Saarnenjalosoukko

Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on merkittävä saarnien tuholainen, ja se on kasvinterveyslainsäädännössä luokiteltu karanteenituhoojaksi. Sen toukat tappavat puita syömällä laajoja käytäviä kuoren alle. Alunperin itä-aasialainen laji on levinnyt Venäjän länsiosaan ja Ukrainaan, ja sen pelätään leviävän edelleen EU:n alueelle. 

Ajankohtaista

Saarnenjalosoukko löydettiin vuonna 2020 Pietarista, jonne se levisi todennäköisesti liikenteen, puutavaran tai puuntaimien välityksellä. Leviäminen Suomeen on mahdollista samalla tavalla kulkeutumalla tai luontaisesti. Ruokavirasto kartoittaa saarnenjalosoukkoa ansoilla sekä silmävaraisilla tarkastuksilla etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa. Jalosoukon ja muiden karanteenituhoojien leviämisen estämiseksi Venäjältä ei saa tuoda puutavaraa tai kasveja ilman viranomaisten myöntämää kasvinterveystodistusta.

Isäntäkasvit

  • Saarnet Fraxinus spp.
  • Jalopähkinät Juglans spp.
  • Siipipähkinät Pterocarya spp.
  • Jalavalaji Ulmus davidiana (sis. japaninjalavan) 

Levinneisyys

  • Kiina, Japani, Etelä-Korea, Pohjois-Korea, Mongolia, Taiwan
  • Venäjä (Suomea lähin esiintymä Pietarissa)
  • Kanada, Yhdysvallat

Tuntomerkit

  • Aikuinen kuoriainen on 8.5 - 14.0 mm pitkä ja 3.1 - 3.4 mm leveä.
  • Ruumis on kapea, selkäpuolelta litteä ja vatsapuolelta kupera.
  • Suurisilmäinen
  • Väriltään aikuinen kuoriainen on metallisen vihreä.
  • Toukka on kermanvaalea, litteä, leveä ja jaokkeinen.

Aikuinen saarnenjalosoukko lehdellä (suuri kuva).Aikuinen saarnenjalosoukko. 

Agrilus_toukka_pieni.jpg

Saarnenjalosoukon toukka ja toukkapurua. 
Kuvat: Daniel A. Herms, The Ohio State University / EPPO.

Lisää kuvia EPPOn sivuilla.

Vioitus

  • Aiheuttaa toukkana tuhoa syömällä kuoren alle puuhun laajoja nauhaspagettimaisia käytäviä. Käytäviin pakkautuu hienoa vaaleanruskeaa toukkapurua.
  • Tiettävästi saarnenjalosoukon Suomessa esiintyvät sukulaislajit eivät vioita saarnea, joten jos saarnista löytyy jalosoukolle tyypillisiä toukkakäytäviä, on aihetta epäillä saarnenjalosoukkoa.
  • Kaarnan halkeilu
  • Lehtien kellastuminen ja ruskettuminen
  • Oksien kuoleminen
  • Lisäversot rungon alaosassa
  • Aikuisten ulostuloreiät rungossa: D-kirjaimen muotoisia, 3-4 mm mittaisia.

Saarnenjalosoukon toukkakäytäviä kuoren alla (suuri kuva).

Saarnenjalosoukon toukkakäytäviä puun kuoren alla. Kuva: Eduard Jendek (EPPO)

Saarnenjalosoukon ulostuloreikiä puussa.

Saarnenjalosoukon D-muotoisia ulostuloreikiä. Huom. koko vain 3-4 mm. Kuva: Eduard Jendek (EPPO).

Elinkierto ja leviäminen

  • Naaras munii munat yksitellen kaarnan koloihin.
  • Toukat kaivautuvat kaarnan alle ja kehittyvät rungon sisällä muodostaen mutkittelevia toukkakäytäviä.
  • Koteloituvat rungon sisään.
  • Aikuinen kuoriainen tulee ulos rungosta D-kirjaimen muotoisen ulostuloreiän kautta.
  • Leviää puisen pakkausmateriaalin ja taimien mukana.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Saarnenjalosoukko on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. 
  • Karanteenituhoojia ei saa olla maahantuotavissa tai myytävissä kasveissa.
  • Isäntäkasveille, puutavaralle ja puiselle pakkausmateriaalille on asetettu tuontivaatimuksia EU:n ulkopuolelta tuotaessa. Niitä ei saa tuoda ilman viranomaisen myöntämää kasvinterveystodistusta.
  • Jos saarnenjalosoukko löydetään Suomesta, viranomaiset määräävät torjuntatoimenpiteet.
  • Esiintymisalueen ympärille 100 km säteelle muodostetaan puskurialue, jolta ei saa siirtää isäntäpuulajien puutavaraa tai isäntäkasveja.

 

 

Sivu on viimeksi päivitetty 26.5.2021