Tunnetut virus- tai bakteeritaudit eivät ole syynä Tornionjoen kalakuolemiin

14. elokuuta 2019

Ruokaviraston elokuussa valmistuneiden tutkimusten mukaan tunnetut kalatauteja aiheuttavat virukset tai bakteerit eivät ole aiheuttaneet Tornionjoen lohien oireita. Vastaavia oireita on havaittu Tornionjoella vuodesta 2014 lähtien. Jokeen nousevien kalojen määrä on normaali. Ruokavirasto jatkaa kalojen tutkimuksia analysoimalla kalojen vitamiinitasoja.

Vuonna 2016 Ruokavirasto, silloinen Evira ja Ruotsin viranomaiset tutkivat tehostetusti Tornionjoen lohia. Tuolloin lähes puolet haavaisten tai punoittavaihoisten nousulohien ihovaurioista tulkittiin johtuviksi mekaanisista tekijöistä eli kalanpyydyksistä irtipääsyistä ja -päästämisistä. Lohien iholla havaittiin myös syiltään tuntematonta etenkin mahan alueen punoitusta ja verenvuotoja sekä ihon pintakerroksen kuolioitumista. Sisäelimissä ei muutoksia ollut. Ihomuutoksiin iskevät makeassa vedessä Saprolegnia -suvun leväsienet aiheuttaen ns. vesihomeinfektion, mutta haavaumien ensisijainen syy on muualla.

Vuonna 2019 kalastajien havainnot vastaavat edellisvuosien tilannetta.

Vitamiinianalyysit tehdään syksyllä

Kesällä 2019 osa havainnoijista on kiinnittänyt huomiota muutoin terveiden nousulohien hitaaseen käyttäytymiseen. Myös Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat raportoineet yllättävän ison osan nousulle pyrkivistä lohista jääneen Tornionjoen alaosiin.

Itämeren lohi kärsii ajoittain B1-vitamiinin eli tiamiinin puutteen aiheuttamasta vastakuoriutuneitten poikasten kuolleisuudesta (M74-oireyhtymä). Poikasten puutossairaus johtuu siitä, ettei mätilohi pysty siirtämään jälkikasvuunsa riittävää määrää tiamiinia.

Emolohi voi kärsiä puutostilasta, jos sen ravinnossa ei ole riittävästi vitamiineja. Äärimmillään se voi johtaa tasapaino- ja orientaatiohäiriöihin kalojen nousuvaiheessa. Emolohien tiamiinin puutteesta tänä kesänä ei ole vielä tietoa. Lisänäytteiden saamiseksi nousulohia pyydystetään Ruokaviraston saamalla poikkeusluvalla verkoilla, jotta tutkimuksiin saadaan tuoreita kudosnäytteitä.

Kemialliset vitamiinianalyysit on tarkoitus tehdä syksyllä, kun näytteitä on saatu riittävästi eli 15 - 30 kalasta. Tuloksista raportoidaan niiden valmistuttua.

Kuolleiden ja sairaiden kalojen määrä todennäköisesti edellisvuosien kaltainen

Ruokavirasto arvioi, että nousulohia ei ole kuollut Tornionjoella tänä kesänä suhteessa enempää kuin muutamina edellisinä vuosina. Tornionjoen nousulohia on ilmoitettu sairaiksi tai kuolleiksi hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, mutta Luken nousulohiseurannan tulokseen suhteutettuna Statens Veterinärmedicinska Anstaltin (SVA) ylläpitämään ilmoitusportaaliin ilmoitettujen kuolleiden kalojen määrä on jokseenkin vastaava eli alle promille tähän asti nousseista. Vaikka ilmoitusportaaliin tulee tieto vain osasta kuolleita lohia, ilmoitusaktiivisuus eri vuosina on todennäköisesti vertailukelpoinen.

Kuolemia myös Kemijokisuuhun tulevissa merilohissa

Ruokaviraston kalastajilta saamien tietojen mukaan Oulu- ja Iijokien edustalla tai Simojoella ei ole havaittu sairaita tai kuolleita kaloja, mutta Kemijokisuuhun tulevissa merilohissa oireellisia kaloja on todettu, samoin joissakin Ruotsin puolen lohijoissa.

Ruokavirasto on edelleen kiinnostunut saamaan näytteitä poikkeavista saaliskaloista. Näytteiden tulee olla tuoreita ja kuljetus Ruokavirastoon tulee onnistua arkipäivien aikana. Jo kuolleita kaloja ei voida tutkia pilaantumisen takia. Ruotsin kalatautiviranomaisten sekä muiden ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa on suunnitteilla yhteistyötä lohissa esiintyvien oireiden selvittämiseksi, mukaan lukien mahdolliset uudet tuntemattomat kalataudit.

Lue lisää:

Tornionjoen lohikuolemat
Näytteiden lähetysohjeet (pdf)

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Perttu Koski, p. 0295 204 483, perttu.koski@ruokavirasto.fi
Johtava asiantuntija Satu Viljamaa-Dirks, p. 0295 205 173, satu.viljamaa-dirks@ruokavirasto.fi