Mäntyankeroinen

Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään ympäristöön. Havainnoista ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Havupuissa elävä mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus) on kotoperäinen laji Pohjois-Amerikassa, josta se on levinnyt saastuneen puutavaran mukana Itä-Aasiaan ja Eurooppaan aiheuttaen laajoja metsätuhoja. Mäntyankeroisen isäntäkasveiksi kelpaavat lähes kaikki havupuut. Pohjois-amerikkalaiset mäntylajit ovat kehittyneet melko vastustuskykyisiksi mäntyankeroista vastaan, mutta eurooppalaiset ja aasialaiset lajit ovat erittäin alttiita tuhoille. Suomessa mäntyankeroista ei ole havaittu luonnossa, vaikka eläviä mäntyankeroisia on löytynyt puutavarasta ja puisesta pakkausmateriaalista.

Isäntäkasvit

  • Männyt (Pinus spp.)
  • Pihdat (Abies spp.)
  • Setrit (Cedrus spp.)
  • Lehtikuuset (Larix spp.)
  • Kuuset (Picea spp.)
  • Douglaskuuset (Pseudotsuga spp.)
  • Hemlokit (Tsuga spp.)

Levinneisyys

  • Aasia: Japani, Kiina, Etelä-Korea, Taiwan
  • Amerikka: Kanada, Meksiko, Yhdysvallat
  • Eurooppa: Espanja, Portugali

Tuntomerkit

  • Mikroskooppisen pieni, noin 1 mm mittainen läpikuultava sukkulamato.

Vioitus

  • Mäntyankeroiset tukkivat lisääntyessään puun pihkatiehyet ja johtosolukon.
  • Pihkanerityksen heikentyessä puut altistuvat tuholaisille ja taudinaiheuttajille.
  • Johtosolukon tukkeutuminen johtaa nestevirtauksen estymiseen ja puun lakastumiseen ja kuolemaan. Neulaset kellastuvat tai muuttuvat punaruskeiksi. Tämä lakastumistauti johtaa puun kuolemaan nopeimmillaan muutamassa kuukaudessa.
  • Suomen ilmastossa mäntyankeroiset lisääntyisivät hitaammin, eikä oireita välttämättä näkyisi.

Mäntyankeroisen aiheuttamaa vioitusta männyssä.Mäntyankeroisen aiheuttamaa vioitusta männyssä. Kuva: USDA.

Elinkierto ja leviäminen

  • Mäntyankeroinen leviää Monochamus -suvun tukkijäärien avulla.
  • Uuteen puuhun tullessa mäntyankeroinen munii puun solukkoon.
  • Mäntyankeroisen kehitys on nopeaa, munasta aikuiseksi kestää noin kolme vuorokautta, välissä on neljä toukkamaista kehitysastetta.
  • Suotuisissa oloissa mäntyankeroinen lisääntyy nopeasti.
  • Mäntyankeroinen kestää alhaista, jopa -17 celsiusasteen lämpötilaa, mutta vaatii kehittyäkseen yli +9,5 celsiusasteen lämpötilan. Optimiolot ovat 25 - 30 celsiusasteen välillä, jolloin lisääntyminen on erittäin nopeaa.
  • Voi säilyä kuolleessa puussa hengissä vuosia, mutta lisääntyminen tapahtuu vain elävässä puussa.
  • Kuolevien mäntyjen rungot ovat sopivia munintapaikkoja runkojäärille, jotka munimisen jälkeen kuljettavat mäntyankeroiset jälleen uusille isäntäkasveille.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Mäntyankeroinen on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää torjuntatoimenpiteet.
  • Mäntyankeroinen leviää pääasiassa puisen pakkausmateriaalin välityksellä.
  • Mäntyankeroisalueilta on käsittelemättömän havupuutavaran maahantuonti kielletty.
  • Havukasvien tuonti on kielletty EU:n ulkopuolelta.
  • Kansainvälisessä kaupassa käytettävä puinen pakkausmateriaali käsitellään ISPM 15 –standardin mukaisesti.