5 Ympäristökorvaus: ympäristösopimus 2021

Julkaisupäivä: 24. maaliskuuta 2021
Etusivulle Viljelijätukien hakuopas 2021
Siirry edelliseen 4. Ympäristösitoumus: ympäristökorvaus 2021
Siirry seuraavaan 6. Ei-tuotannollisten investointien korvaus 2021

Huomioitavaa

Jatkovuosi sopimuksissa vuonna 2021:

  • Hae 30.4.2021 päättyvälle ympäristösopimukselle jatkovuotta Vipu-palvelussa tai paperilomakkeella 101 B. Tänä vuonna päättyvät vuosina 2015 ja 2016 alkaneet sopimukset. Jos et hae muita päätukihaun tukia, hae alkuperäisrotujen kasvattamisen sopimukselle jatkovuotta paperilomakkeella 218M.
  • Mikäli haet jatkovuotta alkuperäiskasvien ylläpidon sopimukseen, ole yhteydessä alueesi ELY-keskukseen.
  • Kun haet päätukihaussa jatkovuotta, sitoudut noudattamaan rastittamiesi ympäristösopimuksen/-ten sopimusehtoja jatketun sopimusajan päättymiseen asti, sekä toteuttamaan sopimukseen liittyvässä hoitosuunnitelmassa yksilöityjä vuosittaisia ja mahdollisesti määrävälein toteutettavia toimenpiteitä.
  • Jatkovuotta hakiessasi myös vakuutat, että sopimuksiin mahdollisesti sisältyvien vuokralohkojen vuokrasopimukset ovat voimassa jatketun sopimuskauden päättymiseen saakka. Sopimukseen sisältyvän alan on oltava hallinnassasi koko sopimuskauden ajan.
  • Ilmoita aina myös kasvit vuosittain Vipu-palvelussa tai lomakkeella 102 B viimeistään 15.6.
  • Kun haet päätukihaussa jatkovuotta alkuperäisrotujen kasvattamisen sopimukselle, sitoudut noudattamaan sopimusehtoja jatketun sopimusajan päättymiseen asti. Sopimuksen jatkoajan aikana ei tarvitse noudattaa eläimen rodun lisäämisehtoa, jos se on täyttynyt 30.4.2020 mennessä.
  • Hae maksua kaikille voimassa oleville ympäristösopimuksille sekä alkuperäiskasvien yläpitosopimuksille vuosittain Vipu-palvelussa tai lomakkeella 101B viimeistään 15.6.
  • HUOM! Jos sinulle on siirtymässä 30.4.2021 päättyvä sopimus toiselta tilalta, ilmoita sopimuksen siirrosta ELY-keskukseen hyvissä ajoin ennen päätukihaun loppumista, jotta voit hakea siirrettävälle sopimukselle jatkovuotta ja maksua päätukihaussa 15.6.2021 mennessä.
  • Hakuoppaan julkaisuun mennessä komissio ei ole vielä hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan esitettyjä muutoksia vuodelle 2021. Vuonna 2021 haettavissa olevien ympäristösopimusten ja alkuperäiskasvien ylläpitosopimusten hakeminen ja ehdot on kuvattu hakuohjeissa sellaisina kuin ne on esitetty komissiolle. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan erikseen.

Uudet 15.6.2021 mennessä haettavat sopimukset

  • Kosteikkojen hoito: Voit hakea tätä sopimusta lomakkeella 262, jos sinulla ei ole voimassa olevaa tai 30.4. 2021 päättyvää vastaavaa sopimusta kyseisellä alalla.
  • Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito: Voit hakea tätä sopimusta lomakkeella 253, jos sinulla ei ole voimassa olevaa tai 30.4.2021 päättyvää vastaavaa sopimusta kyseisellä alalla.
  • Alkuperäiskasvien ylläpidon viisivuotinen sopimus: Voit hakea tätä sopimusta lomakkeella 214, mikäli et hae alkuperäiskasvisopimuksellesi jatkovuotta ajalle 1.5.2021-30.4.2022.
  • Uusia ympäristösopimuksia voi tehdä valtion määrärahojen puitteissa.

5.1 Kasvilajien ilmoittaminen tukihaussa

Ohjelmakauden 2014-2020 sopimusten kasvit

Ilmoita kasvit Vipu-palvelun kasvulohkotiedoissa tai lomakkeella 102B alla olevan mukaisesti, vuosittain ja ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun sopimus alkaa. Palauta kasvulohkotiedot viimeistään päätukihaun viimeisenä palautuspäivänä.

Taulukko 1: Ohjelmakauden 2014-2020 sopimukset

Sopimus Merkitse lohkolle kasvi
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito
  • Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi
  • Ympäristösopimusala, metsämaa
  • Ympäristösopimusala, muu ala (kosteikot tai alat, jota ovat liian puustoisia pysyviksi nurmiksi, mutta ei kuitenkaan metsää.)
Kosteikon hoito
  • Ympäristösopimusalal, muu ala.
Kurki-, hanki- ja joutsenpelto
  • Kurki-, hanki- ja joutsenpelto (sopimus)

Muuta kasvi lohkolle, jos vanha sopimus on loppunut ja olet hakenut uuden kauden mukaista ympäristösopimusta. Jos et hae sopimusta, voit ilmoittaa alan pysyvästi viljelemättömäksi ja passivoida lohkon.

