Krysanteemiyökkönen

Krysanteemiyökkönen (Spodoptera littoralis) on merkittävä kasvintuhooja monilla viljelykasveilla. Suomessa se voisi elää kasvihuoneissa ja aiheuttaa tuhoja vihannes- ja koristekasviviljelmillä. Krysanteemiyökkönen ei ole karanteenituhooja, joten siitä ei tarvitse ilmoittaa Ruokavirastoon. Krysanteemiyökkösiä ei kuitenkaan saa olla myytävässä taimiaineistossa. Huomioi myös, että krysanteemiyökkösen kanssa samaan sukuun kuuluvat ja sitä muistuttavat viljayökkönen (S. frugiperda), sekä Spodoptera litura ja Spodoptera eridania -yökköset ovat karanteenituhoojia, joista tulee ilmoittaa.

Krysanteemiyökkönen on kansallisessa vieraslajistrategiassa mainittu laji. Ilmoita havainnostasi vieraslajiportaalissa. 

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasveja ovat esimerkiksi puuvilla, tupakka, soijapapu ja tomaatti.

Levinneisyys

  • Aasia: Laajalle levinnyt Lähi-Idässä
  • Afrikka: Laajalle levinnyt
  • Eurooppa: Espanja, Italia, Kreikka, Kypros (laajalle levinnyt), Malta (laajalle levinnyt), Portugali, Ranska, Turkki

Tuntomerkit

  • Munat: Naaras munii munat 100-300 munaa ryppäiksi riveihin 1-3 kerrokseen. Munat ovat karvan peittämiä. Väriltään munat ovat kellertävän valkoisia ja ne muuttuvat mustiksi kuoriutumisen lähestyessä.
  • Toukka: Täysikasvuiset toukat ovat karvattomia, 4-4,5 cm pituisia. Toukkien väri vaihtelee. Ruumiin sivuilla on pituussuunnassa tummat ja vaaleat raidat.
  • Kotelo: Heti koteloitumisen jälkeen kotelo on tumman punaruskea.
  • Aikuinen: Aikuiset ovat 1,5-2 cm pituisia ja niiden siipien kärkiväli on 3-4 cm. Etusiivet ovat puna- tai harmaanruskeat ja niissä on vaaleanruskeita viiruja ja kuvioita. Alasiivet ovat harmaanvalkoiset.

Aikuinen krysanteemiyökkönen levitettynä (suuri kuva).Aikuinen krysanteemiyökkönen. Kuva: O. Heikinheimo, Bugwood.org

Spodoptera littoralis -yökkösen toukka lehdellä (suuri kuva).Krysanteemiyökkösen toukka.
Kuva: Biologische Bundesanstalt für Land- und Forstwirtschaft

Vioitus

  • Toukat aiheuttavat tuhoa kasvustossa syöden kasvien lehdet paljaiksi. Toukat tekevät myös reikiä puuvillan kukintoihin, kaivautuvat hedelmien sisään ja syövät maissin varret ontoiksi.

Elinkierto ja leviäminen

  • Yökköset ovat hämäräaktiivisia ja liikkuvat sekä toukka- että aikuisvaiheessa öiseen aikaan.
  • Mitä korkeampi on lämpötila, sitä nopeampi on yökkösen elinkierto.
  • Yökkösnaaraat munivat munat alempien lehtien alle 100-300 munan ryppäiksi.
  • Karvattomat toukat elävät isäntäkasvinsa suojassa syöden kaiken ravinnoksi kelpaavan.
  • Täysikasvuinen toukka kaivautuu maahan 3-5 cm syvyyteen, muodostaa kotelokopan ja koteloituu.
  • Aikuinen yökkönen kuoriutuu ja kaivautuu pinnalle yöaikaan.
  • Suurin osa naaraista parittelee ja munii ensimmäisen yön aikana.
  • Naaraat lentävät 1,5 km säteellä etsiessään sopivia isäntäkasveja munintaa varten.
  • Elinikä aikuisella yökkösellä on 5-10 vuorokautta.

 

 

Sivu on viimeksi päivitetty 6.8.2020