Taimitarhat

EU:n kasvinterveysasetusta (2016/2031) aletaan soveltaa taimitarhojen toimintaan 14.12.2019 alkaen. Suurimmat muutokset taimitarhoille ovat kasvipassin käytön laajentuminen kaikille taimitarhakasveille sekä omavalvonnan merkityksen korostuminen karanteenituhoojien leviämisen estämisessä.

Muutokset lyhyesti:

  • Ruokavirasto päivittää taimitarhojen rekisteröitymistiedot. Kaikkia rekisterissä olevia taimitarhoja pyydetään vahvistamaan rekisteritietonsa tai ilmoittamaan toiminnan lopettamisesta vuoden 2019 aikana.
  • Kasvintuhoojien omavalvonnan merkitys korostuu. Kasvintuhoojat tarkastetaan kasveista vastaanottovaiheessa, kasvatuksen aikana sekä ennen myyntiä. Tarvittaessa lähetetään näytteet laboratorioon. Omavalvontana tehtyjen tarkastusten tulokset kirjataan. Kasvipassin saa antaa kasveille, jotka on todettu puhtaiksi kasvintuhoojista.
  • Kasvipassia käytetään jatkossa tukkukaupassa kaikilla istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla lajista riippumatta, eli kaikilla puuvartisilla, perennoilla, ruukkukasveilla, kesäkukilla, vihannesten taimilla, istukassipuleilla ja kukkasipuleilla sekä tiettyjen kasvilajien siemenillä.
  • Nykykäytännöstä poiketen kasvipassi on erillinen kasvierän mukana kulkeva etiketti tai lomake.
  • Kasvipassi sisältää tietyillä kasveilla jäljitettävyyskoodin, jonka perusteella kasvintuhoojan saastuttamat erät voidaan jäljittää. Jäljitettävyyskoodina toimii esim. eränumero, laskun numero tms. olemassa oleva numero, jos sen avulla pystytään jäljittämään kasvien alkuperä.
  • Taimitarhalta lähetettyjen kasvipassierien tiedot säilytetään kolmen vuoden ajan.
  • Tulipoltteen isäntäkasveilla aletaan käyttää kasvipassia myös vähittäismyynnissä. Kasvipassi voidaan kiinnittää kasviin jo taimitarhalla. Ellei tätä ole tehty, kasvipassi kiinnitetään myymälässä.
  • Ruokavirasto suosittelee käyttämään toiminnan suunnittelussa VYL:n/Viherriskin sivulta löytyviä omavalvonnan pohjia. Niissä on huomioitu kasvinterveyden valvonnassa vaadittavat asiat.

Rekisteröityminen kasvinterveys- ja taimiaineistorekisteriin säilyy

Monet taimitarhakasvit ovat karanteenituhoojien isäntäkasveja, minkä vuoksi taimitarhat rekisteröidään Ruokaviraston kasvinterveys- ja taimiaineistorekisteriin. Uuden taimitarhan tulee täyttää rekisterihakemus ja lähettää se Ruokavirastoon. Ruokavirasto lähettää kaikille rekisterissä oleville toimijoille vuoden 2019 aikana pyynnön päivittää rekisteritietonsa tai ilmoittaa toiminnan lopettamisesta. Tietonsa ilmoittaneiden taimitarhojen rekisteröinti ja rekisterinumero säilyy.