5.2 Vuosina 2015-2020 tehtyjen sopimusten muutokset

Sopimusalan tulee pysyä pääsääntöisesti samana koko sopimuskauden. Sopimusalaa ei voi suurentaa. Jos joudut tekemään muutoksia sopimuslohkoihin, ota yhteyttä ELY-keskukseen. Ilmoita lohkomuutoksista ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2021.

Alan väheneminen ympäristösopimuksissa, koskee myös sopimuksen jatkovuotta

Voit pienentää sopimusalaa vähimmäisalaan saakka (0,3/5,0 ha) ilman takaisinperintää, jos sopimusala siirtyy toisen henkilön hallintaan. Jos vähennät sopimusalaa alle vähimmäisalan, sopimus puretaan, eikä tästä aiheudu sinulle takaisinperintää. Kyseessä oleva toinen henkilö/taho voi jatkaa sopimuksen toteuttamista, jos tuensaajan tukikelpoisuuden edellytykset täyttyvät tai luopua sopimuksesta.

Jos sinulla on kurki-, hanhi- tai joutsenpeltosopimus, pinta-ala voi vähentyä 5 hehtaariin saakka ilman takaisinperintää, jos uusjako tai tilusjärjestelyjen kautta sopimukseen kuuluvaa alaa siirtyy toisen henkilön hallintaan. Jos sopimusala vähenee alle 5 hehtaarin, sopimus puretaan. Tästä ei myöskään aiheudu takaisinperintää.

Voit luopua sopimuksesta ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi ilman takaisinperintää.

Jos itse poistat sopimuksesta alaa (esim. talonrakentaminen, tien rakentaminen, golfkenttä tai vastaava maankäyttömuodon muutos) siten, ettei poistettavaa alaa koskevia toimenpiteitä voida enää toteuttaa, sopimuksesta poistetulle alalle maksetut korvaukset peritään takaisin. Jos sopimusala tämän vuoksi pienenee alle vähimmäisalan, sopimus puretaan ja kaikki siitä maksetut korvaukset peritään takaisin.

Yksittäisen lohkon pinta-ala voi muuttua ajantasaistuksen tai valvonnan johdosta. Jos lohkon pinta-ala pienenee, seuraamukset toteutetaan valvontasääntöjen mukaan (takaisinperintä näytön mukaan enintään 4 vuodelta). Jos pinta-ala kasvaa, korvaukset maksetaan muuttuneen pinta-alan mukaisina seuraavana vuonna.

Pinta-ala virheitä voisi vähentää sillä, että sopimusalueet mitattaisiin GPS:llä ennen sopimuksen tekemistä.

Alan lisääminen sopimuksissa

Jos haluat lisätä sopimusalaa kesken sopimuskauden, sinun on haettava uuden alan kattava sopimus seuraavassa päätukitukihaussa. Uudesta alasta tehdään uusi 5 -vuotinen sopimus.  Olemassa olevaan sopimukseen et voi lisätä alaa. Vaihtoehtoisesti voit hakea uutta, aiemman ja uuden sopimusalan kattavaa sopimusta. Tällöin alkaa kuitenkin uusi viisivuotinen sopimus.

Ympäristösopimuksen vaihtaminen

Voit vaihtaa ympäristösopimuksen tai sen osan toiseksi erityyppiseksi sopimukseksi, jos vaihtoon sisältyy ilmeisiä etuja ympäristön kannalta ja voimassa oleva sopimus tehostuu merkittävästi. Esimerkiksi maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimuksessa oleva luonnonlaidunalueesta tehty sopimus on mahdollista vaihtaa kosteikkosopimukseksi, jos siitä on ympäristöllisiä etuja. Tällöin vanha sopimus jatkuu kuitenkin mahdollisesti voimaan jäävän sopimuksen osalta loppuun, mutta sen ala pienenee. Tällaisessa tilanteessa sopimusalan pieneneminen ei aiheuta sinulle takaisinperintää. Jos kuitenkin luovut uudesta vaihtamisen jälkeen tehdystä sopimuksesta kokonaisuudessaan ja alkuperäinen sopimus jää voimaan, aiheuttaa sopimuksesta poistuvat alueet takaisinperinnän.

Voit hakea uutta sopimusta päätukihaun yhteydessä. Ympäristökorvaus maksetaan vaihtamisen jälkeen uuden sopimuksen mukaisena.

Ympäristösopimuksen siirtäminen

Voit siirtää koko ympäristösopimusalan, osan siitä, tai koko maatilan toiselle henkilölle sopimuksen voimassaoloaikana. Uusi (ehdot täyttävä) sopimusalan haltija voi jatkaa koko sopimusta tai siirrettyä alaa vastaavaa osaa siitä sen jäljellä olevan voimassaoloajan tai sopimus voidaan purkaa. Takaisinperintää ei sinulle näissä tapauksissa aiheudu.

5.3 Haettavissa olevat (ohjelmakauden 2014–2020) ympäristösopimukset ja alkuperäiskasvien ylläpitosopimus:

  • Kosteikkojen hoito.
  • Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (arvokkaat perinnebiotoopit, joilla on korkeampi hehtaarikorvaus sekä muut perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet). 
  • Alkuperäiskasvien ylläpitosopimus.

