Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus

Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään juurikasviljelmille. Havainnosta ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus eli ritsomania (Beet necrotic yellow vein virus, BNYVV) aiheuttaa alttiilla juurikaslajikkeilla merkittäviä satotappioita. Virusta esiintyy lähes kaikissa Euroopan maissa, joissa sokerijuurikasta viljellään. Se leviää maa-aineksen mukana ja säilyy maassa vuosia. Oireet näkyvät kasvustossa kitukasvuisina laikkuina ja juuriston parroittumisena.

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasveja ovat juurikkaat (Beta vulgaris)
  • Muita isäntäkasveja ovat esimerkiksi pinaatti, sikuri ja piharatamo.

Ritsomanian oireena kasvustossa on esimerkiksi lehtien vaaleneminen.
Lataa kuva isompana

Levinneisyys

  • Aasia: Iran (laajalle levinnyt), Japani, Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Libanon, Mongolia, Syyria
  • Afrikka: Egypti, Etelä-Afrikka, Marokko
  • Amerikka: Brasilia, Yhdysvallat
  • Eurooppa: Esiintyy laajasti sekä EU-maissa että EU:n ulkopuolisissa maissa.  
  • Suomi: Ei todettu.

Oireet

  • Oireet näkyvät kasvustossa kitukasvuisina laikkuina ja juuristossa parroittumisena, eli pienten sivujuurten epätavallisen runsaana kasvuna.
  • Saastuneen kasvin lehdet ovat vaaleampia, kapeampia ja pystykasvuisempia, sekä lehtiruodit ovat pitempiä kuin terveen kasvin lehdet.
  • Juurikkaat jäävät pieniksi ja sokeripitoisuus alhaiseksi.

Juurikkaissa ritsomanian oireena on juuriston parroittuminen.
Lataa kuva isompana

Elinkierto ja leviäminen

  • Ritsomania leviää maassa elävän sienen (Polymyxa betae) välityksellä.
  • Sieni tunkeutuu juuriston solujen sisään, jolloin ritsomaniavirus vapautuu ja alkaa lisääntyä kasvissa.
  • Pellolla ritsomania tarttuu kasvista toiseen maan vedessä liikkuvien P. betae -sienen parveiluitiöiden välityksellä.
  • Tautia levittävät myös pellolla liikkuvat koneet, saastunut maa-aines, taimet, saastunut juurikasjäte ja saastuneet jätevedet.
  • Suomeen suurimman leviämisriskin aiheuttaa ulkomailta tuotava siemenperuna, joka on viljelty ritsomanian saastuttamassa maassa.
  • Virus säilyy maassa sienen lepoitiöissä useita vuosia.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Suomi on ritsomanian suhteen suoja-aluetta Euroopan Unionissa, mikä tarkoittaa, että taudin leviäminen on estettävä ja esiintymät torjuttava. 
  • Tautia todettaessa kasvinsuojeluviranomaiset määräävät toimenpiteet.
  • Juurikkaan taimia saa EU-maista tuoda vain toiselta suoja-alueelta ja taimilla on oltava suoja-aluetta tarkoittava PZ-kasvipassi. Beta vulgaris-lajin kasvien siementen tulee olla testattuja tai peräisin alueelta, jolla ritsomaniaa ei esiinny.
  • Maa-aineksen tuonti Suomeen on kielletty useimmista EU:n ulkopuolisista maista. Suomeen tuotavien kasvisten ja juurikasvien mukana saa olla vain yksi painoprosentti multaa.
  • Teollisuuden käyttöön tuotavat juurikkaat on kuljetettava niin, ettei taudin leviäminen ole mahdollista.
  • Teollisuuden jätteet on käsiteltävä niin, ettei virus voi levitä niiden välityksellä.
  • Ritsomanian leviämisen estämisessä on otettava huomioon, että tauti voi levitä muunkin kasvimateriaalin kuin isäntäkasviensa mukana. Esimerkiksi Suomeen tuotavia pensaiden ja puiden taimia on voitu kasvattaa ritsomanian saastuttamalla maalla.