Kasvihuoneet - vihannesten taimia tuottavat kasvihuoneviljelmät

Kasvinterveyslainsäädännön uudistus vaikuttaa vihannesten taimia tuottavien kasvihuoneyritysten toimintaan. Vaatimukset koskevat myös kuluttajille tarkoitettujen taimien tuotantoa. EU:n kasvinterveysasetusta (2016/2031) aletaan soveltaa 14.12.2019 alkaen. Suurimmat muutokset kasvihuoneviljelmille ovat kasvipassin käytössä taimilla, sekä omavalvonnan merkityksen korostuminen karanteenituhoojien leviämisen estämisessä.

Muutokset lyhyesti:

  • Ruokavirasto päivittää kasvihuoneviljelmien rekisteröitymistiedot. Kaikkia rekisterissä olevia viljelmiä pyydetään vahvistamaan rekisteritietonsa tai ilmoittamaan toiminnan lopettamisesta vuoden 2019 aikana.
  • Kasvintuhoojien omavalvonnan merkitys korostuu. Kasvintuhoojat tulee tarkastaa kasveista vastaanottovaiheessa, vuosittain kasvatuksen aikana sekä ennen myyntiä. Tarvittaessa lähetetään näytteet laboratorioon. Omavalvontana tehtyjen tarkastusten tulokset kirjataan. Kasvipassin saa antaa, jos myytävät kasvit on todettu puhtaiksi kasvintuhoojista.
  • Kasvipassia käytetään jatkossa tukkukaupassa kaikilla istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla lajista riippumatta, eli kaikilla puuvartisilla, perennoilla, ruukkukasveilla, ryhmäkasveilla, vihannesten taimilla, istukassipuleilla ja kukkasipuleilla sekä tiettyjen kasvilajien siemenillä.
  • Nykykäytännöstä poiketen kasvipassi on erillinen kasvierän mukana kulkeva etiketti tai lomake. Alla kasvipassin alustava malli.
  • Kasvipassi sisältää jäljitettävyyskoodin, jonka perusteella kasvintuhoojan saastuttamat erät voidaan jäljittää. Jäljitettävyyskoodina toimii esim. eränumero tai laskun numero, jos sen avulla pystytään jäljittämään kasvien alkuperä.
  • Viljelmältä lähetettyjen kasvipassierien tiedot säilytetään kolmen vuoden ajan.

Omavalvonnan merkitys korostuu

Kasvintuhoojien leviämisen estämiseksi on tärkeää löytää tuhoojat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin ne ehtivät leviämään toisille viljelmille. Kasvihuoneviljelmillä tehtävä kasvintuhoojien omavalvonta on erittäin tärkeässä asemassa tuhoojien leviämisen estämisessä. Kasvipassin saa myöntää kasveille, jotka on todettu puhtaaksi kasvintuhoojista. Omavalvonta on suunniteltava siten, että se kattaa kasvintuhoojien leviämisen kannalta kriittiset vaiheet, kuten taimiaineiston vastaanotto ja luovutus. Viljelyn aikana kasvit tarkastetaan vähintään kerran kuukaudessa. Kasvit, joissa on todettu tai epäillään karanteenituhoojia, vedetään pois markkinoilta. Omavalvontana tehtyjen tarkastusten tulokset kirjataan ja säilytetään kolmen vuoden ajan. Omavalvonnan onnistumiseksi viljelmän tulee huolehtia siitä, että henkilöstö tunnistaa kasvintuhoojat ja osaa reagoida havaintoihin. Tietoa karanteeni- ja laatutuhoojista löytyy esimerkiksi Ruokaviraston internetsivuilta. Ruokavirasto tekee vuoden 2019 aikana ohjeen omavalvonnasta.

Rekisteröitymisvaatimus kasvinterveys- ja taimiaineistorekisteriin säilyy, rekisteritiedot päivitetään

Monet karanteenituhoojat leviävät kasvihuonekasvien mukana, minkä vuoksi kasvihuoneviljelmistä suuren osan tulee rekisteröityä Ruokaviraston kasvinterveys- ja taimiaineistorekisteriin.

