Mansikan härmä

Mansikan härmä on laatutuhooja mansikalla (Fragaria spp.). Taudin oireita ei saa olla myytävissä mansikan taimissa tai lisäysaineistossa.

Mansikan härmää aiheuttaa Podosphaera aphanis -kotelosieni, joka loisii mansikassa kuluttaen sen ravintovaroja. Se aiheuttaa marjoissa epämuodostumia ja kuivapintaisuutta, mikä tekee niistä usein myyntikelvottomia. Marjat voivat olla myös heikosti värittyneitä ja sato voi olla pieni. Useimmat mansikkalajikkeet ovat kestäviä mansikan härmää vastaan, mutta härmä on kuitenkin yleinen taudille alttiissa lajikkeissa etenkin lämpiminä kesinä.

Isäntäkasvit

  • Mansikka.

Levinneisyys

  • Mansikan härmää tavataan ympäri maailman, myös Suomessa.

Oireet

  • Mansikan lehtien reunojen kiertyminen ylöspäin ja lehtien lievä punertuminen. Myös marjaraakileet voivat punertua ja ne voivat olla epämuotoisia.
  • Taudin alkuvaiheessa mansikan lehtien alapinnalla näkyy hentoja, valkoisia sienirihmastopesäkkeitä, jotka voivat taudin edetessä peittää osan kasvista. Tunnelissa tai kasvihuoneessa kasvatettavissa mansikoissa sienirihmastoa voi olla myös lehtien yläpinnalla tai rönsyissä.

Oireet

Mansikan härmä (suuri kuva).Mansikan härmän aiheuttamaa sienirihmaston kasvua mansikan lehdellä. Kuva: Elizabeth Bush, Virginia Polytechnic Institute and State University.

Mansikanhärmän oireita mansikan lehdellä (suuri kuva).Härmäsienirihmastoa mansikan lehden alapinnalla. Kuva: Päivi Parikka, Luke.

mansikanhärmän oireita mansikan lehdillä (suuri kuva).Mansikan härmän aiheuttamaa mansikan lehtien kiertymistä ja punertumista. Kuva: Päivi Parikka, Luke.

Elinkierto ja leviäminen

  • Mansikan härmää aiheuttava sieni tuottaa syksyllä kotelorakkoja, jotka talvehtivat mansikan lehdillä. Keväällä kotelorakot alkavat tuottaa tartuttamiskykyisiä koteloitiöitä. Myös sienirihmastoa voi säilyä talven yli mansikan lehdillä. Tällöin rihmasto tuottaa keväällä kuromaitiöitä levittäen tautia.
  • Härmäsieni viihtyy 6-30 asteen lämpötilassa ja suuressa ilmankosteudessa. Siksi se on ongelma erityisesti mansikan tunneliviljelyssä, jossa lämpötila on usein korkea ja kosteus suuri.
  • Härmä suosii kasvualustanaan erityisesti nuoria kasvinosia niiden ravinteikkuuden vuoksi.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Taimiaineiston tuotannossa tulee käyttää tervettä lisäysaineistoa ja noudattaa hyvää viljelyhygieniaa.
  • Myytävän ja maahantuotavan taimiaineiston pitää täyttää lainsäädännön vaatimukset.
  • Taimiaineiston tuotannossa kasvit tarkastetaan omavalvontana ja noudatetaan laatutuhoojalle asetettuja vaatimuksia.
  • Härmän torjunta kannattaa aloittaa mahdollisimman pian taimien istutuksen jälkeen, koska tauti iskee nuoriin kasveihin. Myöhässä aloitettu torjunta kasvattaa riskiä sienen kasvinsuojeluaineresistenssin kehittymiselle. Härmää vastaan on käytettävissä useita kasvinsuojeluainevalmisteita.
  • Kasvien hyvän kasvukunnon edistäminen muun muassa oikeaa lannoitustasoa ylläpitämällä suojelee kasveja härmältä. Piilannoitus voi vähentää härmätartuntoja, koska se vahvistaa kasvin pintasolukoita. Piitä tulee antaa kasville juurten kautta, sillä kasvi ei ota sitä lehtien kautta. Myös rikkiä voidaan käyttää lannoitteena sen härmäsienelle myrkyllisten ominaisuuksien vuoksi.
  • Viljelytunnelissa tulisi olla hyvä ilmanvaihto ylimääräisen kosteuden haihduttamiseksi. Tunnelien suihkuttaminen vedellä keskipäivän aikaan voi myös vähentää tautiriskiä.
  • Härmälle vastustuskykyisten mansikkalajikkeiden käyttö on usein helpoin vaihtoehto taudin torjumiseksi. Vastustuskykyisimpiä lajikkeita ovat Lumotar, Flair, Wendy ja Malvina. Taudille alttiita lajikkeita ovat Polka, Elsanta, Darselect, Elianny, Malling Centenary, Elegance, Pegasus, Sophie, Vivaldi ja Fenella.
  • Härmän torjunnassa tärkeää on myös terveen lisäysaineiston käyttö ja hyvän viljelyhygienian noudattaminen.
Sivu on viimeksi päivitetty 27.8.2020