Kasvihuoneet - kesäkukkia ja ruukkukasveja tuottavat kasvihuoneviljelmät

Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten kasvinterveyslainsäädännön uudistus vaikuttaa koristekasveja viljelevien kasvihuoneyritysten toimintaan. Vihannesten taimien tuotantoa koskevat vaatimukset löytyvät Vihannesten taimet -sivulta. EU:n kasvinterveysasetusta (2016/2031) aletaan soveltaa 14.12.2019 alkaen. Suurimmat muutokset kasvihuoneviljelmille ovat kasvipassin käytön laajentuminen tukkukaupassa kaikille ruukku- ja kesäkukille myös silloin, kun myydään valmiita kasveja, sekä omavalvonnan merkityksen korostuminen karanteenituhoojien leviämisen estämisessä.

Muutokset lyhyesti:

  • Ruokavirasto päivittää kasvihuoneviljelmien rekisteröitymistiedot. Kaikkia rekisterissä olevia viljelmiä pyydetään vahvistamaan rekisteritietonsa tai ilmoittamaan toiminnan lopettamisesta vuoden 2019 aikana.
  • Kasvintuhoojien omavalvonnan merkitys korostuu. Kasvintuhoojat tulee tarkastaa kasveista vastaanottovaiheessa, vuosittain kasvatuksen aikana sekä ennen myyntiä. Tarvittaessa lähetetään näytteet laboratorioon. Omavalvontana tehtyjen tarkastusten tulokset kirjataan. Kasvipassin saa antaa kasvierille, jotka on todettu puhtaiksi kasvintuhoojista.
  • Kasvipassia käytetään jatkossa tukkukaupassa kaikilla istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla lajista riippumatta, eli kaikilla puuvartisilla, perennoilla, ruukkukasveilla, ryhmäkasveilla, vihannesten taimilla, istukassipuleilla ja kukkasipuleilla sekä tiettyjen kasvilajien siemenillä.
  • Nykykäytännöstä poiketen kasvipassi on erillinen kasvierän mukana kulkeva etiketti tai lomake. Katso kasvipassin mallit Ruokaviraston tiedotteesta.
  • Kasvipassi sisältää taimiaineistolla jäljitettävyyskoodin, jonka perusteella kasvintuhoojan saastuttamat erät voidaan jäljittää. Jäljitettävyyskoodina toimii esim. eränumero, laskun numero tms. olemassa oleva numero, jos sen avulla pystytään jäljittämään kasvien alkuperä.
  • Viljelmältä lähetettyjen kasvipassierien tiedot säilytetään kolmen vuoden ajan.

Rekisteröitymivaatimus kasvinterveys- ja taimiaineistorekisteriin säilyy, tiedot päivitetään

Monet karanteenituhoojat leviävät kasvihuonekasvien mukana, minkä vuoksi kasvihuoneviljelmistä suuren osan tulee rekisteröityä Ruokaviraston kasvinterveys- ja taimiaineistorekisteriin.

Uuden kasvihuoneviljelmän tulee täyttää rekisterihakemus ja lähettää se Ruokavirastoon. Ruokavirasto lähettää kaikille rekisterissä oleville toimijoille vuoden 2019 aikana pyynnön päivittää rekisteritietonsa tai ilmoittaa toiminnan lopettamisesta. Tietonsa ilmoittaneiden kasvihuoneviljelmien rekisteröinti ja rekisterinumero säilyy.

Rekisteröinti- ja kasvipassin käyttövelvolliset

Ruukku- ja kesäkukkien taimet tukkumyyntiin, kuuluttava seuraaviin rekistereihin:

  • Kasvinterveysrekisteri
  • Taimiaineistorekisteri
  • Kasvipassin käyttövaatimus

Ruukku- ja kesäkukkien puolivalmiit taimet tukkumyyntiin, kuuluttava seuraaviin rekistereihin:

  • Kasvinterveysrekisteri
  • Taimiaineistorekisteri
  • Kasvipassin käyttövaatimus

Valmiit ruukku- ja kesäkukat tukkumyyntiin, kuuluttava seuraaviin rekistereihin:

