Meloidogyne - perunan juuriäkämäankeroinen

Meloidogyne chitwoodi ja M. fallax - juuriäkämäankeroinen on

  • moni-isäntäinen karanteenikasvintuhooja
  • mikroskooppisen pieni sukkulamato
  • viihtyy karkeilla kivennäismailla, kuten kelta- ja valkoperuna-ankeroinenkin
  • pilaa perunan mukulat
  • erittäin hankala hävittää.

Ruotsin Skånessa Meloidogyne -juuriäkämäankeroisen on viime vuosina todettu levinneen perunantuotannossa. Euroopassa Meloidogyne spp. on todettu Ruotsin lisäksi ainakin Belgiassa, Hollannissa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa ja Turkissa. Todennäköisesti levinneisyysalue on laajempi.

Meloidogyne1_NAK_pieni.jpgMeloidogyne-juuriäkämäankeroinen aiheuttaa epämuodostumia kuoren alle. (Lataa kuva isompana)

Meloidogyne2_NAK_pieni.jpg

Meloidogyne-juuriäkämäankeroisen vioitusta perunan kuoren alla. (Lataa kuva isompana)

Kuvat:
UNECE Guide for Potato Pest, Disease and Disorders

Isäntäkasvit

Meloidogyne chitwoodi ja M. fallax –juuriäkämäankeroisen pääisäntäkasvit ovat peruna ja tomaatti. Lisäksi muun muassa porkkana, viljat, heinät, herne, maissi, juurikas, useat koristekasvit sekä rikkakasvit ovat isäntäkasveja ja ylläpitävät ankeroiskantaa kasvukaudesta toiseen. Meloidogyne-lajeja on monia muitakin.

Levintä ja elinympäristö

Kaukolevintää tapahtuu lähinnä siemenperunan ja muun istutusmateriaalin mukana.

Paikallisesti leviää saastuneen kasvimateriaalin mukana. 

  • Tärkein leviämisreitti on siemenperuna, mutta myös muut uudelleen istutettavat kasvit, mukulat ja sipulit toimivat tuhoojan levittäjinä.
  • Leviää tehokkaasti maa-aineksen, kuten peruna- ja juurikasmullan mukana.
  • Kasvihuonetuotannon kasvi- ja kasvualustajätettä sisältävä komposti toimii ankeroisen leviämisreittinä.
  • Paikallisesti leviää helposti myös kastelu- ja tulvavesien mukana.   

Viihtyy parhaiten lämpimillä hiekka- ja hietamailla, menestyy siellä missä Globodera-ankeroisetkin. Yhden sukupolven kehittyminen kestää noin kuukauden. Suomen kasvukauden aikana ehtii muodostaa vähintään kaksi sukupolvea.

Tunnistaminen ja tarkastus

EU:n lainsäädännössä juuriäkämäankeroiselle on erityisvaatimuksia ainoastaan siemenperunalle. Minimissään siemenperunaerän mukulanäytteessä ei saa esiintyä silmämääräisten oireiden perusteella juuriäkämäankeroiseen viittaavia oireita. Oireelliset mukulaerät tutkitaan ja varmistetaan laboratoriotestillä. Koska kyse on karanteenituhoojasta, sitä ei saa esiintyä missään markkinoitavassa kasvituotteessa.  

Koska juuriäkämäankeroiselle ei muodostu kystoja, sitä ei voida todeta peruna-ankeroistutkimuksessa. Ankeroisen esiintyminen huomioidaan kuitenkin kaikissa perunan mukuloihin kohdistuvissa kartoitus- ja markkinavalvonnan tarkastuksissa. Mukulaoireiden perusteella ankeroisen esiintyminen voidaan varmistaa laboratoriossa. Mukulasaastunnan perusteella voidaan pellon maa-ainekseen kohdennetulla näytteenotolla tutkia ankeroisen esiintymistä. Mikäli ankeroissaastuntaa todetaan, Ruokavirasto ryhtyy kohdennettuihin tarkastustoimenpiteisiin ja määrää tarvittavat torjuntatoimenpiteet. 

Jos epäilet juuriäkämäankeroisen esiintymistä missä tahansa perunaerässä, ota välittömästi yhteyttä Ruokaviraston kasvinterveysyksikköön, sähköposti: kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Liitä viestiin kuva oireellisesta perunan mukulasta.

Vioitukset perunassa ja torjunta

Lievä saastunta voi jäädä huomaamatta. Saastunnan edetessä ja sopivissa olosuhteissa ankeroinen voi pilata koko perunasadon käyttölaadun.

Juuriäkämäankeroinen elää maassa vain vuoden ilman isäntäkasvia. Käytännössä viljelykierto ei kuitenkaan auta Meloidogyne-juuriäkämäankeroisen moni-isäntäisyyden vuoksi. Tehokas torjuntakeino voisi olla avokesanto niin, että kaikki kasvit hävitetään vähintään kahden peräkkäisen kasvukauden ajan. Samalla on huolehdittava, ettei peltoon pääse uutta saastuntaa.

Lisätietoja: kasvinterveys@ruokavirasto.fi