee muutaman vuosikymmenen kuluttua enemmän ihmisiä kuin tänä päivänä syöpätauteihin. Taustalla mikrobilääkeresistenssin kehittymisessä on runsas maailmanlaajuinen mikrobilääkkeiden käyttö. Vaikka resistenssitilanne on Suomessa säilynyt moniin muihin maihin verrattuna kohtuullisena, on kehityssuunta täälläkin epäsuotuisa. Matkailun, eläinten ja elintarvikkeiden myötä bakteerit leviävät maasta toiseen, ja globaalin yhteisön jäsenenä olemme osa maailmanlaajuisena tapahtuvaa kehitystä. Oman maamme mikrobilääkepolitiikalla ja infektioiden torjunnalla voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi tilanne maassamme kehittyy.

Suomessa on vuodesta 2002 alkaen toteutettu FINRES-Vet-ohjelmaa, jossa tutkitaan eläimissä ja elintarvikkeissa esiintyvien bakteerien herkkyyttä eri mikrobilääkkeille sekä eläinten lääkintään tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kulutusta ja rehun lisäaineiden käyttöä. Seurantatiedon hyötyjinä ovat niin viranomaiset, tutkijat, elinkeino kuin suuri yleisö. Seurantatiedon avulla ymmärretään tämän päivän tilannetta ja voidaan myös arvioida pitkäaikaista kehitystä. Tiedolla ohjataan mikrobilääkkeiden käyttöä ja torjutaan uusien resistenttien bakteerien aiheuttamia uhkia. Seurantatieto mahdollistaa myös kansainvälisen vertailun, jolloin Suomen tilannetta voidaan arvioida suhteessa muihin maihin.

Konkreettisena esimerkkinä seurannan avulla saadusta hyödystä on muun muassa seurantatietojen avulla havaittu sikojen MRSA:n yleistyminen ja sen johdosta viranomaisyhteistyönä laadittu ohje, jossa annetaan työntekijöille suojautumisohjeet MRSA-tartuntojen torjumiseksi (Työterveyslaitoksen Malliratkaisu). Seurantatulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa resistenssitilanne on säilynyt kansainväliseen tilanteeseen verrattuna hyvänä ja eläinten mikrobilääkekäyttö on pysynyt maltillisena. Suomen hyvät uutiset voivat kirittää myös suomalaista elintarvikevientiä.  

Resistenssin torjunnassa on edistytty, mutta sen aiheuttama terveysuhka on edelleen suuri haaste. Torjunnassa on entistä paremmin otettava huomioon yhteisen terveyden (One Health) mukaisesti niin ihmiset, eläimet, elintarvikkeet kuin ympäristö. Huomiota on kiinnitettävä resistenttien mikrobien tunnistamiseen, leviämisen ehkäisyyn ja infektioiden torjuntaan. Lisäksi on varmistettava mikrobilääkkeiden oikea ja vastuullinen käyttö niin ihmisten kuin eläinten hoidossa. Ympäristön osalta on syytä kiinnittää huomiota mikrobilääkkeiden käytön aiheuttamaan kuormaan luonnossa. Mikrobilääkeresistenssi vaatii jatkuvaa valmiutta ja torjunnan hyvän tason säilyttämistä. Uusiin uhkiin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Nykyisten resurssien avulla siihen ei ole mahdollisuutta, vaan lisäresursseja tarvitaan kipeästi, jotta voimme torjua yhtä aikamme vakavimmista terveysuhkista.


Annamari Heikinheimo
Pysyvän mikrobilääketyöryhmän jäsen
Tutkimusprofessori, Ruokavirasto, 
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi  
Apulaisprofessori (tenure track), Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto

Lisätietoa Ruokaviraston sivuilla
FINRES-vet-seurannasta 
Euroopan antibioottipäivän uutinen eläinten mikrobilääkekäytön vähenemisestä

Muualla verkossa
Työterveyslaitoksen malliratkaisu sikojen parissa työskentelevien suojautumisesta MRSA-tartunnalta 
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimenpideohjelma (AMR-NAP
EU One Health Action Plan (englanniksi komission verkkosivuilla)