Hae uutta sopimusta

Jos täytät aktiiviviljelijän määritelmän, voit hakea kaikkia haettavissa olevia ympäristösopimuksia. Lisäksi rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea kosteikkojen hoitosopimusta tai maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimusta. Myös vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea kosteikonhoitosopimusta.

Voit hakea ympäristösopimusta, vaikka et tee ympäristösitoumusta.

Sopimusten kesto on 5 vuotta. Sopimuskausi ja –vuosi alkavat 1.5. hakuvuonna. Sopimuskausi ja -vuosi päättyvät 30.4.

Sopimusalan tulee olla vähintään 0,3 ha.

Voit hakea ympäristösopimusta palauttamalla kyseessä olevan sopimushakemuksen vaadittavine liitteineen ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2021.

Kosteikkojen hoitosopimus

(aktiiviviljelijä, ry:t ja vesioikeudelliset yhteisöt)
Lomake 262 + liitteeksi:

  • hoitosuunnitelma (aktiiviviljelijät, ry, yhteisö)
  • vuokra- tai muu sopimus (aktiiviviljelijät, ry, yhteisö)
  • kopio kokouspöytäkirjasta (ry tai yhteisö)
  • lohkokartta, jos lohko ei ole koskaan ollut sopimuksella (aktiiviviljelijät, ry, yhteisö)
  • suunnitelmakartta (aktiiviviljelijät, ry, yhteisö)
  • edellisen sopimuksen hoitopäiväkirja (aktiiviviljelijät, ry, yhteisö)
  • sopimuksiin vaaditaan myös lohkojen ilmoittaminen Vipu-palvelun kasvulohkotiedoissa tai lomakkeen 102 B palauttaminen sopimushakemuksen yhteydessä
  • jos sopimuslohkollasi ei ole vielä peruslohkonumeroa, ilmoita lohko kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lisäksi lomakkeella 102 C viimeistään 15.6.

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus

(aktiiviviljelijä ja ry:t)
Lomake 253 + liitteeksi:

  • hoitosuunnitelma (aktiiviviljelijät, ry,)
  • vuokra- tai muu sopimus (aktiiviviljelijät, ry)
  • kopio kokouspöytäkirjasta (ry)
  • lohkokartta, jos lohko ei ole koskaan ollut sopimuksella (aktiiviviljelijät, ry)
  • suunnitelmakartta (aktiiviviljelijät, ry)
  • edellisen sopimuksen hoitopäiväkirja (aktiiviviljelijät, ry)
  • sopimuksiin vaaditaan myös lohkojen ilmoittaminen Vipu-palvelun kasvulohkotiedoissa tai lomakkeen 102 B palauttaminen sopimushakemuksen yhteydessä
  • jos sopimuslohkollasi ei ole vielä peruslohkonumeroa, ilmoita lohko kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lisäksi lomakkeella 102 C viimeistään 15.6 .

Uusi hakija

Muista palauttaa myös alla olevat lomakkeet tarpeen mukaan, jos haet ensimmäisen kerran sopimuksia etkä ole hakenut aiemmin muita viljelijätukia:

  • 101A maatilan perustietolomake. Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai Ely-keskukseen viimeistään päätukihaun viimeisenä palautuspäivänä.
  • 456 Uuden maatilan tiedot ja valtuutus viljelijätukiasiointiin -lomakkeella annat asiointioikeudet eli käyttöoikeudet sähköiseen asiointiin Vipupalvelussa ensisijaiselle viljelijälle ja oikeuden allekirjoittaa yksin kaikki viljelijätukiasiointiin liittyvät paperilomakkeet ja asiakirjat. Toimita lomake maatilan/sopimuskohteen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai ELY-keskukseen viimeistään päätukihaun viimeisenä palautuspäivänä.
  • 102B Tukihakemuksen kasvulohkolomake: Ilmoita tällä lomakkeella kaikki hallinnassasi olevat sopimuslohkot ja niiden kasvit (sekä kaikki hallinnassasi oleva maatalousmaa) tällä lomakkeella ja toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai ELY-keskukseen viimeistään päätukihaun viimeisenä palautuspäivänä.
  • 102C Peruslohkojen muutoslomake: Ilmoita tällä lomakkeella uudet peruslohkot, joilla ei ole vielä peruslohkotunnusta ja toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai ELY-keskukseen viimeistään päätukihaun viimeisenä palautuspäivänä.

Hoitosuunnitelman sisältö

Liitä ympäristösopimushakemukseen hoitosuunnitelma (ei koske alkuperäisrotujen kasvattamista).

Suunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

  1. Arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan ja hoidon tavoitteet.
  2. Suunnitellun hankkeen yleiskuvaus, jonka perusteella voidaan arvioida onko alueella sellaisia luonto- tai maisema-arvoja tai merkitystä maatalouden vesiensuojelussa.
  3. Suunnitelma-alueen kartta, johon on merkittävä ne peruslohkot, joita hakemus koskee, ja 
    1. josta ilmenevät uusien lohkojen rajat ja sijainti peruskartalla.
    2. josta käy ilmi peruslohkon muutos tai rajakorjaus, jos sopimuksen kohteena oleva lohko on jaettu, yhdistetty tai sen rajaa on korjattu sopimuksen hakuvuonna.