Omavalvonnan merkitys korostuu

Kasvintuhoojien leviämisen estämiseksi on tärkeää löytää tuhoojat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin ne ehtivät leviämään laajemmalle kotipuutarhoihin ja viheralueille. Kasvipassin myöntämisen edellytyksenä on, että myytävät kasvit on todettu omavalvonnassa puhtaiksi kasvintuhoojista. Taimitarhoilla tehtävä kasvintuhoojien omavalvonta on erittäin tärkeässä asemassa tuhoojien leviämisen estämisessä. Taimitarhan on suunniteltava omavalvonta siten, että se kattaa kasvintuhoojien leviämisen kannalta kriittiset vaiheet, kuten taimiaineiston vastaanotto ja luovutus. Omavalvontaa tehdään myös kasvatuksen aikana. Kasvit, joissa on todettu tai epäillään karanteenituhoojia, vedetään pois markkinoilta. Omavalvontana tehtyjen tarkastusten tulokset kirjataan ja säilytetään kolmen vuoden ajan. Omavalvonnan onnistumiseksi taimitarhan tulee huolehtia siitä, että henkilöstö tunnistaa kasvintuhoojat ja osaa reagoida havaintoihin. Tietoa karanteeni- ja laatutuhoojista löytyy esimerkiksi Ruokaviraston internet-sivuilta sekä ViherRiski-sivuilta. Ruokavirasto tekee vuoden 2019 aikana ohjeen omavalvonnasta.

Kaikilla tukkukaupassa myytävillä kasvierillä on jatkossa kasvipassi

  • Kasvipassi pitää jatkossa olla kaikilla taimitarhalta myymälöihin, ammattimaiseen jatkokasvatukseen, kunnille, seurakunnille tai viherrakentajille lähetettävillä istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla. Kasvipassivaatimus ei siis enää jatkossa ole kasvilajikohtainen. Istutettavaksi tarkoitettuja kasveja ovat puuvartisten kasvien ja perennojen lisäksi jatkossa myös ruukku- ja ryhmäkasvit, vihannesten taimet sekä tiettyjen kasvilajien siemenet.
  • Kasvipassin käytön laajentamisella pyritään kasvien parempaan jäljitettävyyteen tuhoojatapauksissa.
  • Vähittäismyynnissä kasvipassia ei käytetä, paitsi tulipoltteen isäntäkasveilla.

Tulipoltteen isäntäkasveilla kasvipassi myös vähittäismyynnissä

  • Suomi säilyy tulipoltteen suhteen suoja-alueena. Tulipoltteen isäntäkasveilla on jatkossakin suoja-aluekasvipassi (lyhenne PZ eli protected zone) osoituksena siitä, että kasvit ovat peräisin suoja-alueelta tai tulipoltteesta vapaalta taimitarhalta.
  • Tulipoltteen isäntäkasveilla pitää jatkossa olla kasvipassi myös kuluttajille myytäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen kasvi on myyntivaiheessa merkitty omalla kasvipassilla nimilappua vastaavasti.
  • Kasvipassien kiinnittäminen vähittäisasiakkaille myytäviin tulipoltteen isäntäkasveihin on myyjän vastuulla, mutta Ruokavirasto suosittelee, että kasvipassit kiinnitettäisiin jo taimitarhalla.

Kasvipassista tulee erillinen kasvierään kiinnitettävä etiketti

  • Kasvipassi on jatkossa erillinen, kasvierään kiinnitettävä tarra tms. etiketti tai kasvierän mukana kulkeva lomake.
  • Kasvipassin muoto on vakio (ks. esimerkit Ruokaviraston tiedotteessa)
  • Kasvipassi sisältää jäljitettävyyskoodin, joka voi olla sama kuin kasvierän numero tai laskun numero, kunhan se yksilöi erän siten, että alkuperä ja toimitustiedot on mahdollista jäljittää tarvittaessa.
  • Lähetyslistaan laitetaan edelleen taimitodistustiedot.

Kasvipassitiedot säilytetään kolmen vuoden ajan

  • Kasvipassitiedot säilytetään kolmen vuoden ajan vastaanotetuista ja lähetetyistä kasvieristä. Tämän voi tehdä säilyttämällä kasvipassin/kopion tai tallentamalla siinä olevat tiedot.
  • Tiedot pitää säilyttää niin, että myydyt kasvierät pystytään jälkikäteen yhdistämään tiettyyn vastaanotettuun kasvierään.

