Aasianrunkojäärä

Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään ympäristöön. Havainnoista ja epäilyistä pitää ilmoittaa viipymättä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Ota löytämäsi jäärä mieluiten elävänä talteen esimerkiksi lasipurkkiin. Lue täältä tarkemmat ohjeet, jos epäilet löytäneesi aasianrunkojäärän.

Aasianrunkojäärä on vaarallinen lehtipuita vioittava kovakuoriainen. Se on Kiinasta kotoisin oleva laji, joka on levinnyt Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan puisen pakkausmateriaalin välityksellä. Erityisen riskialtista on kivitavaran pakkausmateriaali, koska kivitavara on usein peräisin Kiinasta. 

Ajankohtaista

Vantaan esiintymäalueen rajoitukset ovat päättyneet. Itä-Hakkilan ja Kuninkaanmäen alueelta löydettiin vuonna 2015 aasianrunkojääriä, jotka hävitettiin kaatamalla tietyltä alueelta kaikki lehtipuut. Alueella oli voimassa rajoituksia tuhoojan leviämisen estämiseksi. Aluetta kartoitettiin vuosina 2015-2020, eikä enempää aasianrunkojääriä löytynyt. Itä-Hakkilan puutavaran vastaanottopaikalle ei myöskään enää oteta vastaan puutavaraa. Lue lisää.

Aasianrunkojäärä ja sen ulostuloreikä. Katso video youtubesta (pituus 1 min)

Isäntäkasvit

  • Haavat, poppelit (Populus spp.)
  • Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum)
  • Jalavat (Ulmus spp.)
  • Koivut (Betula spp.)
  • Lehmukset ( Tilia spp.)
  • Lepät (Alnus spp.)
  • Omenapuut  (Malus spp.)
  • Pajut (Salix spp.)
  • Pähkinäpensaat ( Corylus spp.)
  • Päärynäpuut  (Pyrus spp.)
  • Saarnet  (Fraxinus spp.)
  • Vaahterat  (Acer spp.)

Levinneisyys

  • Eurooppa: Iso-Britannia, Itävalta, Italia, Montenegro, Saksa, Sveitsi, Ranska
  • Euroopan ulkopuoliset maat: USA, Kanada, Kiina, Libanon, Etelä-Korea, Pohjois-Korea, Venäjä
  • Katso levinneisyys EPPOn kartasta.
     

Tuntomerkit (aikuinen kuoriainen)

Vioitus

  • Puisessa pakkausmateriaalissa: Toukkakäytävät ja puupuru.
  • Kasveissa:
    • Pyöreät ulostuloreiät (läpimitta 1 cm) puun rungossa ja oksissa yli 1,5 m korkeudella
    • Puru tyvellä
    • Toukkakäytävät kuoren alla
    • Kuoren halkeamat ja kitukasvuisuus
    • Oksien kuivuminen
    • Puiden kuoleminen

Suomessa haavalla esiintyvän runkohaapsasen (Saperda carcharias) vioitus on hyvin samannäköistä aasianrunkojäärän vioituksen kanssa. Aasianrunkojäärän ulostulosreiät sijaitsevat kuitenkin ylempänä puussa.

Elinkierto ja leviäminen

  • Aasianrunkojäärä munii puunrunkoon. Se käyttää isäntäkasveina sekä terveitä että heikentyneitä puita. 
  • Toukka kehittyy rungon sisällä syöden puuainekseen suuria käytäviä.Toukka on väriltään vaalea ja täyteen kokoonsa kasvaneena 5 cm pitkä.
  • Toukka koteloituu rungon sisään. Kuoriuduttuaan aikuinen jäärä tulee rungosta ulos tekemänsä ulostuloreiän kautta.
  • Aikuinen jäärä käyttää ravintonaan lehtipuiden lehtiä ja kaarnaa. Jäärä ei yleensä lennä kauas puusta, josta se kuoriutui.
  • Elinkierron pituus vaihtelee ilmaston mukaan. Lämpimässä ilmastossa kehitys on nopeampaa kuin viileässä. Pohjois-Kiinassa yhden sukupolven kehitys munasta aikuiseksi kestää kaksi vuotta. Suomessa elinkierroksi on arvioitu 3-4 vuotta.
  • Aasianrunkojäärä leviää pääasiassa puisen pakkausmateriaalin välityksellä.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Kaikkien ulkomaista puista pakkausmateriaalia käsittelevien yritysten tulee tarkkailla puista pakkausmateriaalia jäärien varalta.
  • Erityistä huomiota on kiinnitettävä Kiinasta tuodun kivitavaran pakkausmateriaaliin.
  • Ulkomaisiin japaninvaahteran (Acer palmatum) taimiin liittyy riski aasianrunkojäärän sukulaislajin, kiinanrunkojäärän, leviämisestä. Taimia tulee tarkkailla jäärien varalta.
Sivu on viimeksi päivitetty 12.1.2021