      Kiinnitä huomiota siihen, miten määrität sopimusalueen kartalle. Jos olet määrittänyt sopimusalueen virheellisesti, se aiheuttaa valvonnassa pinta-alavirheitä. Valvonnassa voi olla vaikea todentaa lohkon rajoja, jos maastossa ei ole selkeitä rajoja nähtävissä. Voit ehkäistä pinta-alavirheitä merkitsemällä sopimusalueet pysyvällä tavalla maastoon tai mittaamalla ne GPS:llä ennen sopimuksen tekemistä.

  4.  Hoitosuunnitelma, johon sisältyy yksilöidyt perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet lohkokohtaisesti jokaiselle sopimusvuodelle ja niiden toteutusaikataulu vuosittain sekä selostus siitä, miten toimenpiteet edistävät sopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

    Ympäristösopimukseen sisällytettävien toimenpiteiden on tähdättävä sopimustyypin tavoitteiden mukaisesti alueen monimuotoisuus- tai maisema-arvojen tai vesiensuojelun suunnitelmalliseen edistämiseen ja alueen laadun tavoitteelliseen parantamiseen. Toimenpiteet on perusteltava laadullisesti alueen ympäristönsuojelun tai luonto- tai maisema-arvojen hoidon tavoitteiden kannalta. Vain alueen laadun parantamisella perusteltujen toimenpiteiden voidaan Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoito sopimuksessa ylittävän perustasoksi katsottavan maatalousmaan säilyttämisvaatimuksen. Esitä vuosittaiset toimenpiteet suunnitelmassa ja perustele, miten niiden odotetaan parantavan alueen luonto- tai maisema-arvoja. Luontoarvojen parantamista ovat erilaiset lajistoa ja luontotyyppejä edistävät toimenpiteet.

    Aloita toimenpiteet jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuonna, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä.

    Jos haet sopimusta Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle alueelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön mukaan perusteella suojellulle alueelle, sinulta edellytetään, että alueella tehtävät toimenpiteet ylittävät lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet ja että sopimukseen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta.

    Ympäristösopimus ei voi sisältää toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta maksetaan jo muuta EU:n tai kansallisen tukijärjestelmän tukea tai toimenpiteitä, jotka sinun täytyy tehdä muun lainsäädännön perusteella.

  5. Jäljennös hoitopäiväkirjasta tai lohkokohtaisista muistiinpanoista aiemmalta sopimuskaudelta, jos hakemasi alue tai sen osa on kuulunut aiemmin suunnitelmaa vaativaan sopimukseen ja jonka sopimusehtona on ollut hoitopäiväkirjan pitäminen.

5.4 Kosteikon hoitosopimus

Kosteikot täydentävät pelloilla tehtäviä vesiensuojelutoimenpiteitä maatalouden kuormituksen vähentämisessä. Kosteikkojen merkitys vesien tilaa parantavina toimina voi olla paikallisesti merkittävä.

Toimenpide edistää viljelyalueiden luonnon ja maiseman monimuotoisuutta, kun peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä vähentyneet kosteat elinympäristöt lisääntyvät. Kosteikot ja luontaisen kaltaiset uomat monipuolistavat viljelyalueiden elinympäristöjä ja luovat maisemallista vaihtelua. Maatalousalueiden lajisto monipuolistuu, yksilömäärät kasvavat ja riista-, kala- ja raputalous hyötyvät.

Toimenpidettä voit toteuttaa esimerkiksi vesienhoitosuunnitelmissa todettujen vesistöjen valuma-alueilla, missä toimenpiteellä voit merkittävästi ja tarkoituksenmukaisesti pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja/tai lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- ja raputaloutta.

Kosteikot ovat osin pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, jotka toimivat kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjinä, eliöstön, muun muassa lintujen pesimä- ja ruokailuympäristöinä sekä viljelymaiseman monipuolistajina. Luonnonmukaisiksi muutetut uomat voi kunnostaa luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Sopimusalueeseen kuuluvat kosteikkojen, tulva-alueiden ja kunnostettujen uomien lisäksi niiden hoidon kannalta tarpeelliset suoja-alueet.

Sopimukseen hyväksyttävät kohteet

Kosteikon hoitosopimusta voit hakea kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimien kohteena olevasta maa-alasta sekä hoidon kannalta riittävistä reuna-alueista. Voit ilmoittaa ja hoitaa reuna-alueet niiden leveyden perusteella joko ympäristösitoumukseen kuuluvina suojakaistoina tai suojavyöhykkeinä tai sopimusalueeseen sisältyvänä alana. Yhdellä hakemuksella voit hakea monenlaisia kosteikkotyyppejä tai kosteikkoja.

Kosteikon hoitosopimusta voit hakea myös kohteesta:

  1. joka on perustettu ei-tuotannollisten investointien tuella/korvauksella.
  2. jota on koskenut edellisien ohjelmakausien mukainen sopimus kosteikosta tai laskeutusaltaasta tai erityistukisopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta.
  3. joka on pieni kosteikko tai tulvapelto, jonka osalta on ollut voimassa edellisien ohjelmakausien mukainen erityistukisopimus luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistämisestä.
  4. joka on perustettu muulla rahoituksella ja joka täyttää ei-tuotannollisten investointien korvauksen mukaisen korvauskelpoisen kosteikkokohteen ehdot.