Kasvipassitietojen lisäksi säilytetään tiedot kasvien siirroista taimitarhan sisällä

  • Kasvintuhoojien jäljitettävyyden parantamiseksi jatkossa säilytetään kasvipassitietojen lisäksi tiedot kasvierien siirroista taimitarhan sisällä, eli millä viljelylohkoilla kasveja on kasvatettu.
  • Tietojen avulla voidaan tuhoojatapauksissa selvittää, mitä kasveja on ollut samalla lohkolla eli mihin tuotannossa oleviin kasveihin tuhooja on voinut levitä.
  • Tietojen avulla voidaan mahdollisesti rajata saastunutta aluetta tapauksessa, jossa taimitarhalta löytyy karanteenituhooja.
  • Tiedot kasvierien siirroista säilytetään kolmen vuoden ajan.

Kasvintuhoojat jaotellaan karanteenituhoojiin ja laatutuhoojiin

  • Karanteenituhoojia ei saa esiintyä EU:n alueella ja todetut esiintymät pyritään hävittämään. Jos kasveissa havaitaan karateenituhoojaan viittaavia oireita, asiasta ilmoitetaan Ruokavirastoon. Tarkastaja ottaa kasvista näytteen laboratoriossa määritettäväksi. Tuhoojan leviämisen estämiseksi oireellista kasvierää ei saa siirtää ennen tarkastajan tuloa. Kasvierä, josta todetaan karanteenituhooja, määrätään pääsääntöisesti hävitettäväksi. Kasvintuhoojan leviämisen estämiseksi voi olla tarpeen määrätä muitakin toimenpiteitä. Ruokavirasto tai paikallinen Ely-keskus tekee päätöksen toimenpiteistä.

    Taimitarhakasveilla esiintyviä karanteenituhoojia ovat esimerkiksi:
  • Laatutuhoojia ei saa olla myytävissä kasveissa, mutta niiden esiintymiin ei puututa hedelmän- tai marjantuotannossa tai viheralueilla. Vaatimukset myytäville kasveille vaihtelevat tuhoojittain. Joidenkin tuhoojien kohdalla riittää oireettomuus, ja joidenkin kohdalla vaaditaan ettei tuhoojaa saa esiintyä tuotantopaikalla. Tarvittaessa taimitarha lähettää tuhoojanäytteen laboratorioon, esimerkiksi jos kasveissa havaitaan oireita, eikä niiden aiheuttajaa tiedetä.

    Laatutuhoojia ovat esimerkiksi:
    • Luumun rokkovirus (plum pox potyvirus) Prunus-suvun kasveilla
    • Omenan lisäversoisuustauti (Candidatus Phytoplasma mali) omenapuilla
    • Mansikan punamätä (Phytophthora fragariae) mansikalla

      Huom. näiden tuhoojien status muuttuu karanteenituhoojasta laatutuhoojaksi. Tuhoojakohtaiset vaatimukset selviävät myöhemmin.

Tarkastuksia tehdään edelleen

Ruokaviraston ja Ely-keskusten tarkastajat valvovat taimitarhoilla omavalvonnan toimivuutta, kasvipassin käyttöä ja kartoittavat karanteenituhoojia. Tarkastukset tehdään vuosittain tai kahden vuoden välein, jos taimitarhalla on hyväksytty omavalvontasuunnitelma. Tarkastuksista peritään maksu.

Ruokavirasto järjestää koulutusta

Ruokavirasto järjestää taimitarhojen kasvinterveysvastaaville koulutusta tuhoojien tunnistamisesta, kasvipassin ja taimitodistuksen käytöstä ja vaadittavasta kirjanpidosta. Koulutus pyritään järjestämään verkkokoulutuksena syksystä 2019 alkaen. Koulutuksesta saattaa tulla pakollinen kasvipassia käyttäville yrityksille, kuten taimitarhoille.