Hukkavaellusyökkönen

Hukkavaellusyökkönen (Helicoverpa armigera), joka tunnetaan myös nimellä puuvillayökkönen, on alunperin trooppinen ja subtrooppinen laji, joka on levinnyt laajalle myös Keski-Euroopan maihin. Moniruokainen hukkavaellusyökkönen vioittaa pahoin erityisesti puuvillaa, tomaattia ja maissia. Hukkavaellusyökköset leviävät paitsi taimiaineiston, hedelmien, ruohovartisten koristekasvien ja leikkokukkien mukana myös luontaisesti pitkiäkin matkoja ilmavirtojen mukana. Suomen etelärannikolla on tehty satunnaisia havaintoja useiden vuosien ajan. Yksittäisiä havaintoja on tehty myös sisämaassa. Laji ei voi talvehtia Suomessa, mutta se voisi vioittaa täällä kasvihuonekasveja.

Hukkavaellusyökkönen ei ole karanteenituhooja, joten siitä ei tarvitse ilmoittaa Ruokavirastoon. Hukkavaellusyökkösiä ei kuitenkaan saa olla myytävässä taimiaineistossa.

Hukkavaellusyökkönen on kansallisessa vieraslajistrategiassa mainittu laji. Ilmoita havainnosta vieraslajiportaalissa.

Isäntäkasvit

  • Ensisijaisia isäntäkasveja ovat esimerkiksi:
    • Teksasinpuuvilla
    • Tomaatti
    • Maissi
    • Peruna
    • Sinimailanen
  • Muita isäntäkasveja ovat esimerkiksi:
    • Ruokapaprika
    • Munakoiso
    • Kurkkukasvit ja muut vihanneskasvit
    • Ruohovartiset koristekasvit

Levinneisyys

  • Aasia: Esiintyy laajasti
  • Afrikka: Esiintyy laajasti
  • Amerikka: Argentina, Brasilia, Paraguay, Puerto Rico
  • Eurooppa: Esiintyy useissa Etelä- ja Keski-Euroopan maissa

Tuntomerkit

  • Muna: Aluksi kellanvalkoisia, muuttuvat ruskeiksi lähellä kuoriutumista. Munat munitaan yksitellen hedelmien, kukkien tai nuppujen lähettyville.
  • Toukka: Väritys vaihtelee nuorena kellanvalkoisesta punaruskeaan ja niissä on tummia täpliä. Täysikasvuiset toukat ovat 30-40 mm mittaisia, niillä on kolme tummaa raitaa ja useita vaaleita pitkittäisraitoja. Väri vaihtelee paljon.
  • Kotelo: Mahonginruskea, 14-18 mm pituinen.
  • Aikuiset: Siipiväli on 30-40 mm. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Etusiipien takaosassa on rivi mustia pisteitä. Takasiivet ovat kermanvalkoiset ja niissä on tummanruskea reunus. Naaras on väritykseltään oranssinruskea ja koiras harmaanvihreä.

Aikuinen hukkavaellusyökkönenAikuinen hukkavaellusyökkönen. Kuva Merle Shepard, Gerald R.Carner ja P.A.C Ooi.

Vioitus

  • Perhostoukat aiheuttavat vioituksen.
  • Ensimmäisen toukkavaiheen toukat tekevät pieniä reikiä kasvien lehtiin. Toisen toukkavaiheen toukat voivat vioittaa hedelmiä syömällä käytäviä hedelmän sisälle. Tästä johtuen hedelmien kasvu loppuu ja hedelmät putoavat maahan.
  • Toukan suoran vioituksen lisäksi vaurioituneet hedelmät ovat alttiita kasvitaudeille.
  • Toukat käyttävät myös isäntäkasvin kukkia ravintonaan.

Elinkierto ja leviäminen

  • Munat kuoriutuvat lämpötilasta riippuen muutaman päivän tai reilun viikon kuluttua muninnasta.
  • Toukkavaihe kestää olosuhteista ja sukupuolesta riippuen 25-36 vuorokautta, jonka jälkeen toukka kaivautuu maahan muutaman senttimetrin syvyyteen koteloitumaan.
  • Mikäli kotelo ei talvehdi on kotelovaiheen kesto 8-44 vuorokautta, talvehtivalla kotelolla kesto on 176-221 vuorokautta.
  • Laji on hämärä- ja yöaktiivinen.
  • Aikuinen perhonen elää noin kolme viikkoa käyttäen ravintonaan kukkien mettä.
  • Hukkavaellusyökkönen viihtyy avoimissa ja kuivissa ympäristöissä. Laji on vaeltaja ja voi lentää pitkiä matkoja etsiessään uusia elinympäristöjä.
  • Suotuisissa olosuhteissa vuodessa voi olla jopa 3 sukupolvea.
  • Laji ei voi talvehtia Suomessa, mutta elää kasvihuoneessa ympäri vuoden.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 6.8.2020