Et voi hakea kosteikon hoitosopimusta:

  • vesiensuojelu- tai monimuotoisuusarvoja vailla olevien kastelualtaiden hoidosta
  • alueen sellaisesta hoidosta, jossa tavoitteenasi on alueen muuttaminen järveksi tai lammeksi
  • kohteista, joissa valumavesien aiheuttaman kuormituksen voidaan katsoa olevan peräisin pääasiassa muualta kuin maataloudesta.

Sopimushakemuksen hyväksyminen perustuu ELY-keskuksissa tehtävään tarveharkintaan. Hakemuksessa esitetyn kohteen ja sen hoitosuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa ELY-keskuksissa otetaan huomioon kohteen hoidon odotettavissa oleva vaikuttavuus maatalouden vesiensuojelu- ja/tai monimuotoisuustavoitteisiin, hoidon kustannustehokkuus sekä edellä esitetyt rajaukset. Ympäristösopimuksen hyväksymisen jälkeen sopimusalasi ei enää ole maatalouskäytössä olevaa maata.

Sopimusalan hoidolla edistät maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistä tai parannat luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta. Voit pitää kosteikkoa myös kasteluveden varastona, luonnonravintolammikkona kalankasvatuksessa, ravunkasvatuspaikkana sekä virkistyskäytössä. Toteuta hoitotoimenpiteet hyväksytyn suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti.

Kosteikkojen vuotuisia hoitotoimenpiteitä ovat muun muassa:

  • lietteen poisto tarvittaessa
  • mahdollisten kemiallisten saostusaineiden poisto ja lisäys
  • patojen ja uomien hoitotoimet (patojen ja pengerrakenteiden tarkastukset ja kunnossapidot)
  • kosteikon tai uoman reuna-alueiden kasvillisuuden niitto ja kasvijätteen poiskorjuu. Niittojätteen voit käyttää hyödyksi
  • veden pinnan korkeuden seuraaminen.

Huolehdi luonnonmukaistettujen uomien hoidossa:

  • veden virtaamaa hidastavista rakenteista, kuten pohjapadoista ja eroosiosuojauksista
  • uoman reuna-alueiden kasvillisuuden säilymisestä
  • tulvatasanteiden avoimuudesta.

Poista tarvittaessa tulva-alueilta kasvillisuutta tai sille laskeutunutta maa-ainesta.

Sopimusalueen laidunnus on sallittua, jos se ei haittaa luonnon monimuotoisuutta tai vesiensuojelua, eikä aiheuta eroosiota.

Kirjaa hoitotoimet hoitopäiväkirjaan tai lohkokirjanpitoon vuosittain kaikkien toimenpiteiden osalta.

Hoitosuunnitelmaan ei hakemuksen käsittelyn yhteydessä voida hyväksyä toimenpiteitä, joiden voidaan arvioida aiheuttavan haittoja toimenpidealueen ulkopuolella, kuten viljeltävien peltojen kuivatustilanteen heikkenemistä tai Natura 2000 -alueille, luontodirektiivin liitteissä 2, 4 ja 5 listatuille lajeille, lintudirektiivin liitteessä 1 listatuille lajeille, uhanalaisille lajeille tai luontotyypeille.

5.5 Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus

Toimenpide on luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa edistävä lohkokohtainen ympäristösopimus. Toimenpiteen tavoitteena on ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuutta sekä maisemanhoitoa maatalousympäristöissä. Toimenpide luo edellytykset maatalousalueiden hoitoa vaativien elinympäristöjen, niille ominaisen monipuolisen lajiston sekä maatalousalueiden maisema-arvojen suunnitelmalliselle edistämiselle. Tavoitteena on saada hoidon piiriin mahdollisimman suuri osa arvokkaaksi luokitelluista perinnebiotoopeista, lisätä hoidettujen perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten kokonaisalaa, ylläpitää ja parantaa hoidon laatua sekä uhanalaisten lajien säilymistä. Lisäksi toimenpiteellä voi myös edistää peltojen reuna-alueiden maisema- ja monimuotoisuusarvoja.

Sopimukseen hyväksyttävät alueet

Voit toteuttaa toimenpidettä

  • perinnebiotoopeilla,
  • luonnonlaitumilla,
  • luontoarvoiltaan monimuotoisilla tai maisemaltaan merkittävillä peltojen reuna-alueilla,
  • pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisillä reuna-alueilla,
  • peltoalueiden metsäsaarekkeilla,
  • maatalousympäristön uhanalaisten lajien edistämisessä,
  • maatalousympäristön muinaismuistokohteilla sekä
  • pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvän maaseudun kulttuuriperinnön hoidossa.

Hoitosuunnitelmasi tulee edistää alueen luonto- tai maisema-arvoja ja olla tarkoituksenmukainen luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta.

Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, rantaniittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä aiemmasta laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon.

