Perunan vaalearengasmätä voi piilotella oireettomana

23. heinäkuuta 2020

Kansainvälisenä kasvinterveysvuonna 2020 Ruokavirasto esittelee perunan karanteeni- ja laatutuhoojia sekä muita merkittäviä perunan tuhoojia. Tautien ja tuholaisten tunteminen auttaa viljelijää tuhoojiin liittyvien ongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Vaalearengasmätä (Clavibacter michiganensis ssp. sepedonicus) on erittäin herkästi tarttuva bakteeritauti, jota aiheuttaa Clavibacter michinganensis -niminen proteobakteeri. Tähän bakteeriryhmään kuuluu viisi alalajia, jotka aiheuttavat monissa kasveissa bakteeriperäistä lakastumista, mikä yleensä ilmenee kasvin äkillisenä kuihtumisena.

01-Vaalearengasmätä_pieni.png
Perunalla tauti tuottaa satotappioita ja se voi aiheuttaa kasvukauden lopulla varsien lakastumista. Bakteeri leviää herkästi kosketuksen välityksellä. Se voi levitä huomaamatta saastuneista mukuloista laajalle, koska oireet eivät aluksi ole välttämättä näkyviä. Lisäksi taudin torjunta on todella hankalaa. Vaalearengasmätä on määritelty karanteenituhoojaksi, jota ei saa päästää leviämään perunantuotantoon. Sen havainnoista tai epäilyttävistä oireista tulee ilmoittaa Ruokavirastoon.

Mukuloissa tauti voidaan havaita paljain silmin, kun mukula halkaistaan. Halkaistussa mukulassa oireet voivat näkyä vaalean keltaisena tai tumman ruskeana mätärenkaana mukulan ulkolaidoilla. Toisinaan myös halkaistusta mukulasta erittyy puristettaessa vaaleaa bakteerilimaa. Tauti voi olla oireeton lievissä saastunnoissa.

Vaalearengasmätää esiintyy Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Tauti esiintyy eniten Pohjois-Euroopassa, jossa ilmasto-olosuhteet ovat sille suotuisat. Vaalearengasmätä on luokiteltu karanteenituhoojaksi.

Bakteeri leviää salakavalasti siemenperunan ja maa-aineksen mukana

Perunaan vaalearengasmätää aiheuttava bakteeri voi tarttua maa-aineksen, saastuneen kasvimateriaalin tai saastuneiden työkalujen ja tilojen välityksellä. Vaalearengasmätää aiheuttava bakteeri säilyy maahan jääneissä mukuloissa ja saastuneiden mukuloiden tahraamissa työkoneissa ja -välineissä.

Puisten varastolaatikoiden ja muiden työvälineiden pinnoilla vaalea rengasmätäbakteeri voi säilyä elinvoimaisena useita vuosia, jos bakteerille ei ole kilpailijoita ja ympäristön lämpötilat ja suhteellinen ilmankosteus ovat matalat. Vedessä bakteerin on raportoitu säilyvän hengissä muutamia viikkoja.

Rengasmädän torjumistyöt kestävät monta vuotta – puhdas siemen ja hygienia

Bakteerista voi päästä eroon huolehtimalla siitä, että pellolla ei ole lainkaan perunaa kolmen vuoden aikana. Kaikki tuotantoketjussa mahdollisesti saastuneet pinnat on desinfioitava.

Tieteellisissä tutkimuksissa rengasmätäbakteerille on löydetty sen kasvua hillitsevää ja tietyissä pitoisuuksissa sitä tappavaa bakteerimyrkkyä (bakteriosiinia), jota on eristetty saman taudin tomaatilla ja paprikalla lakastumistautia aiheuttavasta alalajista. Lisäksi joidenkin kasvien metanolipitoisten kasviuutteiden ja eteeristen öljyjen käytöstä bakteerin torjunnassa on saatu lupaavia tuloksia laboratorio-olosuhteissa. Tieteellisen tutkimuksen edetessä taudin hallinta ehkä mahdollistuu.

Käytä sertifioitua perunaa siemeneksi

Tarkastettua sertifioitua siemenperunaa harrastekäyttöön voit löytää hyvin varustetuista puutarhamyymälöistä ja suurempia ammattiviljelyyn soveltuvia määriä voit tiedustella suoraan siemenperunapakkaamoilta.

Sertifioimattoman siemenperunan käyttö aiheuttaa suuren riskin saada vaalearengasmätä. Parhain tapa torjua vaalearengasmätää on tartuntojen ennaltaehkäisy. Tähän voidaan vaikuttaa hyvällä viljelyhygienialla. Ennen kaikkea varmin tapa ennaltaehkäistä vaalearengasmätää on käyttää perunankasvatuksessa suomalaista sertifioitua siemenperunaa.

Rengasmätähavainnoista ja epäillyistä tulee ottaa yhteyttä Ruokavirastoon kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Lue lisää

Lisätietoa:

Ylitarkastaja Toni Valo, p. 050 471 7076, siemenyksikkö
Ylitarkastaja Atro Virtanen, p. 040 704 9607, kasvinterveysyksikkö