Scirtothrips dorsalis -ripsiäinen

Scirtothrips dorsalis -ripsiäinen on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään kasvintuotantoon. Ilmoita havainnoista ja epäilyistä viipymättä Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Scirtothrips -ripsiäiset ovat pahoja taloudellisesti merkittävien viljelykasvien tuhoojia. Euroopan kannalta uhkaava laji on esimerkiksi Scirtothrips dorsalis, jolla on paljon isäntäkasveja. Suomessa tämä ripsiäinen voisi elää kasvihuoneissa. 

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasvit ovat paprika ja teepensas.
  • Muita isäntäkasveja ovat esimerkiksi sitruspuut, mansikka, viiniköynnös, soijapapu ja mango.

Levinneisyys

  • Aasia: Laajalle levinnyt.
  • Afrikka: Norsunluurannikko, Kenia, Uganda
  • Amerikka: Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Karibia.
  • Eurooppa: Englanti, Espanja

Tuntomerkit

  • Muna: Munuaisen muotoiset ja kermanvaaleat munat ovat paljain silmin mahdottomia nähdä.
  • Toukka: Ripsiäisellä on kaksi toukkavaihetta.
  • Aikuinen: Pieni, noin 1,2 mm mittainen aikuinen on väritykseltään vaaleankeltainen. Siivet ovat kapeat, ripsireunaiset ja väriltään tummat.                                                                                                                                                                        

Scirtothrips dorsalis -ripsiäinen lehdellä (suuri kuva).Scirtothrips dorsalis -ripsiäinen. Kuva: Andrew Derksen, USDA-APHIS, Bugwood.org

Vioitus

  • Ripsiäinen vioittaa kasveja toukkana ja aikuisena. Ne käyttävät ravinnokseen erityisesti nuoria kasvavia kasvinosia ja hedelmiä.
  • Toukat ja aikuiset kerääntyvät erityisesti lehden keskisuonen läheisyyteen.
  • Imentävioituksista johtuen:
    • Kasvinosan väritys muuttuu hopeanhohtoiseksi, ruskeaksi tai mustaksi.
    • Lehdet kiertyvät, niiden koko pienenee ja ne vanhenevat ennenaikaisesti.
    • Lehdissä ja hedelmissä ilmaantuu ruskeita toukkien jätöksiä.
    • Hedelmät arpeutuvat.
  • Runsas esiintymä isäntäkasvilla johtaa kasvin lehtien ja silmujen haurastumiseen, tämän seurauksena lehdet putoavat aiheuttaen suuria satotappioita.
  • Ripsiäinen toimii siirtäjähyönteisenä tiettävästi seitsemälle eri virukselle.

Ripsiäisten vioittama kasvi (suuri kuva).

Ripsiäisen aiheuttamaa vioitusta.

Kuva: 

Elinkierto ja leviäminen

  • Mikroskooppisen pienet munat munitaan isäntäkasvin lehdelle.
  • Lämpötilasta riippuen toukat kuoriutuvat 2-7 vuorokauden kuluttua muninnasta.
  • Aktiiviset toukkavaiheet kestävät 8-10 vuorokautta ennen koteloitumista.
  • Ripsiäinen koteloituu isäntäkasvin lehdelle, lehtihangalle, pudonneiden lehtien sekaan tai kukkien verholehtiin.
  • Koteloituneena ripsiäinen on 2-3 vuorokautta.
  • Kuoriutunut aikuinen on nopealiikkeinen ja pienikokoinen, alle 2 mm mittainen.
  • Elinkierron nopeuteen vaikuttavat isäntäkasvi, lämpötila ja kosteus. Nopeaa elinkierto on kuumassa ja kuivassa ilmastossa.
  • Luontainen leviäminen on paikallista. Kansainvälisesti ripsiäinen leviää taimiaineiston mukana.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Scirtothrips dorsalis -ripsiäinen on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, viranomaiset määräävät hävittämistoimenpiteet.
  • Isäntäkasveille on asetettu tuontivaatimuksia EU:n ulkopuolisista maista.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 30.4.2020