Rantaniityllä, joka otetaan laidunkäyttöön, tulee olla jäljellä rantaniityille ominaisten lajien esiintymiä ja alueella on oltava edellytykset palautua rantaniityksi.

Metsälaidun on perinnebiotooppi, jos

  • puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä;
  • metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja;
  • metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enemmän kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. tämä perusteluihin

Metsälaitumia ovat edellä mainittujen kohteiden lisäksi vanhat kaskikoivikot, jolle on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liittyvät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet metsät, joilla on ollut pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa edellytykset täyttäväksi metsälaitumeksi.

Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlaitumesta voit hakea maatalousluonnon ja maiseman hoitoa koskeva sopimusta, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maisema-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen tulee sijaita maatalousympäristöön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Luonnonlaitumiksi luetaan nyt myös reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet, joiden luonto- ja maisema-arvoja hoidetaan laiduntamalla tai raivaamalla ja niittämällä.

Reunavyöhykkeiden on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta maisemallisesta syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien välinen raivaamalla hoidettava alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevien raivaamalla tai niittämällä hoidettavien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari. Jos reunavyöhyke hoidetaan laiduntamalla eli kyseessä on luonnonlaidun, ala voi olla leveämpi kuin 20 tai 40 m. Luonnonlaidunalueeseen ei voi liittää sellaisia alueita, joiden luonto- tai maisema-arvoja laidunnus ei edistä.

Alueet, joita et voi hakea sopimukseen ovat mm. viljellyt pihanurmikot tai puutarha- ja puistokäytössä olevat alueet tai laajat yhtenäiset avokalliot. Suunnitelmaan et voi laittaa toimenpiteiksi myöskään latojen säilyttämistä, ylläpitämistä tai kunnostamista. Sopimusta ei voida tehdä kohteista, joilla ei ole selviä edellytyksiä maatalousympäristön lajiston tai maiseman tulokselliseen edistämiseen hoitotoimenpiteillä, eikä kohteista, jotka ovat ensisijaisesti metsätalouskäytössä. Kohteista löydät tarkemman listan sopimusehdoista osoitteesta ruokavirasto.fi/viljelijaoppaat→ Ympäristösopimusten sopimusehdot.

Sopimusalan hoito

Hoida ja kunnosta sopimusalue erillisen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan hyväksyttyjen hoitotoimenpiteiden tulee edistää toimenpiteen tavoitteita ja olla riittäviä laadukkaan hoidon varmistamiseksi. Hoitotoimenpiteillä säilytät tai edistät sopimusalueen tavanomaisesta poikkeavia luonto- tai maisema-arvoja hoitamalla kasvi- ja eläinlajien säilymisen ja lisääntymisen sekä viljelymaiseman kannalta tärkeitä alueita tai kohteita. Toteuttamiesi toimenpiteiden on perustuttava paikallisen luonnon edellytyksiin ja toteutuksessa sinun on kiinnitettävä huomiota alueellisiin erityispiirteisiin, maisemaan ja kulttuuriperinteeseen.

Suunnittele ja toteuta perinnebiotoopiksi luokitellun alueen ja uhanalaisen lajin esiintymän hoitotoimenpiteet siten, että ne ovat ensisijaisesti eduksi alueen maatalousluonnon monimuotoisuudelle. Muunlaisilla kohteilla voit pitää maiseman hoitoa ensisijaisena tavoitteena. Voit sisällyttää sopimukseen viljelyhistoriaan kuuluvien rakennelmien, muinaismuistojen sekä niiden lähiympäristöjen hoitoa. Perinteisiä karjatalouteen liittyviä rakenteita ja rakennelmia ovat esimerkiksi kiviaidat, kivisaarekkeet, riukuaidat, portit, veräjät, erilaiset heinän kuivatustelineet, suovat ja pielekset, karjasillat ja suoniittyjen patorakenteet. Kunnostaessasi rakennelmia säilytä paikalliset tyyppiratkaisut ja käytä mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja.

Jos alueella on tiedossa oleva luonnonsuojelulaissa tarkoitetun uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin tai luontodirektiivin liitteen IV a mukaisen tiukasti suojellun eläinlajin esiintymispaikka tai sopimusalue sijaitsee Natura 2000 -alueella, sopimusalueelle suunniteltujen hoitotoimenpiteiden pitää soveltua suojelun perusteena oleville lajeille.

Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimet

Hoitotoimia voivat olla muun muassa laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden raivaus sekä lehtipuiden lehdestys.

Kiinnitä huomiota siihen, että kohteella on sopiva laidunnuspaine. Sopiva laidunnuspaine eli laidunnuskauden aikainen eläinmäärä tiettyä pinta-alaa kohden on varmistettava tapauskohtaisesti. Voit antaa eläimille kivennäisiä ja vitamiineja, jos ne sisältävät vähän fosforia ja eikä niiden käytöstä aiheudu alueen rehevöitymistä. Jos kohde on altis rehevöitymiselle, voidaan sopimuksenteon yhteydessä määrätä lisätoimia esimerkiksi kivennäisten ja vitamiinien sijoituspaikat tai ruokintapisteen kattaminen.

