Kasvintarkastajan matkassa -videoiden tekstivastineet

Tekstivastine: Kasvintarkastajan matkassa -video, osa 1

Hei, olen Milja, Ruokaviraston kasvinterveysyksikön harjoittelija. Tulevana kesänä pääset tutustumaan kanssani kasvintarkastajan työhön. Pääset mukaani ainakin kasvihuone-, taimimyymälä- ja tuontitarkastuksille.

Mutta mitä kasvintarkastajat oikeastaan tekevät? Se selviää, kun seuraat kesäsarjaamme: Kasvintarkastajan matkassa

Osa yksi: Kasvihuonetarkastus

Kasvintarkastajan tehtävä on varmistaa, ettei Suomeen pääse leviämään karanteenituhoojia ja että kasvintuotantoa harjoittavat yritykset noudattavat asetettuja säädöksiä. Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen Suomeen pyritään estämään. Levitessään ne aiheuttaisivat merkittävää vahinkoa kasvintuotannolle tai ympäristölle. Niitä ei saa esiintyä myytävissä tai maahantuotavissa kasveissa eikä kasvintuotannossa.

Kasvintarkastaja keskittyy tarkastuksilla tiettyihin riskikasveihin, joiden tiedetään olevan karanteenituhoojien isäntäkasveja. Epäillessään karanteenituhoojaa, tarkastaja ottaa näytteen. Näytteitä otetaan myös niin sanotun piilosaastunnan varalta. Kasvintuhoojalaboratorio tekee näytteistä lopullisen määrityksen.

Mukavaa, että lähdit kanssani kasvintarkastajan matkaan! Seuraavalla kerralla pääsemme tutustumaan taimimyymälään. Nähdään pian!

Tekstivastine: Kasvintarkastajan matkassa -video, osa 2

Milja tässä, hei! Mukava nähdä taas! Viime kerralla pääsimme seuraamaan kasvintarkastajan työtä kasvihuoneessa. Minnehän tarkastajamme suuntaa tällä kertaa?

Lähdetään katsomaan. Tervetuloa mukaan!

Osa kaksi: Taimimyymälätarkastus

Taimimyymälätarkastuksiin kuuluu myymälän omavalvonnan ja kasvipassin käytön tarkastaminen ja kasvintuhoojien kartoittaminen. Kasvintuhoojatarkastus tehdään etsien kasveista karanteeni- ja laatutuhoojien oireita. Jos oireita havaitaan, otetaan erästä näyte laboratorioon tutkittavaksi.

Laatutuhooja on esimerkiksi alppiruusun versopolte, jonka lehti- ja verso-oireet tulevat esille erityisesti loppukesästä.

Karanteenituhoojia ovat esimerkiksi männyn pihkakoro, luumu- ja kirsikkapuiden aasian- ja kiinanrunkojäärät sekä omena- ja päärynäpuiden tulipolte. Karanteenituhoojat aiheuttaisivat merkittävää vahinkoa kasvintuotannolle tai ympäristölle, jos ne pääsisivät leviämään.

Tarkastuksella kiinnitetään erityisesti huomiota tulipoltteen isäntäkasveihin. Niitä ovat omena- ja päärynäpuiden lisäksi esimerkiksi pihlaja ja tuhkapensas. Näillä kasveilla tulee olla tulipoltteen suoja-alueen (PZ) kasvipassi.

PZ- kasvipassissa pakollisia tietoja ovat: kasvin tieteellinen nimi, kasvipassin myöntäjän rekisteritunnus, kasvin alkuperämaa sekä jäljitettävyyskoodi ja suoja-aluemerkintä. Tietojen avulla voidaan tarvittaessa jäljittää kasvierät, joissa on todettu karanteenituhoojia, ja estää niiden laajempi leviäminen. Taimimyymälöissä näkee laajan valikoiman EU:n sisämarkkinoilla liikkuvista kasveista.

Tarkastuksissa korostuu neuvonta, jotta myymälät olisivat tietoisia kasvintuhoojista ja jäljitettävyyden tärkeydestä.

Mukavaa, että lähdit kanssani kasvintarkastajan matkaan! Seuraavalla kerralla pääsemme tutustumaan lentokentän tuontitarkastukseen. Nähdään pian!

Milja täällä taas, hei! Mukava nähdä!

Viime kerralla pääsimme seuraamaan kasvintarkastajan työtä taimimyymälässä.

Minnehän tarkastajamme suuntaa tällä kertaa? Lähdetään katsomaan! Tervetuloa mukaan!