  • Kasvinterveysrekisteri
  • Kasvipassin käyttövaatimus

Valmiit ruukku- ja kesäkukat vähittäismyyntiin,  kuuluttava seuraaviin rekistereihin:

  • Kasvinterveysrekisteri

Leikkokukkaviljelmät:

  • ei rekistereitä

Omavalvonnan merkitys korostuu

Kasvintuhoojien leviämisen estämiseksi on tärkeää löytää tuhoojat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin ne ehtivät leviämään toisille viljelmille.  Kasvihuoneviljelmillä tehtävä kasvintuhoojien omavalvonta on erittäin tärkeässä asemassa tuhoojien leviämisen estämisessä. Kasvipassin myöntämisen edellytyksenä on, että myytävät kasvit on todettu omavalvonnassa puhtaiksi kasvintuhoojista. Omavalvonta on suunniteltava siten, että se kattaa kasvintuhoojien leviämisen kannalta kriittiset vaiheet, kuten taimiaineiston vastaanotto ja luovutus. Viljelyn aikana kasvit tarkastetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Kasvit, joissa on todettu tai epäillään karanteenituhoojia, vedetään pois markkinoilta. Omavalvontana tehtyjen tarkastusten tulokset kirjataan ja säilytetään kolmen vuoden ajan. Omavalvonnan onnistumiseksi viljelmän tulee huolehtia siitä, että henkilöstö tunnistaa kasvintuhoojat ja osaa reagoida havaintoihin. Tietoa karanteeni- ja laatutuhoojista löytyy esimerkiksi Ruokaviraston internet-sivuilta.

Tukkukaupassa kaikilla ruukku- ja kesäkukkien kasvierillä on jatkossa kasvipassi

  • Kasvipassi pitää olla jatkossa, kun lähetetään ruukku- tai kesäkukkia kukkatukkuihin, keskusliikkeille tai kukkakauppoihin. Aiemmasta poiketen kasvipassi vaaditaan myös valmiilla kasveilla. Kasvipassimerkintä tulee tehdä myös pieniin eriin.
  • Vähittäismyynnissä kasvipassia ei vaadita.
  • Kasvipassin käytön laajentamisella pyritään kasvien parempaan jäljitettävyyteen tuhoojatapauksissa.
  • Kasvipassin käyttöoikeus pitää hankkia hyvissä ajoin ennen kuin viljelmä alkaa harjoittaa kasvipassin vaativien kasvien tukkukauppaa. Jos kasvipassin käyttöoikeutta ei ole, viljelmä ei saa harjoittaa ruukku- ja kesäkukkien tukkukauppaa. Käyttöoikeutta haetaan rekisterihakemuksella.

Kasvipassista tulee erillinen kasvierään kiinnitettävä etiketti

  • Kasvipassi on jatkossa erillinen, kasvierään kiinnitettävä tarra tms. etiketti tai kasvierän mukana kulkeva lomake.
  • Kasvipassin muoto on vakio (ks. Ruokaviraston tiedote).
  • Kasvipassi sisältää jäljitettävyyskoodin, joka voi olla sama kuin kasvierän numero tai laskun numero, kunhan se yksilöi erän siten, että kasvien alkuperä on mahdollista jäljittää tarvittaessa.
  • Lähetyslistaan laitetaan edelleen taimitodistustiedot.

Kasvipasseja myöntävien viljelijöiden tulee säilyttää kasvipassitiedot kolmen vuoden ajan

  • Kasvipassietiketin kopiota ei tarvitse säilyttää, mutta kasvierien vastaanotto- ja lähetystiedot on säilytettävä 3 vuoden ajan. Tiedot pitää säilyttää niin, että myydyt kasvierät pystytään jälkikäteenkin yhdistämään tiettyyn vastaanotettuun kasvierään.
  • Tiedot voi säilyttää tiedostona tai asiakirjoina.
  • Kasvintuhoojien jäljitettävyyden parantamiseksi tarvitaan jatkossa myös suunnitelma siitä, mitä kasvilajeja viljellään missäkin kasvihuoneosastossa.
  • Lisäksi tietojen avulla voidaan mahdollisesti rajata saastunutta aluetta tapauksessa, jossa kasvihuoneesta löytyy karanteenituhooja.

