Pronssijalosoukko

Pronssijalosoukko (Agrilus anxius) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään ympäristöön. Havainnoista ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Ota löytämäsi kuoriainen talteen esimerkiksi lasipurkkiin.

Pronssijalosoukko on vakavin koivuja vioittava tuholainen Pohjois-Amerikassa. Pronssijalosoukon toukka vioittaa koivun runkoa syöden pintapuuhun kiemurtelevia toukkakäytäviä. Käytävät häiritsevät mahlan virtaamista puussa, mikä heikentää puun kasvua ja voi johtaa puun kuolemaan. Pronssijalosoukon laaja maantieteellinen esiintyminen Pohjois-Amerikassa osoittaa lajin sopeutumisen erilaisiin ilmasto-oloihin, mikä mahdollistaa sen leviämisen Eurooppaan ja Aasiaan.

Isäntäkasvit

  • Koivut (Betula spp.)

Levinneisyys

  • Amerikka: Kanada, Yhdysvallat

Tuntomerkit

  • Muna: Väritys on valkoisesta kermanvaaleaan. Ovaalinmuotoinen ja 1,5 mm pituinen.
  • Toukka: Väritys on valkoisesta kermanvaaleaan. Pää on pieni ja ruumis on jaokkeellinen. Täysikasvuinen toukka on 8-20 mm mittainen.
  • Kotelo: Väritys on koteloitumisen alussa kermanvaalea ja tummuu vähitellen ollen kuoriutumisen hetkellä pronssinen tai musta.
  • Aikuinen: Väritykseltään tumman pronssinhohtoinen aikuinen on kapea ja isosilmäinen. Pituus on 7-12 mm.

Aikuinen saarnenjalosoukko.

Pronssijalosoukko. Kuva: Whitney Cranshaw, Colorado State University, Bugwood.org

Vioitus

  • Oksien kuihtuminen.
  • Harva ja väritön lehvistö.
  • Koivun pintapuussa kiemurtelevia toukkakäytäviä, jotka isäntäpuulajista riippuen voivat olla jopa yli metrin mittaisia.
  • Käytävät ovat litteäpohjaisia ja täynnä tiiviisti pakattua purua.
  • Toukkakäytävien päälle kasvaa usein uutta solukkoa.
  • Aikuisen ulostuloreiät ovat noin 2 mm leveitä, puolikuun muotoisia.
  • Puun kuoleminen.

Koivun kuorta on otettu pois ja alla näkyy toukkaköytäviä (suuri kuva).

Pronssijalosoukon toukkakäytäviä koivun kuoren alla.

D-kirjaimen muotoinen ulostuloreikä koivun rungossa (suuri kuva).

Pronssijalosoukon tyypillinen D-muotoinen ulostuloreikä. 

Kuvat: Whitney Cranshaw, Colorado State University, Bugwood.org

Elinkierto ja leviäminen

  • Naaraat munivat elävään puuhun rungon vauriokohtiin n. 10­­-20 munaa.
  • Toukka kuoriutuu noin kahden viikon kuluttua munimisesta ja syö toukkakäytäviä pintapuuhun
  • Toukka on väriltään vaalea ja täyteen kokoonsa kasvaneena 8-20 mm pitkä.
  • Toukka siirtyy syvemmälle puuhun talvehtimaan.
  • Keväällä täysikasvuinen toukka koteloituu ja kuoriutuu. Pohjoisilla alueilla elinkierto on 2-vuotinen. Siellä toukka jatkaa toukkakäytävien muodostamista vielä kesän ja koteloituu syksyllä kuoriutuen seuraavana keväänä.
  • Aikuiset kuoriaiset esiintyvät toukokuun ja elokuun välisenä aikana riippuen ilmasto-oloista.
  • Aikuinen kuoriainen elää 2-5 viikkoa käyttäen ravintonaan koivun lehtiä.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Pronssijalosoukko on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos Suomesta löydetään pronssijalosoukko, Ruokavirasto määrää torjuntatoimenpiteet.
  • Pronssijalosoukon leviämisen estämiseksi on koivuntaimille ja koivupuutavaralle asetettu tuontirajoituksia EU:n ulkopuolisista maista.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 11.5.2020