Tekstivastine: Kasvintarkastajan matkassa -video, osa 3

Kasveille ja kasvituotteille on asetettu tuontivaatimuksia ja rajoituksia EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotaessa, jotta kasvitaudit ja tuholaiset eivät leviäisi lähetysten mukana. Tietyt kasvit ja kasvituotteet ovat tuontikiellossa Euroopan unionin ulkopuolelta tuotaessa. Tuontikielto voi koskea tiettyjä valtioita, alueita tai kaikkia Euroopan unionin ulkopuolisia valtioita.

Kaikki EU:n ulkopuolelta tuotavat elävät kasvit ja kasvinosat vaativat kasvinterveystodistuksen, määrästä tai käyttötarkoituksesta riippumatta. Poikkeuksena seuraavat hedelmät: ananas, banaani, durio, kookospähkinä ja taateli.

Tänään pääsin seuraamaan kasvihuonekasvien taimiaineiston tuontia EU:n ulkopuolelta.

Tarkastus aloitetaan asiakirjatarkastuksella. Siinä tarkastetaan lähetyserän rahtikirja, kauppalasku tai muu vastaava asiakirja, kasvinterveydellinen tuloasiakirja sekä kasvinterveystodistus.

Tunnistustarkastuksessa varmistetaan, että lähetys vastaa erän dokumentteja, ja että ilmoitetut määrät vastaavat tuotuja kasveja. Jos lähetyksessä on enemmän tuotteita kuin terveystodistuksessa on mainittu, tai tuotteet eivät täytä vaatimuksia, asetetaan ne maahantuontikieltoon.

Fyysisessä kasvintarkastuksessa kasvit tarkastetaan karanteenituhoojien varalta. Silmällä pidetään hyönteisiä ja muita kasvitauteihin viittaavia merkkejä. Epäilyttävät löydökset lähetetään jatkotutkimuksiin kasvintuhoojalaboratorioon. Jos kasveista löytyy karanteenituhoojia, asetetaan tuontierät maahantuontikieltoon.

Tarkastus alkaa lähenemään loppuaan.

Kasveista otetaan vielä Xylella fastidiosan  piilosaastuntanäytteitä laboratorioon tutkittavaksi. Xylella fastidiosa on maailmanlaajuisesti erittäin haitallinen bakteeri, jota ei saa esiintyä tuotannossa olevissa tai markkinoitavissa kasveissa.

Viimeiseksi, kun kaikki tarkastukset on tehty, eikä erässä ollut merkkejä kasvintuhoojista, hyväksytään kasvierä maahantuotavaksi kasvinterveyslain perusteella. Kasvierä voi jatkaa turvallisesti matkaansa kohti suomalaista puutarhaa.

Mukavaa, että lähdit taas kanssani kasvintarkastajan matkaan! Seuraavalla kerralla pääsemme seuraamaan kasvintuhooja-ansojen asennusta. Nähdään pian!

Tekstivastine: Kasvintarkastajan matkassa -video, osa 4

Tervehdys taas, Milja tässä!

Viime kerralla pääsimme seuraamaan kasvintarkastajan työtä lentokentän tuontitarkastuksessa. Minnehän tarkastajamme suuntaavat tällä kertaa? Lähdetään katsomaan!

Osa neljä: Tuhoojapyydysten asennus

Tänään pääsin seuraamaan feromonipyydysten asennusta. Niiden avulla kartoitetaan karanteenituhoojien esiintymistä.

Pyydyksen sisäpuolelle asetetaan feromonia sisältävä kapseli. Feromoni houkuttelee mahdolliset karanteenituhoojat pyydykseen.

Kartoituskohteet valitaan riskiperusteisesti ja tuhoojan isäntäkasvien esiintyminen huomioiden.

Pyydyksiä voidaan laittaa puuhun usealla menetelmällä, kuten heittopainon avulla, jatkovarrella tai kiipeillen. Menetelmät eivät vahingoita puuta eikä ympäristöä.

Ansat voivat olla puussa useita kuukausia. Ne lasketaan säännöllisesti alas, jotta ne voidaan tutkia karanteenituhoojien varalta.

Kasvintuhoojan kartoittaminen vaatii kasvintuhoojan biologian tuntemista.

Mukavaa, että lähdit kanssani kasvintarkastajan matkaan! Seuraavalla kerralla pääsemme tutustumaan mansikan taimituotantoon. Nähdään taas pian!

Tekstivastine: Kasvintarkastajan matkassa -video, osa 5

Milja täällä, hei! Kiva nähdä!

Viime kerralla pääsimme seuraamaan kasvintuhoojapyydysten asennusta. Minnehän tarkastajamme suuntaa tällä kertaa?

