Pihkakoro

Pihkakoro (Fusarium circinatum) on karanteenituhooja, jota ei saa päästään leviämään taimituotantoon, metsiin tai viheralueille. Jos epäilet löytäneesi pihkakoron oireita, ilmoita siitä välittömästi Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Gibberella circinata -sienen suvuton aste Fusarium circinatum aiheuttaa monilla mäntylajeilla pihkakorotautia. Pihkakoro aiheuttaa tuhoa sekä taimitarhoilla että metsässä. Erityisesti metsämänty on taudille altis. Oireisessa puussa on nähtävissä pihkaa vuotavia kuoliolaikkuja, oksien kuivettumista, neulasten värimuutoksia sekä karisemista. Pahimmillaan tauti tappaa puun. Tauti on peräisin Pohjois-Amerikasta.

Isäntäkasvit

  • Isäntäkasveja ovat monet mäntylajit, kuten esimerkiksi metsämänty (Pinus sylvestris).

Levinneisyys

  • Aasia: Japani, Etelä-Korea
  • Afrikka: Etelä-Afrikka
  • Amerikka: Chile, Haiti, Meksiko, Uruguay, Yhdysvallat
  • Eurooppa: Espanja, Portugali
  • Katso ajantasainen levinneisyys EPPOn levinneisyyskartasta (englanniksi).

Oireet

  • Kuoliolaikkuja esiintyy puun rungossa ja oksissa. Oksien ympärille levitessään kuoliolaikut aiheuttavat laikun yläpuolisen osan kuivettumisen.
  • Neulasissa oireilu ilmenee värin muutoksena. Neulaset muuttuvat ensin hailakan vihreiksi, sitten keltaisiksi ja lopulta ruskeiksi varisten maahan.
  • Kuolleisiin oksiin ja neulasarpiin syntyy lohenpunaisia itiöpahkoja.
  • Puu on pihkainen ja väritykseltään hunajanruskea.
  • Puun latvus voi kuivettua.
  • Oksat voivat kuolla tai pahoin saastuneena koko puu voi kuolla.

Vuotoa männyn rungossa (suuri kuva).Pihkakoron aiheutamaa vuotoa männyn rungossa. Kuva: Elizabeth Benton.

Elinkierto ja leviäminen

  • Kuolleisiin oksiin ja neulasarpiin syntyvät itiöpahkat tuottavat suuret määrät itiöitä, jotka levitessään uuteen isäntäkasviin saastuttavat sen. Saastunta tapahtuu yleisimmin loppukesällä ja syksyllä.
  • Saastunta vaatii sopivan ilman kosteuden ja lämpimän sään. Lämpötila on sienitaudin rajoittava tekijä, alle 10 celsiusasteessa tauti kehittyy huonosti.
  • Tauti leviää maalevintäisesti siementen ja taimien juurten kautta, mutta myös ilmalevintäisesti puusta toiseen tuulen tai hyönteisten mukana.
  • Tartunta on mahdollinen kaikissa männyn elinkierron vaiheissa.
  • Tauti voi säilyä yli vuoden saastuneessa pihkan kyllästämässä puussa.
  • Metsämänty on taudille erittäin altis. Muille mäntylajeille on jalostettu kestäviä kantoja.
  • Taimitarhoilla mäntyjen taimet kuolevat, mutta isommat puut voivat säilyä hengissä, vaikka kasvu hidastuu taudin johdosta.
  • Pitkän matkan levintä tapahtuu männynsiementen ja taimiaineiston mukana.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Pihkakoro on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää torjuntatoimenpiteet.
  • Maahantuotaville männynsiemenille ja -taimille on asetettu vaatimuksia pihkakoron leviämisen estämiseksi.
Sivu on viimeksi päivitetty 4.5.2020