Punakaulusjäärä

Punakaulusjäärä (Aromia bungii) on sarvijäärä, joka elää kotoperäisenä itäisen Aasian metsissä, kaupunkialueilla ja hedelmätarhoissa. Sarvijäärän pääasialliset isäntäkasvit ovat Prunus-suvusta. Vakavin uhka aiheutuu erityisesti aprikoosi-, persikka-, luumu- ja kirsikkapuille. Todennäköisesti punakaulusjäärä voi olla uhka myös koristepuille ja luonnonvaraisille Prunus-kasveille. Punakaulusjäärä on esiintynyt Italiassa ja Saksassa rajatuilla alueilla, joilla on tehty torjuntatoimenpiteitä tuhoojan hävittämiseksi. Nykyisen levinneisyyden ja pääisäntäkasviensa perusteella punakaulusjäärä voisi levitä laajasti Skandinavian eteläosista Venäjän itäosiin ulottuvalle alueelle.

Isäntäkasvit

  • Aprikoosi ja persikka ovat tärkeimmät isäntäkasvit Aasiassa. 
  • Muita isäntäkasveja ovat luumu ja muut Prunus-lajit. Italiassa punakaulusjäärä on vioittanut erityisesti kirsikkapuita.

Levinneisyys

  • Aasia: Japani, Kiina, Etelä-Korea, Pohjois-Korea, Mongolia, Taiwan, Vietnam
  • Eurooppa: Italia, Saksa (löydöksiä), Venäjä

Tuntomerkit

  • Munat ovat vaaleita ja 6-7 mm mittaisia, löytyvät usein puunrunkojen halkeamista.
  • Toukat ovat vaaleita ja täysikasvuisina jopa 5 cm pitkiä.
  • Aikuinen on kookas, 2,3-3,7 cm mittainen, kiiltävän musta kovakuoriainen. Keskiruumiin ensimmäinen jaoke on kirkkaanpunainen, mutta aikuisesta kuoriaisesta on myös täysin musta muoto.

Eri ikäisiä punakaulusjäärän toukkia ja purua.

Eri ikäisiä punakaulusjäärän toukkia. Kuva:Raffaele Griffo - Plant Health Service of Campania Region, Napoli (IT).

Aikuinen punakaulusjäärä puun kannolla (suuri kuva).

Aikuinen punakaulusjäärä (Aromia bungii). Kuva: Matteo Maspero, Centro MiRT – Fondazione Minoprio (IT)

Vioitus

  • Punakaulusjäärä vioittaa pääasiassa vanhoja, stressaantuneita, bakteeri- tai sienitartunnan saaneita puita, mutta voi vioittaa myös nuoria ja terveitä puita.
  • Toukka tekee käytäviä pintapuuhun ja ydinpuuhun, käytävät voivat olla 50-60 cm pitkiä.
  • Toukka muodostaa punertavaa toukkapurua. Puun juurella oleva puru voi olla merkki rungon sisällä olevasta toukasta. Toukkapuru on samankaltaista kuin puuntuhoojan (Cossus cossus) puru.
  • Aikuinen kaivautuu puusta tehden ulostuloreiän runkoon.
  • Jäärä heikentää puuta ja puun hedelmätuotantoa, lopulta puu kuolee.

Punakaulusjäärän reikiä ja purua puun kuoren alla (suuri kuva).

Punakaulusjäärän vahingoittama puu. Kuva: Raffaele Griffo - Plant Health Service of Campania Region, Napoli (IT).

Elinkierto ja leviäminen

  • Punakaulusjäärä elää elävässä puussa, mutta viimeisen kehitysvaiheen toukka tai kotelo voi selviytyä useita viikkoja tai kuukausia kaadetussa puunrungossa kehittyen aikuiseksi.
  • Elinkierto on 2-4 vuotta riippuen ilmastosta ja leveyspiiristä.
  • Naaras munii rungon alaosaan kuoren halkeamiin, mutta myös paksuihin oksiin.
  • Toukat kaivautuvat kuoriutumisen jälkeen puuhun, muodostaen toukkakäytäviä.
  • Toukka koteloituu ydinpuussa.
  • Aikuinen tekee ulostuloreiän. Rungossa voi olla samaan aikaan myös nuorempia toukkia, jotka kuoriutuvat vuoden tai useamman vuoden päästä.
  • Todennäköisin leviämisreitti Aasiasta Eurooppaan on puinen pakkausmateriaali.
  • Muita leviämisteitä jäärälle on Prunus-suvun kasveista tehtyjen puutuotteiden mukana. Tuotteen täytyy olla tarpeeksi suuri, jotta toukan on mahdollista kehittyä aikuiseksi.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Punakaulusjäärä on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, viranomaiset määräävät hävittämistoimenpiteet.
  • Prunus-suvun kasvien tuonti on kielletty kaikista EU:n ulkopuolisista maista.
  • Puupakkausmateriaalille ja puutavaralle on säädetty käsittelyvaatimuksia EU:n ulkopuolelta tuotaessa.

Leviämisen estäminen

  • Punakaulusjääräon kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Sitä ei saa olla viljelmillä, luonnossa eikä myytävissä tai maahantuotavissa kasveissa.
  • Myytävien ja maahantuotavien kasvien on täytettävä lainsäädännön vaatimukset.
  • Jos punakaulusjäärää löydetään Suomesta, viranomaiset määräävät hävittämistoimenpiteet.
Sivu on viimeksi päivitetty 30.4.2020