Toteuta laidunnus siten, ettei se aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai maaperän eroosiota. Erota laidunnettava perinnebiotooppi tai perinnebiotoopiksi kunnostettava alue aidalla muista laidunnurmista. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia perinnebiotoopin laidunnuksen vanhojen niukkaravinteisten nurmien, kuten luonnonhoitopeltonurmien tai suojavyöhykkeiden yhteydessä, jos sopimusalue ei ole rehevöitymiselle altis.  Sovita perinnebiotoopeilla ja luonnonlaitumilla eläinten lukumäärää tiettyä laidunalaa kohti niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai järjestä laidunkierto niin, että laitumen ollessa loppuun syöty eläimet siirretään toiselle laitumelle. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia vasikoiden ruokkimisen 1.8. alkaen. Älä käytä perinnebiotooppeja pelkästään yölaitumina.

Lisäksi voit toteuttaa muita erityisiä hoitokeinoja, kuten kulotusta. Sinun tulee korjata niitetty kasvillisuus pois, ellei hyväksytty suunnitelma perustellusti muuta edellytä.

Jos sopimusalueesi koostuu reunavyöhykkeistä tai metsäsaarekkeista, niitä tai raivaa ne vähintään joka toinen vuosi. Hoitotoimenpiteisiin voi kuulua myös vieraslajikasvillisuuden poisto.

5.6 Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimus

Tätä sopimusta et voi hakea vuonna 2021.

Toimenpide on luonnon monimuotoisuutta edistävä lohkokohtainen ympäristösopimus. Sen avulla edistetään kurkien, hanhien ja joutsenten ravinnonhankinnan ja peltoviljelyn yhteensovittamista merkittävillä säännöllisillä kerääntymisalueilla, kuten ruokailu-, muutto- ja levähdysalueilla. Tavoitteena on ohjata lintujen esiintymistä kerääntymisalueiden peltoaukeilla tarjoamalla houkutuskasvustoja ja ruokintaa. Toimenpiteellä pyrit vähentämään massaesiintymien aiheuttamia satovahinkoja ja varmistamaan linnuille soveltuvien kasvustojen tarjonta tärkeillä kerääntymisalueilla.

Lintujen ruokailu-, levähdys- ja muuttoalueille tehtävän sopimuksen tulee sisältää edistettäville lintulajeille soveltuvan, siemensatoa tuottavan kasvuston viljelyä sekä alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi lintujen ruokintaa.

Sopimusalueen perustaminen

Perusta sopimusalueen keskiosiin tai muuhun lintujen laskeutumista edesauttavaan kohtaan nurmialue tai nurmikaistoja, sen ympärille ohrakasvusto ja uloimmaksi kaurakasvusto, joka on vähemmän lintujen suosiossa. Perusta kasvusto ja toteuta ruokinta siten, että se houkuttelee lintuja sopimusalueelle läheisten viljelmien sijaan. Perusta kasvusto sadontuotantotarkoituksessa tavanomaisella riittävällä siemenmäärällä. Lannoita ja hoida kasvustoa siten, että sillä on edellytykset sadon tuottamiseen. Jos peruslohko rajoittuu vesistöön, jätä lohkon vesistön puoleiselle reunalle keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Suojakaistan on oltava monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä.

Huomioi, että sopimusalueen lannoituksessa on noudatettava ympäristösitoumuksen lannoitteiden käytön vähimmäisvaatimusten lannoiterajoituksia. Kiinnitä erityistä huomiota hukkakauran tai muiden vastaavien vaikeiden, lintujen mukana leviävien rikkakasvien torjuntaan.

Perusta kasvusto viimeistään 30.6 monivuotisella tai yksivuotisella nurmisiemenseoksella ja viljalla. Ota nurmikaistojen sijoittamisessa huomioon viereiset lohkot. Tuotantokäytössä olevien lohkojen viereen ei kannata perustaa nurmikaistaa.  Perusta yksivuotinen siementä tuottava kasvusto vuosittain. Voit perustaa nurmikasvuston jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Myös aiemmin perustetut nurmialueet sekä monilajisiksi kehittyneet nurmet hyväksytään. Alueen olisi hyvä rajautua vesistöön tai valtaojaan, jotta linnut pääsevät juomaan.

Sopimusalueen hoito

Korjaa tai niitä perustettu kasvusto syksyllä lintujen ruokailun helpottamiseksi. Niitä nurmikasvusto joka vuosi viimeistään 30.8. Ota huomioon niiton ajankohdassa ja toteutuksessa luonnonvaraisten lajien elinolot, niin ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittojätteen saat korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Voit korjata nurmelta sadon tavanomaisena sadonkorjuuaikana. Pui ohrakasvusto ennen muuta kasvustoa ja johda osa viljasta maahan. Ohran puinti on suositeltavaa tehdä ennen ympäröivien lohkojen puintia. Lohkon reunan, jolla kasvaa kauraa voit puida normaaliin puintiaikaan.

Vesistöön rajoittuvaa suojakaistaa et saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Voit hävittää ja uusia kasvuston poikkeuksellisen vaikeissa rikkakasvitapauksissa.

Merkitse tehdyt toimenpiteet lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

5.7 Alkuperäisrotujen kasvattamissopimus

Tätä sopimusta et voi hakea vuonna 2021.

