Pihtojen korotauti

Neonectria neomacrospora on koroja aiheuttava havupuiden tuhosienilaji. Se ei ole karanteenituhooja, joten siitä ei tarvitse ilmoittaa Ruokavirastoon. Taudin oireita ei kuitenkaan saa olla myytävässä taimiaineistossa. 

Varhaisimmat havainnot Euroopasta ovat sadan vuoden takaa Saksasta harmaapihdalta. Norjassa N. neomacrospora on havaittu jo vuosikymmeniä sitten, mutta merkittäviä vahinkoja laji on aiheuttanut vasta 2000-luvulla, aluksi harmaapihdalla ja myöhemmin muillakin pihtalajeilla. Yhden kerran laji on havaittu siellä myös metsäkuusella (Picea abies). Tanskassa laji löytyi 2011 lännenpihdalta (A. lasiocarpa) ja myöhemmin muiltakin pihtalajeilta. Iso-Britanniasta tauti löytyi 1950-luvulla harmaapihdalta ja kreikanpihdalta (A. cephalonica) ja 1990-luvulla aitopihdalta (A. procera). Vuonna 2015 laji löytyi Iso-Britanniassa mm. taiwaninpihdalta (A. kawakamii) ja saksanpihdalta (A. alba) ja Belgiassa vuonna 2017 jättipihdalta (A. grandis). Laji on havaittu vuonna 2015 Ruotsissa kaukasianpihdalta (A. nordmanniana). Lajin aiheuttamia vakavia esiintymiä on havaittu viime vuosina erityisesti Pohjoismaissa ja siksi se lisättiin EPPOn Alert -listalle 2017.

Isäntäkasvit

  • Erityisesti pihdat (Abies-suku), lajia raportoitu esiintyvän ainakin seuraavilla pihtalajeilla:

A. alba, A. amabilis, A. balsamea, A. cephalonica, A. concolor, A. durangensis, A. fargesii, A. fraseri, A. grandis, A. kawakamii, A. koreana, A. lasiocarpa, A. magnifica, A. nebrodensis, A. nordmanniana, A. numidica, A. pinsapo, A. procera, A. sibirica, A. vejarii.

Myös muut havupuut kuten metsäkuusi (Picea abies), douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) ja lännenhemlokki (Tsuga heterophylla) saattavat toimia isäntäkasveina ja oireilla, mutta varsinaisia tuhoja laji on aiheuttanut vain pihdoille.

Levinneisyys

Lajia esiintyy Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Lajin alkuperäistä esiintymisaluetta ei tunneta.

neonectria-13_pieni.jpgOireena haavoja ja pihkavuotoa. Kuva: EPPO. Lataa kuva isompana.

neonectria-22_pieni.jpgOireena haavoja ja pihkavuotoa. Kuva: EPPO. Lataa kuva isompana.

neonectria-32_pieni.jpg

Punaisia itiöemiä luolleen rungon alaosissa. Kuva: EPPO. Lataa kuva isompana.

neonectria-42_pieni.jpg

Taudin tuhoja pihtapuussa. Kuva: EPPO. Lataa kuva isompana.

Oireet ja tuhot

Sieni aiheuttaa pihkavuotoisia halkeamia ja epänormaalia kasvua, jolloin puun runkoon ja oksiin syntyy tummia koroja. Taudin eteneminen johtaa oksien, rungon sekä usein koko puun kuivumiseen ja kuolemaan. Lajityypillisiä suvullisen vaiheen punaisia itiöemiä (kotelopulloja) esiintyy kuolleen rungon alaosissa.

Merkittäviä vahinkoja on aiheutunut Norjassa ja Tanskassa pihtametsiköissä, alkuperäkokeissa, siemenviljelyksillä, joulupuuviljelmillä ja viheralueilla. Tanskassa vuosina 2011–2014 suoritetuissa kenttäkokeissa jopa 40–80 % puista oli infektoituneita ja vakavia oireita oli enimmillään 60 %:lla puista. Tuoreissa (2017) Tanskassa suoritetuissa tartutuskokeissa pihtaoksista keskimäärin 80 %:lla ilmeni oireita. Pihdanhavukirvojen (Adelges pectinatae) esiintymisen on huomattu olevan yhteydessä N. neomacrospora -sienen esiintymiseen. Poikkeuksellisen lämmin ja kostea ilmasto näyttää altistavan epidemioille.

Korosientä pidetään Norjassa ja Tanskassa merkittävänä uhkana pihtojen joulupuutuotannolle. Suomessa joulupuutuotanto on ammattimaistumassa, ja pihtoja kasvatetaan jonkin verran joulupuuksi. Toistaiseksi pihtoja ei ole kasvatettu Suomessa metsätaloudessa. Pihtoja käytetään meillä jonkin verran puisto- ja koristepuuna.

Leviäminen

Korosienen tiedetään leviävän pihdan siemenissä. Tuhooja voi levitä myös pihtojen taimien mukana. Lajia esiintyy siemenviljelyksillä Norjassa ja Tanskassa ja siten mahdollisesti myös taimituotannossa. Laji voi levitä myös joulupuiden ja koristeoksien sekä puutavaran myötä ja mahdollisesti myös luontaisesti Suomen naapurimaista. Kuolleeseen puuainekseen muodostuu suvullisen vaiheen kotelopulloja, joista vapautuu ilmateitse pitkiäkin matkoja leviäviä koteloitiöitä. Kotelopulloja saattaa muodostua vielä yli vuoden kuluttua puun kuolemasta. Joulupuiden, koristeoksien ja puutavaran myötä lajin leviäminen uuteen elinympäristöön on mahdollista.

Sieni leviää luontaisesti koteloitiöiden ja kuromaitiöiden avulla. Kuromaitiöiden avulla laji leviää vain lyhyitä matkoja lähipuista toisiin. Suomessa lajin leviäminen luontaisesti on todennäköisesti melko hidasta, koska sopivia isäntäkasveja kasvaa niin harvassa. Siementen ja taimien myötä laji saattaa levitä Suomessa melko nopeastikin.

Leviämisen estäminen

Korotautia aiheuttavaa N. neomacrospora -sientä vastaan ei ole käytössä tehokkaita torjuntakeinoja. Vioittuneiden ja kuolleiden kasvinosien poistaminen ja hävittäminen saattaa ehkäistä tuhoojan leviämistä.

Sivu on viimeksi päivitetty 6.8.2020