Osa 5: Mansikan taimituotanto

Kasvinterveysrekisterissä olevat kasvipassia käyttävät taimituottajat tarkastetaan vuosittain. Tänään kasvintarkastaja tekee omavalvontatarkastuksen ja kasvintuhoojakartoituksen mansikan taimituottajalle.

Tarkastus aloitetaan käymällä asiakirjat läpi tilan omistajan kanssa. Kun omavalvonta osoittautui olevan kunnossa, voidaan aloittaa kasvintuhoojatilanteen tarkastus.

Aluksi tarkastetaan emokasvit, joista viljelijä ottaa rönsyjä taimituotantoon. Lisäksi tarkastetaan juurrutusvaiheessa ja myyntiin lähdössä olevia taimia.

Kasveissa tai tuotantopaikalla ei saa esiintyä karanteenituhoojia. Myytävissä kasveissa ei saa olla laatutuhoojien oireita.

Oireita etsitään silmävaraisesti kasvustoja tutkien, lehtiä käännellen sekä valoa vasten katsellen. Oireita voivat olla esimerkiksi lehtien värimuutokset ja kitukasvuisuus. Tuhoojat vioittavat myös juuristoa ja marjoja.

Tarkastaja havaitsi emotaimen lehdissä kitukasvuisuutta. Emotaimi nostetaan ylös juurineen ja lähetetään laboratorioon tutkittavaksi.

Seuraavaksi tarkastaja selvittää, onko toimijalla tiedossa mikä oireet on aiheuttanut ja onko eristä otettu näytteet. Neuvonta on tärkeä osa kasvintarkastajan työtä.

Kasvintarkastajat tekevät yhdessä tuottajien kanssa töitä, jotta suomalainen kasvintuotanto pysyy mahdollisimman puhtaana tuhoojista. Kun tuotantoketju pysyy puhtaana, pääset sinäkin nauttimaan kesän herkullisista mansikoista!

Mukavaa, että lähdit kanssani kasvintarkastajan matkaan! Seuraavalla kerralla pääsemme tutustumaan Venäjän tuontipuun tarkastukseen. Nähdään taas pian!

Tekstivastine: Kasvintarkastajan matkassa -video, osa 6

Milja täällä, hei! Mukava nähdä taas! Viime kerralla pääsimme seuraamaan mansikan taimituotannon tarkastusta. Minnehän tarkastajamme suuntaa tällä kertaa?

Osa 6. Venäjän tuontipuu

Vaalimaan raja-asemalle saapui venäläisiä rekkoja, lastinaan puutavaraa Venäjän Aasian puolelta. Siis töitä kasvintarkastajalle! Suomeen tulevaa puuta tarkastetaan, jotta tuontipuun mukana ei leviäisi metsillemme vaarallisia kasvintuhoojia.

Tarkastettavien rekkojen kuljettajia pyydetään avaamaan autojen pressut. Sillä aikaa steriloidaan porakoneen terä näytteen poraamista varten.

Tunnistustarkastuksessa varmistetaan, että määrä ja puulaji vastaavat terveystodistuksessa ilmoitettuja tietoja. Seuraavaksi katsotaan, onko erässä kaarnaa, hyönteisiä, purua tai jääränkoloja. Jäärät voivat levittää karanteenituhoojaksi luokiteltua mäntyankeroista.

Yhdestä erästä löytyi jäärän tekemiä koloja sekä hyönteisiä. Hyönteiset laitetaan purkkiin laboratoriotutkimuksia varten. Jäärien vioittamat kappaleet merkitään hävitettäviksi. Lisäksi niistä porataan lastunäyte analysoitavaksi laboratoriossa.

Lastunäytteet otetaan kaikkien rekkojen puueristä.

Rekkoja pyydetään odottamaan tarkastuspisteellä, kunnes tarkastaja on merkannut tuonnit Traces NT-järjestelmään. Tämän jälkeen rekat voivat jatkaa matkaansa Suomen puolelle.

Lopuksi ilmoitetaan Tullille tarkastetuista eristä ja postitetaan lastu- sekä hyönteisnäytteet puulaboratorioon. Laboratoriotutkimusten valmistuttua kunnossa olevat erät saavat terveystodistukseen ”Hyväksytään maahantuotavaksi” -leiman. Vasta silloin puut saa ottaa käyttöön.

Mukavaa, että lähdit kanssani kasvintarkastajan matkaan! Seuraavalla kerralla pääsemme tutustumaan vientitarkastukseen satamassa. Nähdään taas pian!

Sivu on viimeksi päivitetty 28.7.2021