Sopimukseen hyväksyttävät eläimet

Voit hakea sopimusta itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjalle, suomenlampaille, ahvenanmaanlampaille ja kainuunharmaslampaille, suomenvuohille, suomenhevosille ja maatiaiskanoille. Sitoudut koko sopimuskauden ajan kasvattamaan maatilallasi sopimuksessa mainitun alkuperäisrotueläinmäärän ja lisäämään kyseistä rotua.

Sopimuseläinten on oltava tunnistettuja ja kuuluttava luotettavaan rekisteröintijärjestelmään josta ilmenee eläinten polveutuminen. Eläinten on oltava puhdasrotuisia. Voit hakea sopimusta sekä uros- että naaraspuolisista eläimistä. Kanojen ja kukkojen on oltava vähintään puolen vuoden ikäisiä ja nautojen, lampaiden ja vuohien vähintään vuoden ikäisiä sopimuskauden alussa. Suomenhevosten tulee olla sopimuskauden alussa suomenhevosen rekisteriin merkitty siitostamma, joka on varsonut, astutettu tai keinosiemennetty edellisenä vuonna tai kantakirjattu ori. Voit hakea sopimusta, jos sinulla on:

  • lampaita ja vuohia vähintään 5 yli 1v. eläintä (0.9 eläinyksikköä)
  • Nautoja vähintään 1 eläin yli 2v. tai vähintään 2 eläintä 1-2 v. (1.0 eläinyksikkö)
  • Hevosia vähintään 2 eläintä (2.0 eläinyksikköä)
  • Maatiaiskanoja tai -kukkoja vähintään 20 yli ½ v. eläintä

Eri alkuperäiseläinroduista tehdään erilliset sopimukset, kuitenkin kaikki lammasrodut ja kaikki nautarodut voidaan merkitä samoille sopimuksille.

Sopimus voidaan tehdä hakijan tai hänen perheenjäsenensä omistamista tai hallinnassa olevista eläimistä. Sopimukseen haettujen eläinten tulee olla hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa koko sopimuskauden ajan.

Jos sopimuseläin kuolee, poistetaan tai se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä, joudut korvaamaan sen toisella ympäristösopimuksen ehdot täyttävällä samanrotuisella eläimellä. Tiedot korvatuista ja poistetuista eläimistä sekä korvaavan eläimen todistus polveutumisesta on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään 15 työpäivän kuluttua siitä, kun korvaava eläin on tullut maatilalle. Mikäli tietoja korvaamisesta ei toimiteta ajoissa ELY-keskukseen, seurauksena voi olla korvauksen menetystä.

Sopimuksen eläinmäärää voit lisätä sopimuskauden aikana 2. ja 3. sopimusvuotena (valtion määrärahojen puitteissa). Jos lisäät sopimuseläimiä tämän jälkeen, hae uusista eläimistä uutta sopimusta.

Käytä sopimuseläimiä sopimuskauden aikana vuosittain siitokseen. Hevosten, nautojen ja vuohien on tuotettava jälkeläisiä vähintään kahdesti sopimuskauden aikana, lampaiden on tuotettava jälkeläisiä vähintään kolme kertaa sopimuskauden aikana. Kanojen on tuotettava jälkeläisiä vuosittain sopimuskauden aikana.

Viimeistään kuukauden kuluessa sopimuskauden päättymisestä sinun tulee lähettää ELY-keskukseen lomakkeella 254 selvitys siitä, miten sopimuseläintä on käytetty sopimuskaudella kyseisen rodun lisäämiseen. Mikäli selvitystä ei toimiteta ajoissa ELY-keskukseen, seurauksena voi olla tuen menetystä.

5.8 Alkuperäiskasvilajikkeiden ylläpito (geenipankkisäilytyksen toimenpide)

Tavoitteena on edistää kestävien ja Suomen pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden maatiaislajikkeiden ja vanhojen uhanalaisten kauppalajikkeiden suojelua ja suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä.

Korvaukseen ovat oikeutettuja vain sellaiset lajikkeet, jotka on hyväksytty Suomen kansallisessa kasvilajikeluettelossa alkuperäiskasvilajikkeena (alkuperäiskasvilajikkeen rekisteröinti). Luetteloa ylläpitää ja päivittää Ruokavirasto.

Korvausta maksetaan nurmi- ja rehukasvien, viljakasvien, juurikkaiden, siemenperunoiden, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannesten maatiaislajikkeiden ja uhanalaisten vanhojen kauppalajikkeiden ja niiden muuntuneiden kantojen ylläpidosta aiheutuneista kustannuksista. Maksettava korvaus on 400 €/lajike/vuosi.

Sopimuskasvia on ylläpidettävä Ruokaviraston ylläpitopitopäätöksen (alkuperäiskasvilajikkeen rekisteröinti) edellytysten mukaisesti koko 5-vuotisen sopimuskauden sekä mahdollisten jatkovuosien ajan. Lisäksi sinun on varastoitava ja säilytettävä vähintään kahden vuoden siementarvetta vastaava määrä alkuperäiskasvin kylvökelpoista siementä maatilalla.

Ruokavirasto valvoo lajikkeiden ylläpitoa sopimuksen tehneen viljelijän kirjanpidon perusteella.

Siirry seuraavaan 6. Ei-tuotannollisten investointien korvaus 2021