Pihtojen korotauti

Levinneisyys

Neonectria neomacrospora on koroja aiheuttava havupuiden tuhosienilaji. Lajia esiintyy Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Lajin alkuperäistä esiintymisaluetta ei tunneta.

neonectria-13_pieni.jpgOireena haavoja ja pihkavuotoa. Kuva: EPPO. Lataa kuva isompana.

neonectria-22_pieni.jpgOireena haavoja ja pihkavuotoa. Kuva: EPPO. Lataa kuva isompana.

Varhaisimmat havainnot Euroopasta ovat sadan vuoden takaa Saksasta harmaapihdalta. Norjassa N. neomacrospora on havaittu jo vuosikymmeniä sitten, mutta merkittäviä vahinkoja laji on aiheuttanut vasta 2000-luvulla, aluksi harmaapihdalla ja myöhemmin muillakin pihtalajeilla. Yhden kerran laji on havaittu siellä myös metsäkuusella (Picea abies). Tanskassa laji löytyi 2011 lännenpihdalta (A. lasiocarpa) ja myöhemmin muiltakin pihtalajeilta. Iso-Britanniasta tauti löytyi 1950-luvulla harmaapihdalta ja kreikanpihdalta (A. cephalonica) ja 1990-luvulla aitopihdalta (A. procera). Vuonna 2015 laji löytyi Iso-Britanniassa mm. taiwaninpihdalta (A. kawakamii) ja saksanpihdalta (A. alba) ja Belgiassa vuonna 2017 jättipihdalta (A. grandis). Laji on havaittu vuonna 2015 Ruotsissa kaukasianpihdalta (A. nordmanniana). Lajin aiheuttamia vakavia esiintymiä on havaittu viime vuosina erityisesti Pohjoismaissa ja siksi se lisättiin EPPOn Alert -listalle 2017.

Ajankohtaista

Linkki tiedotteeseen: Pihtojen korotautia löytyi Suomesta ensimmäistä kertaa

Luonnonvarakeskus (LUKE) vahvisti Suomen ensimmäisen N. neomacrospora -löydöksen kesällä 2018 Mustilan arboretumissa kasvaneista harmaapihdoista. Näissä puissa oli esiintynyt oireita jo 1980-luvulta alkaen. Syyskuussa 2018 Ruokavirasto vahvisti lajin löytyneen Helsingistä. Molemmissa tapauksissa tauti löydettiin harmaapihdasta (Abies concolor). Sienitaudin alkuperää ei tiedetä kummassakaan tapauksessa.

Isäntäkasvit

  • Erityisesti pihdat (Abies-suku), lajia raportoitu esiintyvän ainakin seuraavilla pihtalajeilla:

A. alba
A. amabilis
A. balsamea
A. cephalonica
A. concolor
A. durangensis
A. fargesii
A. fraseri
A. grandis
A. kawakamii
A. koreana
A. lasiocarpa
A. magnifica
A. nebrodensis
A. nordmanniana
A. numidica
A. pinsapo
A. procera
A. sibirica
A. vejarii.

Myös muut havupuut kuten metsäskuusi (Picea abies), douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) ja lännenhemlokki (Tsuga heterophylla) saattavat toimia isäntäkasveina ja oireilla, mutta varsinaisia tuhoja laji on aiheuttanut vain pihdoille.

 

neonectria-32_pieni.jpg

Punaisia itiöemiä luolleen rungon alaosissa. Kuva: EPPO. Lataa kuva isompana.

neonectria-42_pieni.jpg

Taudin tuhoja pihtapuussa. Kuva: EPPO. Lataa kuva isompana.

Oireet ja tuhot

Sieni aiheuttaa pihkavuotoisia halkeamia ja epänormaalia kasvua, jolloin puun runkoon ja oksiin syntyy tummia koroja. Taudin eteneminen johtaa oksien, rungon sekä usein koko puun kuivumiseen ja kuolemaan. Lajityypillisiä suvullisen vaiheen punaisia itiöemiä (kotelopulloja) esiintyy kuolleen rungon alaosissa.

Merkittäviä vahinkoja on aiheutunut Norjassa ja Tanskassa pihtametsiköissä, alkuperäkokeissa, siemenviljelyksillä, joulupuuviljelmillä ja viheralueilla. Tanskassa vuosina 2011–2014 suoritetuissa kenttäkokeissa jopa 40–80 % puista oli infektoituneita ja vakavia oireita oli enimmillään 60 %:lla puista. Tuoreissa (2017) Tanskassa suoritetuissa tartutuskokeissa pihtaoksista keskimäärin 80 %:lla ilmeni oireita. Pihdanhavukirvojen (Adelges pectinatae) esiintymisen on huomattu olevan yhteydessä N. neomacrospora -sienen esiintymiseen. Poikkeuksellisen lämmin ja kostea ilmasto näyttää altistavan epidemioille.

Korosientä pidetään Norjassa ja Tanskassa merkittävänä uhkana pihtojen joulupuutuotannolle. Suomessa joulupuutuotanto on ammattimaistumassa, ja pihtoja kasvatetaan jonkin verran joulupuuksi. Toistaiseksi pihtoja ei ole kasvatettu Suomessa metsätaloudessa. Pihtoja käytetään meillä jonkin verran puisto- ja koristepuuna.

Leviäminen

Korosienen tiedetään leviävän pihdan siemenissä. Tuhooja voi levitä myös pihtojen taimien mukana. Lajia esiintyy siemenviljelyksillä Norjassa ja Tanskassa ja siten mahdollisesti myös taimituotannossa. Laji voi levitä myös joulupuiden ja koristeoksien sekä puutavaran myötä ja mahdollisesti myös luontaisesti Suomen naapurimaista. Kuolleeseen puuainekseen muodostuu suvullisen vaiheen kotelopulloja, joista vapautuu ilmateitse pitkiäkin matkoja leviäviä koteloitiöitä. Kotelopulloja saattaa muodostua vielä yli vuoden kuluttua puun kuolemasta. Joulupuiden, koristeoksien ja puutavaran myötä lajin leviäminen uuteen elinympäristöön on mahdollista.

Sieni leviää luontaisesti koteloitiöiden ja kuromaitiöiden avulla. Kuromaitiöiden avulla laji leviää vain lyhyitä matkoja lähipuista toisiin. Suomessa lajin leviäminen luontaisesti on todennäköisesti melko hidasta, koska sopivia isäntäkasveja kasvaa niin harvassa. Siementen ja taimien myötä laji saattaa levitä Suomessa melko nopeastikin.

Leviämisen estäminen ja torjunta

Korotautia aiheuttavaa N. neomacrospora -sientä vastaan ei ole käytössä tehokkaita torjuntakeinoja. Vioittuneiden ja kuolleiden kasvinosien poistaminen ja hävittäminen saattaa ehkäistä tuhoojan leviämistä.

Ilmoitukset

Havainnoista voi ilmoittaa Ruokaviraston kasvinterveysyksikköön (kasvinterveys@ruokavirasto.fi).