IHN Suomessa 2022

Ahvenanmaalla on todettu uudelleen lohikalojen IHN-tautia. Tartunta todettiin 21.6.2022 Eckerössä sijaitsevan kiertovesilaitoksen kirjolohista. Virus on samaa tyyppiä kuin viime kesänä Ahvenanmaalta löydetty virus (IHN Suomessa 2021ja Tanskan epidemiassa esiintyvä virus. Viranomaiset selvittävät tartunnan lähdettä ja mahdollista yhteyttä aiempiin IHN-tartuntoihin. Viime kesällä ja syksyllä ilmenneet tartuntapitopaikat sijaitsevat etäällä tästä uudesta tartuntapitopaikasta eikä kaloja ole siirretty näiden pitopaikkojen välillä. Vuodentakaisessa epidemiassa IHN-tautia aiheuttava virus kulkeutui Ahvenanmaalle tanskalaiselta kalanviljelylaitokselta tuotujen kirjolohenpoikasten mukana. Eckerön tartuntapitopaikkaan on tuotu useita eriä kirjolohia tanskalaiselta, IHN-vapaalta kalanviljelylaitokselta mutta myös eräistä muista maista. 

Ahvenanmaan viranomaiset ovat antaneet kalojen pitopaikalle toimintaa rajoittavat määräykset tartunnan leviämisen estämiseksi. Ruokavirasto on perustanut taudin löytöpaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen, jonka alueella rajoitetaan mm. kalojen siirtoja. Ruokavirasto on lisäksi määrännyt tartunnan saaneen kalanviljelylaitoksen terveet teuraskokoiset kalat teurastettavaksi ja muut kalat lopetettavaksi. Kun kalat on poistettu laitoksesta, suoritetaan kasvatustilojen puhdistus ja desinfektio tartunnan hävittämiseksi. 

IHN ei tartu ihmisiin. Uudesta IHN-tapauksesta huolimatta Ahvenmaalla voi kalastaa ja syödä kalaa normaalisti. Kalastajia kehotetaan kuitenkin huolehtimaan kalastusvälineiden desinfioinnista liikuttaessa alueelta toiselle (Ohjeita kalastajille). IHN-virus kuolee kuivassa ja lämpimässä ja siihen tehoavat useat desinfiointiaineet. Pakastaminen ei tapa virusta. Sairaista kaloista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.

Ahvenanmaalla on ennestään toisen kalataudin, VHS-taudin seurantaohjelman vuoksi voimassa kielto siirtää elävää tai perkaamatonta kalaa muualle Suomeen.

Rajoitusvyöhyke

Tartuntapitopaikan ympärille on 22.6.2022 perustettu Ruokaviraston päätöksellä rajoitusvyöhyke. Vyöhykkeen rajat käyvät ilmi oheisesta kartasta.

Kunnaneläinlääkäri tarkastaa kaikki rajoitusvyöhykkeen pitopaikat ja ottaa tarvittavat näytteet. 

Alla on lueteltu rajoituspäätöksen kiellot ja määräykset sekä sallittuja tai suositeltuja toimintatapoja. Rajoitusvyöhykepäätös ja päätöksen tarkka sisältö löytyvät lisätietoja -kohdasta.

Rajoitusvyöhykkeellä noudatettavat siirtokiellot

Alla olevissa toimenpiteissä on huomioitava, että lajiluetteloa päätöksen liitteessä 2 noudatetaan 4.7.2022 saakka ja liitteessä 3 olevaa luetteloa alkaen 5.7.2022.

1. IHN-taudin osalta luetteloituihin lajeihin (ks. liite 2 tai 3) kuuluvien kalojen siirtäminen perkaamattomana pois pitopaikoista on kielletty, paitsi samalla rajoitusvyöhykkeellä sijaitseviin perkaamoihin.

2. IHN-taudin osalta luetteloituihin lajeihin kuuluvien kalojen siirtäminen vyöhykkeellä sijaitseviin pitopaikkoihin on kielletty.

3. Rehun ja välineiden siirtäminen pois rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista on kielletty.

4. Vyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen vesiviljelyeläimistä saadut sivutuotteet on hävitettävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa. Taudin vaaraa ei katsota aiheutuvan sivutuotteista, jotka on esimerkiksi käsitelty hapolla siten, että aineksen pH on kauttaaltaan alle 4 tai kuumennettu kauttaaltaan 70 asteen lämpötilaan 60 minuutin ajaksi.

Sivutuotteiden käsittelyvaatimus ei koske sivutuotteiden siirtoja, jotka viranomainen tekee taudin hävitystoimien yhteydessä.

Rajoitusvyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi

5. Vyöhykkeellä sijaitsevista vesiviljelyeläinten pitopaikoissa vastuussa olevien toimijoiden on seurattava vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta ja eläintautilain 19 §:n mukaisesti ilmoitettava luetteloidun eläintaudin epäilystä eläinterveysviranomaiselle.

6. Tartunnan saaneissa pitopaikoissa ja muissa rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa olevat tartunnan saaneet kalat ja kalat, joihin kohdistuu tautiepäily, tulee pyrkiä eristämään muista luonnonvaraisista sekä viljellyistä kaloista, jos se on teknisesti mahdollista.

7. Vesiviljelyeläinten pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteidensa asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Desinfiointiaineena voi käyttää esimerkiksi Parvocide H Plus, Virkon-S tai vastaavia valmisteita. Huomioi tarvittaessa, että valmiste tehoaa myös alhaisessa lämpötilassa (esim. Parvocide H Plus). Varusteet voi desinfioida myös pitämällä pestyjä varusteita tunti kuumassa saunassa tai kuivauskaapissa (vähintään + 70 °C). Saunan käytössä tulee huomioida paloturvallisuus.

Kuljetusvälineiden desinfiointi

8. Kaikki kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista peräisin olevien vesiviljelyeläinten taikka niistä saatujen sivutuotteiden kuljetukseen on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen. Ks. ohje kuljetuskaluston desinfioinnista. 

Rajoitusvyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä poikkeaminen

Ahvenanmaan maakunnan hallitus voi yksittäistapauksessa myöntää vyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä poikkeuksia eläintautilain 29 §:n mukaisesti.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 8.8.2022