Usein kysyttyä kasvitaudeista ja tuholaisista

Kasvitaudeista sekä kasveille haitallisista hyönteisistä ja ankeroisista voidaan käyttää yhteisnimitystä kasvintuhoojat. 

Lue lisää kasvitaudeista ja tuholaisista.

Kasvitaudit

Miksi kasvitauteja syntyy?

Kasvitauteja aiheuttavat esimerkiksi virukset, bakteerit ja sienet.

Miten tunnistan kasvitaudin?

Monia kasvitauteja voidaan tunnistaa oireista, mutta kasvitauteihin erikoistuneet laboratoriot määrittävät taudinaiheuttajan erilaisilla analyysimenetelmillä. Ruokaviraston kasvinterveyslaboratorio on erikoistunut karanteenikasvintuhoojien tunnistamiseen.

Miten kasvitauteihin voidaan vaikuttaa?

Uusien tautien leviämisen estäminen on parasta torjuntaa. Terve kasvi kestää paremmin kasvitautejakin. Joitakin kasvitauteja voidaan torjua kasvinsuojeluaineruiskutuksin. Kasvinsuojeluaineista löytyy tietoa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilta.

Kuinka voin estää kasvitautien esiintymistä?

Osta vain terveitä ja tarkastettuja taimia. Varo ostamasta alkuperältään tuntemattomia ja epämääräisiä taimia, joilla ei ole kasvipassia. Ymmärrä etämyynnin ja  tuliaistuonnin riskit.  Hyväksy joskus rajulta vaikuttavat toimet, jotka tehdään syystä ja tarkasti etukäteen mietittyinä.  Esimerkiksi Suomessa Vantaalla jouduttiin kaatamaan lehtipuita, jotta aasianrunkojäärä ei pääsisi leviämään ja Italiassa on jouduttu hävittämään oliiviviljelmiä, jotta Xylella fastidiosa -bakteeritauti ei leviäisi yhä laajemmalle. Panamantauti taas uhkaa Etelä-Amerikan banaanin viljelyä. 

Ilmoita Ruokaviraston kasvinterveyteen epäilyttävistä kasvintuhoojista: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Lue lisää Kasvien tuonnista yksityishenkilönä 

Mikä on kasvipassi? 

Kasvipassi on EU:n kasvinterveysasetuksen mukainen merkintä, jota käytetään istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla. Kasvipassia käyttäviä yrityksiä ovat koristekasveja ja vihannesten taimia viljelevät kasvihuoneyritykset, taimitarhat sekä taimimyymälät.

Ovatko kasvitaudit vaarallisia ihmiselle?

Taudit alentavat kasveista saatavan sadon laadun ja määrää. Sairaita kasveja ja hedelmiä ei tee mieli syödä, vaikka kasvitaudit sinänsä eivät tartu ihmisiin. 

Miten voin tietää, että taimet ja siemenet ovat kunnolla tarkastettuja?

Viljelyssä tarvittavia siemeniä ja kasveja tuotetaan viranomaisten valvonnassa. Valvotusti tuotettu ja tarkastettu siemen ja kasvituote varustetaan erityisellä todistuksella kuten siementen vakuustodistus,  kasvipassi tai kasvien kansainvälinen terveystodistus. 

Tuholaiset eli ötökät

Miten tunnistan kasvintuholaisia?

Tutustu Ruokaviraston sivuilla oleviin tuholaisten sanallisiin kuvauksiin ja valokuviin. Ruokaviraston sivuilla olevista tuhoojista useimmat eivät esiinny Suomessa.

Suomessa esiintyvistä tuholaisista löytyy tietoa muun muassa Ötökkätieto-sivuilta.

Kuinka voin estää tuholaisten leviämistä?

Osta vain terveitä ja tarkastettuja taimia. Varo ostamasta alkuperältään tuntemattomia ja epämääräisiä taimia, joilla ei ole kasvipassia. Ymmärrä etämyynnin ja  tuliaistuonnin riskit.  Hyväksy välillä rajutkin toimet, jotka tehdään syystä ja tarkasti etukäteen mietittyinä.  Esimerkiksi Suomessa Vantaalla jouduttiin kaatamaan lehtipuita, jotta aasianrunkojäärä ei pääsisi leviämään.

Ilmoita Ruokaviraston kasvinterveyteen epäilyttävistä kasvintuhoojista: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Miten vaarallisia kasvituholaiset ovat ihmiselle?

Kuten kasvitaudit, myös kasvintuholaiset alentavat sadon laatua ja määrää ja vaikuttavat siten ruoan riittävyyteen. Kasvitaudit ja tuholaiset pilaavat maailmassa 20 - 40 % sadosta.

Miten kasvitauteja ja -tuholaisia voi hävittää luonnonmukaisin menetelmin?

Luomuviljelyssä kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan ensisijaisesti laji- ja lajikevalinnalla, viljelykierrolla, viljelytekniikoilla ja tuhoojien luonnollisilla vihollisilla. Kasvinsuojelu luonnonmukaisessa viljelyssä -sivulla on luettelo luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvista kasvinsuojeluaineista.

Voivatko ns. hyvät ötökät tuhota pahoja ötököitä?

Kyllä voivat. Ruokavirasto valvoo biologisten torjuntaeliöiden kauppaa. Biologisten torjuntaeliöiden käyttö on lisääntynyt kasvintuotannossa sekä kasvihuoneissa että avomaalla. Valvonnan apuna käytetään kansainvälisiä standardeja, jotta torjuntaeliöiden ja pölyttäjien käyttö on turvallista. Torjuntaeliöt voivat olla hyönteisiä, hämähäkkieläimiä tai sukkulamatoja.

Lainsäädäntö

EU:n kasvinterveysasetusta (2016/2031) alettiin soveltaa 14.12.2019 alkaen. Suurimmat muutokset liittyvät kasvintuhoojien luokitteluun, kasvien tuontiin EU:n ulkopuolelta, kasvipassin käyttöön ja omavalvontaan. Myös kasvien tuontivaatimukset EU:n ulkopuolisista maista muuttuvat oleellisesti. Lue lisää kasvinterveyslainsäädännön uudistamisesta.  

Mitä omavalvonta tarkoittaa ja ketä se koskee?

Uuden kasvinterveyslainsäädännön mukaan viljelijöille ja yrityksille on yhä enemmän annettu vastuuta kasvintuhoojien tunnistamisesta ja valvonnasta. Tuhoojatarkastukset tehdään omavalvontana kasveja vastaanotettaessa, tuotannon aikana ja ennen myyntiä.

Mitä tapahtuu, jos emme huolehdi kasvinterveydestä?

Kasvien terveys vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin laajasti.

  • Kasvintuhoojat vaikuttavat ruoan tuotantoon laadullisesti ja määrällisesti. Ruoka riittää paremmin, kun kasvintuhoojat eivät alenna sadon määrää ja laatua.
  • Ympäristö muuttuu. Ympäristömme terveet kasvit sekä luonnon monimuotoisuus luovat viihtyisyyttä sekä maaseudulla että kaupungeissa. Tietyt puulajit kuolevat kokonaan, jos esimerkiksi saarnensurma-nimistä tautia ei estetä leviämästä. 
  • Viljelijöiden ja yrittäjien toimeentulo vaikeutuu, jos työläästi torjuttavat kasvintuhoojat leviävät ja kasveja joudutaan hävittämään.
  • Puutavaran vienti vaikeutuu, jos Suomeen leviäisi esimerkiksi mäntyankeroinen. Kasvinterveyden suojelemiseksi kasvien kauppaa säätelevät lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset.  
Sivu on viimeksi päivitetty 16.4.2020