#bongaasaarni-kampanja toivoo kansalaisilta apua saarnien paikantamiseen

15. kesäkuuta 2022

Oletko nähnyt puistoissa saarnia tai kasvaako sellainen pihapuunasi? Ruokaviraston kasvinterveys kaipaa nyt kansalaisten apua saarnien paikantamiseen. Havainnoista toivotaan ilmoitusta Laji.fi-verkkosivustolle tai iNaturalist-sovellukseen. Lisääthän mukaan kuvat koko puusta ja lehdistä. 

Saarnien paikantaminen on tärkeää saarnenjalosoukon kartoittamisen vuoksi. Saarnenjalosoukko on yksi suurimmista saarnien uhkaajista. Tätä kasvintuhoojaa ei ole vielä löydetty Suomesta, mutta itärajan toisella puolen sitä on jo havaittu.

Saarnien paikantamiseen tarvitaan apua, koska kyseessä on Suomessa suhteellisen harvinainen puu. Kun meillä on tarkkaa tietoa saarnenjalosoukon isäntäpuun esiintymisestä Suomessa, kartoitukset pystytään kohdentamaan oikeille alueille. Erityisesti havaintoja toivotaan itäisestä Suomesta, mutta myös muualta.

Mistä saarnen tunnistaa?

Luonnonvaraisena saarnia on eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Muualla sitä on esimerkiksi vanhoissa kartanopuistoissa, pihoilla ja puistoissa.

saarni.jpg

Satavuotias täysikasvuinen saarni voi olla jopa 20–30 metriä korkea. Sen latvus on pyöreä ja harvahko.

Saarnella on vastakkaiset ja ruodolliset 15–30 senttimetriä pitkät lehdet. Ne ovat parilehdykkäisiä, ja lehdykät ovat 3–10 senttimetriä pitkiä. 

Saarni kukkii ennen lehtien puhkeamista. Lehdet puhkeavat usein vasta kesäkuussa.

Lisätietoja

 

Sinikka-bongaa-saarni (1).png

saarnilehti.png