Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa 2021

Lohikalojen tarttuvaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia IHN (infectious haematopoietic necrosis) on todettu kolmessa Ahvenenmaalla sijaitsevassa kalojen pitopaikassa. Ensimmäinen tartunta todettiin 27.5.2021. Tartunta on peräisin tanskalaisilta kalanviljelylaitoksilta, joista on kevään aikana toimitettu kaloja jatkokasvatettavaksi Ahvenanmaalle kahteen pitopaikkaan. Kolmas pitopaikka on saanut tartunnan todennäköisesti vesiteitse. Pitopaikat sijaitsevat noin 2 km säteellä toisistaan. Ruokavirasto on perustanut taudin löytöpaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen, jonka alueella rajoitetaan kalojen siirtoja. IHN ei tartu ihmisiin.

Tartuntaketjun käynnistäneeltä tanskalaislaitokselta löytyi IHN-tautia viikolla 20. Tartunta on tähän mennessä ilmoitettu löytyneen 7 tanskalaisesta pitopaikasta. Näiltä laitoksilta ei tiettävästi ole toimitettu kaloja Manner-Suomeen. Tartunnan levinneisyyttä Tanskassa selvitetään edelleen. Ahvenanmaalla on ennestään toisen kalataudin, VHS-taudin seurantaohjelman vuoksi voimassa rajoitus siirtää elävää tai perkaamatonta kalaa muualle Suomeen.

Rajoitusvyöhyke

Tartuntapitopaikkojen ympärille on 28.5.2021 perustettu Ruokaviraston päätöksellä rajoitusvyöhyke. Vyöhykettä on muutettu hieman kolmannen tartuntapitopaikan löydyttyä 4.6.2021. Rajoitusvyöhyke on jaettu suoja- ja valvontavyöhykkeeseen, joiden rajat käyvät ilmi oheisesta kartasta.

Kunnaneläinlääkäri tarkastaa kaikki rajoitusvyöhykkeen pitopaikat ja ottaa tarvittavat näytteet. Suojavyöhykkeellä tarkastukset ja näytteenotot jatkuvat säännöllisinä, kunnes suojavyöhyke voidaan purkaa.

Alla on lueteltu rajoituspäätöksen kiellot ja määräykset sekä sallittuja tai suositeltuja toimintatapoja. Rajoitusvyöhykepäätös ja päätöksen tarkka sisältö löytyvät "lisätietoa" -kohdasta.

1. Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen kalat, joilla IHN -tautia epäillään tai joilla se on todettu, tulee eristää muista viljellyistä sekä luonnonvaraisista kaloista, siten kuin se on mahdollista.

2. IHN-taudille herkkien lajien (kirjolohi, lohi, nieriä ja puronieriä) ja tautia levittämään kykenevien lajien* sekä niiden sukusolujen siirtäminen pitopaikoista pois on kielletty.

Edellä lueteltuihin lajeihin kuuluvia eläimiä saa kuitenkin siirtää perkaamattomana pitopaikoista Ahvenanmaalla sijaitseviin perkaamoihin. Vain oireettomien kalojen perkuu on sallittu. Tartunnan leviämisen estämiseksi perkuussa tulee pitää erityistä huolta hygieniasta.

3. Rajoitusvyöhykkeelle on sallittua siirtää kaloja sekä pitopaikkoihin, että istutukseen.

4. Välineiden ja rehun siirto pois rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista on kielletty.

5. Vyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen kuolleet kalat ja perkuusivutuotteet on hävitettävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa. Taudin vaaraa ei katsota aiheutuvan tuotteista, jotka on käsitelty hapolla siten, että aineksen pH on kauttaaltaan < 4 tai ne on kuumennettu kauttaaltaan 70 ˚C lämpötilaan 60 minuutin ajaksi.

6. Vyöhykkeen pitopaikoissa tulee seurata kalojen terveydentilaa ja kuolleisuutta. Muutoksista on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille. Kalastokirjanpito tulee pitää ajan tasalla.

7. Vyöhykkeen pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Desinfiointiaineena voi käyttää esimerkiksi Parvocide H Plus, Virkon-S tai vastaavia valmisteita. Huomioi tarvittaessa, että valmiste tehoaa myös alhaisessa lämpötilassa (esim. Parvocide H Plus). Varusteet voi desinfioida myös pitämällä pestyjä varusteita tunti kuumassa saunassa tai kuivauskaapissa (vähintään + 70 °C). Saunan käytössä tulee huomioida paloturvallisuus.

8. Kaikki kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeen pitopaikoista peräisin olevien kalojen tai niiden sukusolujen taikka niistä saatujen perkuusivutuotteiden kuljetukseen, on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen.

Pesu ja desinfiointi tulee tehdä niin kaukana tai muuten erotettuna kalanviljelylaitoksista, perkaamoista ja luonnonvesistä, ettei tartunnan leviäminen pestyyn tai desinfioituun kalustoon tai pesuvesien myötä viljeltyihin tai luonnonvaraisiin kaloihin ole mahdollinen.

Kuljetuskaluston ja -välineistön pinnat, letkut, suojavaatteet ja kaikki välineet, jotka ovat olleet kosketuksissa kalojen tai veden kanssa, tulee pestä puhtaiksi ennen desinfiointia. Pesu tulee suorittaa vähintään +60 °C vedellä ja emäksisellä pesuaineella huolellisesti, sillä desinfiointiaineet eivät toimi likaisilla pinnoilla. Pesun jälkeen kaikki pinnat ruiskutetaan IHN-virukseen tehoavalla desinfiointiaineella (esimerkiksi Parvocide H Plus tai Virkon S) ja annetaan desinfiointiaineen vaikuttaa pakkausohjeen mukainen aika. Myös desinfiointi esim. kuuman höyryn avulla on sovelias. Desinfiointiaineita käytettäessä noudata annettuja käyttöturvallisuusohjeita.

9. Rajoitusvyöhykkeellä saa kalastaa normaalisti, mutta kalastajien tulee huolehtia veneiden, kalastusvälineiden ja muiden veden ja kalojen kanssa kosketuksissa olleiden tarvikkeiden huolellisesta desinfioinnista ennen alueelta poistumista. Lisätietoja sivulla ”ohjeita kalastajille”.

* Ks. lajilista (oikea palkki)

Poikkeusluvat

Ahvenanmaan maakuntahallitus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksia vyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä eläintautilain 29 §:n mukaisesti.

Kartta rajoitusvyöhykkeestä.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 4.6.2021