Saarnensurma

Saarnensurma (Hymenoscyphus fraxineus) on Japanista kotoisin oleva saarnipuiden aggressiivinen sienitauti. Tautia esiintyy Euroopassa lähes joka paikassa missä saarneakin. Se on erittäin tuhoisa tauti, joka voi tarttua 90 %:iin metsän saarnipuista. Oireena on latvuksen harveneminen ja oksien kuoleminen. Suomessa saarnensurmaa esiintyy eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Saarnensurma ei ole karanteenituhooja, joten sen esiitymisestä tarvitse ilmoittaa Ruokavirastoon. Myytävissä saarnentaimissa tautia ei kuitenkaan saa olla.

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasvi:
    • Lehtosaarni (Fraxinus excelsior)
  • Muut isäntäkasvit:
    • Valkosaarni (Fraxinus americana)
    • Etelänsaarni (Fraxinus angustifolia)
    • Mantšuriansaarni (Fraxinus mandshurica)
    • Mustasaarni (Fraxinus nigra)
    • Punasaarni (Fraxinus pennsylvanica)
    • Idänsaarni (Fraxinus rhynchophylla)

Levinneisyys

  • Aasia: Japani, Kiina, Etelä-Korea
  • Eurooppa: Levinnyt laajalti Euroopan maanosaan
    • Erityisesti: Belgia, Hollanti, Itävalta, Latvia, Saksa, Slovakia, Tanska, Tšekki

Oireet

  • Ensimmäiset oireet ovat lehtien tummat kuoliolaikut.
  • Taimilla ja nuorilla puilla esiintyy kynnenpainallusta muistuttavia kuoririkkoja oksissa ja rungossa.
  • Vanhemmilla puilla oksissa ja rungossa on tummia rosoreunaisia koroja.
  • Taudin alkuvaiheessa latvuksessa esiintyy yksittäisiä oksia, joista lehdet ovat taudin seurauksena lakastuneet. Lehdettömien oksien määrä lisääntyy vuosittain. Lopulta muutaman vuoden kuluttua syntyy vesiversoja korvaamaan kuollutta latvustoa. Myöhemmin vain vesiversoissa olevat lehdet ovat vihreitä.
  • Lähes kaikki saarnet ovat alttiita taudille, mutta nuoremmat heikentyvät vanhempia nopeammin.
  • Taudin heikentämät puut ovat myös alttiita muille kasvintuhoojille.

Saarnensurman oireita saarnella.Saarnensurman oireita saarnella. Kuva H. Solheim.

Saarnensurman oireita saarnella.Saarnensurman oireita saarnella. Kuva H. Solheim.

Elinkierto ja leviäminen

  • Sienellä on kaksivaiheinen elinkierto, suvuton ja suvullinen.
  • Suvuton vaihe kasvaa saastuneessa puussa, iskien kuoreen ja oksiin.
  • Taudin suvullinen lisääntymiskykyinen muoto muodostaa pieniä vaaleita itiöemiä useimmiten edellisen vuoden pudonneisiin lehtiruoteihin tai kuolleisiin saarnentaimiin.
  • Itiöemässä kypsyneet itiöt leviävät tuulen mukana saarneen ja sopivaan paikkaan runkoa tai oksaa päästessään tartuttavat taudin puuhun.
  • Oireet ilmenevät muutamassa kuukaudessa tartunnasta, kun tauti tappaa puun kuoren jälsi- ja nilasolukkoa.
  • Ihmisavusteinen leviäminen tapahtuu pääasiallisesti saastuneen taimiaineiston mukana, mutta tauti leviää myös siementen, puun tai maa-aineksen mukana.

Leviämisen estäminen

  • Saarnensurma on ilmalevintäinen kasvitauti, joten keinoja leviämisen estämiseen ei ole.
  • Terveiden taimien ja siementen käyttäminen estää kuitenkin taudin leviämistä taimiaineiston välityksellä.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 6.8.2020