Kasvintuhoojien omavalvonta

Kuka tekee kasvintuhoojien omavalvontaa?

Kasvintuhoojien omavalvontaa tekevät kasvipasseja myöntävät yritykset. Näitä ovat yleensä:

  • Viljelmät, jotka toimittavat taimiaineistoa muille ammattiviljelijöille
  • Ruukku- ja ryhmäkasviviljelijät
  • Taimitarhat

Kasvipassin myöntäjä voi olla myös tukkuliike tai muu kasvien välittäjä tai vähittäismyyjä, jos toiminta edellyttää omien kasvipassien myöntämistä. Yleensä on kuitenkin suositeltavaa tilata välitettävät tai vähittäismyyntiin tarkoitetut kasvit valmiiksi kasvipassilla merkittyinä. Kuluttajille myytäessä kasvipassi tarvitaan ainoastaan tulipoltteen isäntäkasveille sekä taimitarhakasveille etämyynnissä.

Mitä tarkoittaa kasvintuhoojien omavalvonta?

Viljelijä tai muu toimija tarkastaa kasveista karanteeni- ja laatutuhoojat vastaanoton yhteydessä, viljely- tai myyntikauden aikana sekä ennen lähettämistä. Omavalvonta ja puhtaus tuhoojista on edellytyksenä kasvipassin myöntämiselle. Omavalvontana tehdyistä tarkastuksista pidetään kirjanpitoa ja se säilytetään kolmen vuoden ajan. Omavalvonta on kuvattu tarkemmin kasvinterveysvastaavan verkkokoulutuksessa.

Mitä kasvintuhoojia omavalvonnassa tarkastetaan?

Omavalvonnassa tarkastetaan karanteeni- ja laatutuhoojat, jotka ovat kasvinterveyslainsäädännössä lueteltuja säädeltyjä kasvintuhoojia.

Lue lisää karanteenituhoojista ja laatutuhoojista

Miksi kasvintuhoojien omavalvontaa tehdään?

Omavalvonnan tavoitteena on, että karanteenituhoojat ja laatutuhoojat löydetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ne pääsevät leviämään laajemmalle. Kasvintarkastajat valvovat omavalvonnan toimivuutta vuosittain tehtävillä tarkastuksilla ja kartoittavat karanteenituhoojia.

Miten omavalvonnan toteutumista valvotaan?

Ruokaviraston ja ELY-keskusten tarkastajat tekevät kasvipasseja myöntävillä toimijoilla vuosittain omavalvonnan tarkastuksen. Tarkastus on maksullinen. Siinä selvitetään käytetäänkö kasvipassia yrityksessä vaatimusten mukaisesti, miten toimija tekee kasvintuhoojien omavalvontaa ja miten kasvien jäljitettävyys on järjestetty.

  • Tarkastusten hinnat Ruokaviraston hinnastossa (Avaa Kasvinterveys ja taimiaineistot > Kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön edellyttämät rekisteröinnit ja rekisteröintitarkastukset)

Mitä omavalvonnan laiminlyönnistä seuraa?

Kasvinterveyslaki (1110/2019) sisältää seuraamukset toimijoille, jotka eivät noudata kasvinterveyslainsäädännön vaatimuksia. Tarkastaja antaa ensin tarkastuksen perusteella huomautuksen ja määräajan, jonka kuluessa toiminnassa ilmennyt puute pitää korjata. Määräajan kuluttua tarkastaja tekee uusintatarkastuksen, joka on maksullinen. Jos uusintatarkastuksessa todetaan, ettei asiaa ole korjattu, voi seuraamuksena olla esimerkiksi hallinnollinen seuraamusmaksu.

Kasvipasseja myöntävän yrityksen kannattaa tehdä omavalvontasuunnitelma

Yrityksissä, joissa on hyväksytty omavalvontasuunnitelma, voidaan viranomaisen tekemä maksullinen tarkastus tehdä harvemmin kuin joka vuosi. Omavalvonta ja sen kirjaaminen on muutenkin hyvä suunnitella etukäteen. Omavalvontasuunnitelmia varten löytyy mallipohjia Kauppapuutarhaliitolta ja Viherympäristöliitolta.

Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan

  • omavalvonnan toteuttaminen ja kirjaaminen,
  • työntekijöiden osaamisen varmistaminen,
  • takaisinvedot karanteenituhoojatapauksissa,
  • vastuuhenkilöt

 

Sivu on viimeksi päivitetty 31.1.2022