Uuden kasvihuoneviljelmän tulee täyttää rekisterihakemus ja lähettää se Ruokavirastoon. Ruokavirasto lähettää kaikille rekisterissä oleville toimijoille vuoden 2019 aikana pyynnön päivittää rekisteritietonsa tai ilmoittaa toiminnan lopettamisesta. Tietonsa ilmoittaneiden kasvihuoneviljelmien rekisteröinti ja rekisterinumero säilyy. 

Rekisteröinti- ja kasvipassin käyttövelvolliset

Vihannesten taimet tukkumyyntiin

  • Kasvinterveysrekisteri
  • Taimiaineistorekisteri
  • Kasvipassin käyttövaatimus

Vihannesten taimet vähittäismyyntiin    

  • Kasvinterveysrekisteri

 Vihannesviljelmät  

  • ei rekistereitä    

 Yrtti- ja salaattiviljelmät

  • ei rekistereitä  

Tukkukaupassa kaikilla ruukku- ja kesäkukkien kasvierillä on jatkossa kasvipassi

  • Kasvipassi pitää jatkossa olla kaikilla tukkukaupassa lähetettävillä vihannesten taimierillä. Vaatimus koskee myös vähittäismyyntiin tarkoitettuja vihannesten taimia. Kasvipassimerkintä tulee tehdä myös pieniin eriin.
  • Vähittäismyynnissä kasvipassia ei kuitenkaan vaadita.
  • Kasvipassin käytöllä pyritään kasvien parempaan jäljitettävyyteen tuhoojatapauksissa.
  • Kasvipassin käyttöoikeus pitää hankkia hyvissä ajoin ennen kuin viljelmä alkaa harjoittaa kasvipassin vaativien kasvien tukkukauppaa. Jos kasvipassin käyttöoikeutta ei ole, viljelmä ei saa harjoittaa vihannesten taimilla tukkukauppaa. Käyttöoikeutta haetaan rekisterihakemuksella.

Kasvipassista tulee erillinen kasvierään kiinnitettävä etiketti

  • Kasvipassi on jatkossa erillinen, kasvierään kiinnitettävä etiketti tai kasvierän mukana kulkeva lomake.
  • Kasvipassin voi toteuttaa esim. printattavilla tarroilla.
  • Kasvipassin muoto on vakio (ks. alustava malli alla).
  • Kasvipassi sisältää jäljitettävyyskoodin, joka voi olla sama kuin kasvierän numero tai laskun numero, kunhan se yksilöi erän siten, että kasvien alkuperä on mahdollista jäljittää tarvittaessa.
  • Lähetyslistaan laitetaan edelleen taimitodistustiedot.

Kasvipassitiedot säilytetään kolmen vuoden ajan

  • Kasvipassietiketin kopiota ei tarvitse säilyttää, mutta kasvierien lähetystiedot on säilytettävä 3 vuoden ajan. Tiedot pitää säilyttää niin, että myydyt kasvierät pystytään jälkikäteen yhdistämään tiettyyn vastaanotettuun kasvierään.
  • Tiedot voi säilyttää tiedostona tai asiakirjoina.

Kasvipassitietojen lisäksi säilytetään tiedot kasvien siirroista viljelmän sisällä

  • Kasvintuhoojien jäljitettävyyden parantamiseksi jatkossa säilytetään kasvipassitietojen lisäksi tiedot kasvierien siirroista kasvihuoneviljelmän sisällä, eli missä kasvihuoneosastoissa kasveja on kasvatettu. Kasvihuonepinta-alaltaan alle 1 000 neliömetrin kokoisilla viljelmillä ei ole välttämätöntä kirjata kasvien siirtoja viljelmän sisällä, vaan kasvien katsotaan olevan samassa tilassa.
  • Tietojen avulla voidaan tuhoojatapauksissa selvittää, mitä kasveja on ollut samassa kasvihuoneosastossa eli mihin tuotannossa oleviin kasveihin tuhooja on voinut levitä.
  • Lisäksi tietojen avulla voidaan mahdollisesti rajata saastunutta aluetta tapauksessa, jossa kasvihuoneesta löytyy karanteenituhooja.
  • Tiedot kasvierien siirroista säilytetään kolmen vuoden ajan.

