Eotetranychus lewisi -kehrääjäpunkki

Eutetranychus lewisi on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään tuotantopaikoille tai ympäristöön. Ilmoita havainnosta tai epäilystä välittömästi Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi

Eotetranychus lewisi on pieni kehrääjäpunkki. Se aiheuttaa imentävioituksia lukuisille isäntäkasveille, mikä johtaa lehtien värimuutoksiin ja pahimmassa tapauksessa kasvin kuolemaan. Punkit erittävät lehden alapintaan seittiä, ja punkit elävät seitin suojassa. Pahoin saastunut kasvi on täysin seitin peitossa. Varhaiset oireet ovat vaikeasti havaittavissa ja sekoittuvat helposti kasvin ravinnepuutosoireisiin. Suomessa punkki voisi elää kasvihuoneissa.

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasvi on joulutähti.

Levinneisyys

  • Aasia: Filippiinit, Japani, Taiwan
  • Afrikka: Libya, Etelä-Afrikka
  • Amerikka: Kanada, Yhdysvallat sekä monet Keski- ja Etelä-Amerikan maat
  • Eurooppa: Portugali (Madeira)

Tuntomerkit

  • Pienen kokonsa vuoksi punkkien kaikki kehitysvaiheet ovat vaikeasti havaittavia.
  • Muna: Väritykseltään vaaleasta oranssiin.
  • Aikuinen: Ovaalinmuotoinen, naaraan väritys on vaaleasta vaaleanvihertävään, muuttuu ajan myötä keltaiseksi. Koiraat ovat pienempiä ja väritykseltään sinapinkeltaisia.

Vioitus

  • Punkit elävät pääsääntöisesti lehtien alapinnoilla. Lievässä saastunnassa ne viihtyvät lehden pääsuonten välittömässä läheisyydessä, mutta punkkimäärän noustessa koko lehden alapinta on punkkien peitossa.
  • Varhaiset oireet ovat vaikeasti havaittavia, sillä vioitukset ovat ensin hyvin vähäisiä.
  • Punkki jättää syömäjälkenä heikkoja vaalean kellertäviä läikkiä lehtiin. Vioitus muistuttaa ravinnepuutosta.
  • Punkkimäärän kasvaessa ylimmät lehdet menettävät värinsä muuttuen vaaleiksi ja punkkien erittämä seitti peittää lehtien alapintaa.
  • Lopulta lehdet varisevat saastuneesta kasvista ja pahimmassa tapauksessa kasvi kuolee.

Punkkien vioitusta lehdissäPunkkien aiheuttamaa vioitusta joulutähden lehdissä. Kuva Chazz Hesselein.

Elinkierto ja leviäminen

  • Punkit leviävät luontaisesti tuulen mukana ja lyhyitä matkoja ryömien maata pitkin.
  • Levintää tapahtuu myös saastuneen taimiaineiston mukana.
  • Naaras munii munat lehden pinnalle painanteisiin.
  • Punkin kehittyminen munasta aikuiseksi on mahdollista 8-28 celsiusasteessa.
  • Hedelmöitetystä munasta kuoriutuu naaras ja hedelmöittymättömästä munasta koiras.
  • Nymfimuodot ovat kaikkein kestävimpiä elinmuotoja.
  • Joulutähdellä punkin elinkierto on 19 vuorokautta 16 celsiusasteessa. Lämpötilan noustessa elinkierto nopeutuu ollen nopeimmillaan 8 vuorokautta 26 celsiusasteessa.
  • Punkkien määrä lisääntyy erityisesti kuumissa ja kuivissa oloissa.
  • Laji voi lisääntyä kasvihuoneessa vuoden ympäri.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Punkkien torjuntaan käytettävät torjunta-aineet ovat tehokkaita, mutta koska punkkien varhainen löytäminen on hankalaa, ovat satotappiot usein suuret.
  • Eotetranychus lewisi -kehrääjäpunkki on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, viranomaiset määräävät torjuntatoimenpiteet.