Säädellyt kasvintuhoojat jaotellaan karanteenituhoojiin ja laatutuhoojiin

  • Karanteenituhoojia ei saa esiintyä EU:n alueella ja todetut esiintymät pyritään hävittämään. Jos kasveissa havaitaan karateenituhoojaan viittaavia oireita, asiasta ilmoitetaan Ruokavirastoon. Tarkastaja ottaa kasvista näytteen laboratoriossa määritettäväksi. Tuhoojan leviämisen estämiseksi oireellista kasvierää ei saa siirtää ennen tarkastajan tuloa. Kasvierä, josta todetaan karanteenituhooja, määrätään pääsääntöisesti hävitettäväksi. Kasvintuhoojan leviämisen estämiseksi voi olla tarpeen määrätä muitakin toimenpiteitä. Ruokavirasto tai paikallinen Ely-keskus (vuoden 2020 alusta lähtien maakunta) tekee päätöksen toimenpiteistä.

Karanteenituhoojiksi on ehdotettu esimerkiksi seuraavia tuhoojia:

  • Etelänjauhiaisen (Bemisia tabaci) levittämät virukset
  • Liriomyza sativae
  • Spodoptera litura
  • Thrips palmi
  • Xylella fastidiosa

  • Laatutuhoojia ei saa olla myytävissä taimissa, eikä valmiissa ruukku- ja ryhmäkasveissa*. Vaatimukset myytäville taimille vaihtelevat tuhoojittain. Joidenkin tuhoojien kohdalla riittää oireettomuus, ja joidenkin kohdalla vaaditaan, ettei tuhoojaa saa esiintyä tuotantopaikalla. Tarvittaessa taimituottaja pitää lähettää tuhoojanäyte laboratorioon, esimerkiksi jos kasveissa havaitaan oireita, eikä niiden aiheuttajaa tiedetä.

Laatutuhoojiksi on ehdotettu esimerkiksi seuraavia tuhoojia:

  • Bemisia tabaci joulutähdellä ja kiinanruusulla
  • Chrysanthemum stunt viroid (CSVd) krysanteemilla
  • Impatiens necrotic spot tospovirus (INSV) begonialla ja sateenkaaripalsamilla
  • Potato spindle tuber viroid (PSTVd) paprikalla
  • Puccinia horiana krysanteemilla
  • Tomato spotted wilt tospovirus (TSWV) pauliinabegonialla, paprikalla, krysanteemilla, gerberalla, sateenkaaripalsamilla ja pelargonilla

* Korjattu 30.10.2018 tekstiä, koska laatutuhoojia ei saa olla myöskään myytävissä ruukku- ja ryhmäkasveissa.

Tarkastuksia tehdään edelleen

Ruokaviraston ja ELY-keskusten tarkastajat valvovat kasvihuoneviljelmillä omavalvonnan toimivuutta, kasvipassin käyttöä ja kartoittavat karanteenituhoojia. Tarkastuksia tehdään kasvipassinkäyttäjillä todennäköisesti vuosittain. Tarkastuksista peritään maksu. Jos kasvihuoneviljelmällä on Ruokaviraston hyväksymä riskinhallintasuunnitelma, tarkastus voidaan mahdollisesti tehdä harvemmin kuin kerran vuodessa. Karanteenituhoojia kartoitetaan kaikilla kasvihuoneviljelmillä tarpeen mukaan.

Ruokavirasto järjestää koulutusta

Ruokavirasto järjestää kasvihuoneviljelmien kasvinterveysvastaaville koulutusta tuhoojien tunnistamisesta, kasvipassin ja taimitodistuksen käytöstä ja vaadittavasta kirjanpidosta. Koulutus pyritään järjestämään verkkokoulutuksena syksystä 2019 alkaen. Koulutuksesta saattaa tulla pakollinen kasvipassia käyttäville yrityksille.