Kasvintuhoojat jaotellaan karanteenituhoojiin ja laatutuhoojiin

  • Karanteenituhoojia ei saa esiintyä EU:n alueella ja todetut esiintymät pyritään hävittämään. Jos kasveissa havaitaan karateenituhoojaan viittaavia oireita, asiasta ilmoitetaan Ruokavirastoon. Tarkastaja ottaa kasvista näytteen laboratoriossa määritettäväksi. Tuhoojan leviämisen estämiseksi oireellista kasvierää ei saa siirtää ennen tarkastajan tuloa. Kasvierä, josta todetaan karanteenituhooja, määrätään pääsääntöisesti hävitettäväksi. Kasvintuhoojan leviämisen estämiseksi voi olla tarpeen määrätä muitakin toimenpiteitä. Ruokavirasto tai paikallinen Ely-keskus (vuoden 2020 alusta lähtien maakunta) tekee päätöksen toimenpiteistä.

Karanteenituhoojiksi on ehdotettu esimerkiksi seuraavia tuhoojia:

  • Etelänjauhiaisen (Bemisia tabaci) levittämät virukset
  • Liriomyza sativae
  • Spodoptera litura
  • Thrips palmi
  • Xylella fastidiosa

  • Laatutuhoojia ei saa olla myytävissä vihannesten taimissa. Vaatimukset myytäville taimille vaihtelevat tuhoojittain. Joidenkin tuhoojien kohdalla riittää oireettomuus, ja joidenkin kohdalla vaaditaan, ettei tuhoojaa saa esiintyä tuotantopaikalla. Tarvittaessa taimituottaja pitää lähettää tuhoojanäyte laboratorioon, esimerkiksi jos kasveissa havaitaan oireita, eikä niiden aiheuttajaa tiedetä.

Laatutuhoojiksi on ehdotettu esimerkiksi seuraavia tuhoojia:

  • Clavibacter michiganensis subsp. michiganensis tomaatilla
  • Potato spindle tuber viroid (PSTVd) paprikalla ja tomaatilla
  • Tomato apical stunt viroid (TASVd) tomaatilla
  • Tomato chlorotic dwarf viroid (TCDVd) tomaatilla
  • Tomato spotted wilt tospovirus (TSWV) munakoisolla, paprikalla, salaatilla ja tomaatilla

Tarkastuksia tehdään edelleen

Ruokaviraston ja Ely-keskusten tarkastajat valvovat kasvihuoneviljelmillä omavalvonnan toimivuutta, kasvipassin käyttöä ja kartoittavat karanteenituhoojia. Tarkastuksia tehdään kasvipassinkäyttäjillä todennäköisesti vuosittain. Tarkastuksista peritään maksu. Jos kasvihuoneviljelmällä on Ruokaviraston hyväksymä riskinhallintasuunnitelma, tarkastus voidaan mahdollisesti tehdä harvemmin kuin kerran vuodessa. Karanteenituhoojia kartoitetaan kaikilla kasvihuoneviljelmillä tarpeen mukaan.

Ruokavirasto järjestää koulutusta

Ruokavirasto järjestää kasvihuoneviljelmien kasvinterveysvastaaville koulutusta tuhoojien tunnistamisesta, kasvipassin ja taimitodistuksen käytöstä ja vaadittavasta kirjanpidosta. Koulutus pyritään järjestämään verkkokoulutuksena syksystä 2019 alkaen. Koulutuksesta saattaa tulla pakollinen kasvipassia käyttäville yrityksille.

alustava kasvipassi 2018

Alustava malli uuden lainsäädännön mukaisesta kasvipassista.

A. Kasvilajin tieteellinen nimi
B. Maakoodi ja kasvipassin myöntäjän rekisterinumero
C. Jäljitettävyyskoodi (esim. eränumero)
D. Alkuperämaan koodi (EU-maat) tai alkuperämaan nimi